missä on verorahat

Pääkaupunkiseudulla parituhatta rakennusmiestä pimeästi töissä

Tiistai 12.10.2004 klo 6:00 Kauppalehti




Rakennusalan työpaikat hupenevat, vaikka rakentaminen kasvaa. Syy kehitykseen on pimeän työvoiman käyttö, epäillään valtiovarainministeriössä.

Suomessa rakentaminen kasvaa, mutta alan työvoiman määrä on vähentynyt. Työvoiman vähentymistä voi osittain selittää pimeän työn käyttö.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan rakennusalan työpaikat ovat vähentyneet alkuvuodesta reilulla 6 000:lla. Tammikuussa rakennusala työllisti 151 000 ihmistä. Elokuussa luku oli 144 700 ihmistä.

Luku on yllättävä, koska valtiovarainministeriön viime viikolla julkaiseman raportin mukaan talonrakennus kasvaa kuluvana vuonna neljä prosenttia sekä maa- ja vesirakentaminen kolme prosenttia.

Pimeää työvoimaa on yritetty kitkeä rakennusalalta jo vuosia. Muun muassa työmaiden kulunvalvontaa on tiukennettu. Ongelmia ei ole kuitenkaan kyetty poistamaan.

– Epävirallisesti voisi olettaa, että pääkaupunkiseudulla työskentelee pimeästi 2 000 työntekijää, arvioi Rakennusliiton liittosihteeri Mauri Kivistö.

Luku perustuu Rakennusliiton työmaaiskujen ja alan työvoiman määrän pohjalta tehtyyn arvioon. Pääkaupunkiseudulla on noin 1 000 asuntotyömaata, joilla ahertaa vajaat 15 000 rakennusmiestä.

Valtiovarainministeriössä rakennusalan työvoimalukuja on silmäilty hämmästyneesti. Rakentaminen kasvaa työvoimavaltaisessa rakentamisessa, joten esivalmistuksen lisääntyminen ei selitä työvoimakatoa kokonaan.

– Herää epäilys, että pimeän työvoiman käyttö on lisääntynyt, toteaa valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen.

Hänen mukaansa omakotitalorakentaminen on tänä vuonna korkealla tasolla. Rakennettavista 34 000 asunnosta noin 13 000 on omakotitaloja.

– Näyttäisi siltä, että omakotitalorakentamisen suhteellisen osuuden nousu on lisännyt pimeää työtä. En usko, että pimeätä työtä tehdään samoissa määrin toimitilakohteissa, vaikka siellä suurimmat kalat liikkuvat, Vesterinen sanoo.

Hän epäilee, että omakotitalotyömailla on lisääntynyt muun muassa Baltian maista tulleen työvoiman käyttö. Kun talonrakentaminen kasvaa neljä prosenttia, sen pitäisi heijastua myös työvoimalukuihin.

– On vaikea ymmärtää, että alalla työn tuottavuus kasvaisi noin nopeasti, Vesterinen toteaa.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Terho Salo myöntää, että asunto- ja saneerausrakentamisen kasvun olisi pitänyt näkyä työvoimaluvuissa.

– Suomessa on myös ulkomaista työvoimaa, joka ei ole pimeää. Joukosta kaikki eivät tilastoidu suomalaisiksi työntekijöiksi, koska esimerkiksi näiden työmiesten palkat, verot ja sosiaaliturvamaksut maksetaan Viroon, Salo kertoo.

Rakennusteollisuus teetti jäsenyrityksilleen keväällä kyselyn ulkomaisen työvoiman käytöstä pääkaupunkiseudulla. 15 000 työntekijästä noin 1 000 oli ulkomaalaisia.

Salon mukaan rakennusalalla toimii kirjava joukko lukuisia toimijoita.

– Meillä on noin 2 000 jäsenyritystä. Alalla on yrityksiä kuitenkin yli 20 000. Joukkoon mahtuu monentyyppisiä toimijoita, jotka eivät ole kenenkään kirjoissa ja kansissa.

Salon mukaan työvoiman käyttöä koskevia ongelmia on löytynyt lähinnä pitkissä aliurakoitsijoiden ketjuttamisissa.

– Olemme suositelleet jäsenyrityksillemme urakkaohjelman pakolliseksi osaksi sähköistä kulkulupajärjestelmää, joka poistaisi ongelmat.

Kulkulupajärjestelmässä jokainen työntekijä saa sähköisen id-kortin, jossa on työntekijän sosiaaliturvatunnus ja yrityksen ly-tunnus.

– Tämän jälkeen hämäräveijarit eivät työmaille pysty kulkemaan, koska sellaista id-korttia ei vilpintekijä saa toimimaan kulkulaitteissa.

[email protected]

Kyösti Jurvelin
[email protected]