Sosiaalinen luototus tuo merkittäviä säästöjä toimeentulotukikuluihin.
Kehnossa taloustilanteessa olevat kunnat ovat etsineet pieniäkin säästökohteita.
Harva kunta on ottanut käyttöön sosiaalisen luototuksen, vaikka asukkaiden talousvaikeudet näkyvät toimeentulotukimenoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan vain 29 Suomen 320 kunnasta myöntää sosiaalista luottoa.
Espoossa sosiaaliset lainat ovat tuoneet miljoonasäästöjä sosiaalimenoihin.
– Teimme keväällä selvityksen asiakkaistamme. Meidän arviomme mukaan Espoossa on säästetty toimeentukimenoja lähes kaksi miljoonaa. Kaiken kaikkiaan luottoja on myönnetty vuoden 2007 jälkeen yli neljällä miljoonalla, kertoo johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen.
Myös Helsingissä ollaan vakuuttuneita järjestelmän hyödyistä.
– Sehän on selvää, että tämä on kunnan kannalta edullista. Ihminen itse maksaa normaaliin pankkilainaan verrattavissa olevaa luottoa, eikä ole ulosoton kohteena, jolloin tarvitaan toimeentulotukea, painottaa Helsingin kaupungin sosiaalisen luototuksen päällikkö Jukka Riuttamäki.
Oulun kaupungin sosiaaliohjaajan Ritva Mikkolan mielestä on parempi, että ylivelkaantunutta kannustetaan selviytymään tilanteesta itse.
Suurimmista kaupungeista ainoastaan Tampere ja Turku eivät luotota asukkaitaan. Sen sijaan heille myönnetään harkinnanvaraista ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea.
Tampereen kaupungin sosiaalitoimen suunnittelupäällikkö Maritta Närhi kertoo, ettei asiasta tehdyssä selvityksessä pystytty osoittamaan luoton tuovan kaupungille taloudellisia säästöjä.
Tampereen kaupungin laski, että korkotuotoilla ei pystyttäisi kattamaan niitä kuluja, mitä kaupungille tulisi luototuksen järjestämisestä. Katsottiin myös, ettei kaupungin ydintehtäviin kuulu lainan antaminen. Nämä Espoon luvut antavat nyt ihan erilaisen käsityksen tilanteesta.
Tampereella on tehty luototuksen käyttöönotosta vuosien saatossa useita valtuustoaloitteita. Närhen mukaan uusinta aloitetta käsitellään ensi vuoden talousarvion yhteydessä.
Lainasta peritään markkinakorkoja alhaisempaa korkoa, jonka kunnat yleensä käyttävät palvelun rahoittamiseen.
Luottoa myönnettiin eniten opiskelijoille, seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat palkansaajat ja eläkeläiset. Opiskelijoiden suuri määrä selittyy opintososiaalisella luotolla. Muun muassa Helsingissä ja Oulussa opiskelijoille, jotka eivät voi saada opintolainaa annetaan sosiaalista luottoa.
Ottaisitteko mielummin sossusta lainaa kuin tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin?
Kehnossa taloustilanteessa olevat kunnat ovat etsineet pieniäkin säästökohteita.
Harva kunta on ottanut käyttöön sosiaalisen luototuksen, vaikka asukkaiden talousvaikeudet näkyvät toimeentulotukimenoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan vain 29 Suomen 320 kunnasta myöntää sosiaalista luottoa.
Espoossa sosiaaliset lainat ovat tuoneet miljoonasäästöjä sosiaalimenoihin.
– Teimme keväällä selvityksen asiakkaistamme. Meidän arviomme mukaan Espoossa on säästetty toimeentukimenoja lähes kaksi miljoonaa. Kaiken kaikkiaan luottoja on myönnetty vuoden 2007 jälkeen yli neljällä miljoonalla, kertoo johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen.
Myös Helsingissä ollaan vakuuttuneita järjestelmän hyödyistä.
– Sehän on selvää, että tämä on kunnan kannalta edullista. Ihminen itse maksaa normaaliin pankkilainaan verrattavissa olevaa luottoa, eikä ole ulosoton kohteena, jolloin tarvitaan toimeentulotukea, painottaa Helsingin kaupungin sosiaalisen luototuksen päällikkö Jukka Riuttamäki.
Oulun kaupungin sosiaaliohjaajan Ritva Mikkolan mielestä on parempi, että ylivelkaantunutta kannustetaan selviytymään tilanteesta itse.
Suurimmista kaupungeista ainoastaan Tampere ja Turku eivät luotota asukkaitaan. Sen sijaan heille myönnetään harkinnanvaraista ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea.
Tampereen kaupungin sosiaalitoimen suunnittelupäällikkö Maritta Närhi kertoo, ettei asiasta tehdyssä selvityksessä pystytty osoittamaan luoton tuovan kaupungille taloudellisia säästöjä.
Tampereen kaupungin laski, että korkotuotoilla ei pystyttäisi kattamaan niitä kuluja, mitä kaupungille tulisi luototuksen järjestämisestä. Katsottiin myös, ettei kaupungin ydintehtäviin kuulu lainan antaminen. Nämä Espoon luvut antavat nyt ihan erilaisen käsityksen tilanteesta.
Tampereella on tehty luototuksen käyttöönotosta vuosien saatossa useita valtuustoaloitteita. Närhen mukaan uusinta aloitetta käsitellään ensi vuoden talousarvion yhteydessä.
Lainasta peritään markkinakorkoja alhaisempaa korkoa, jonka kunnat yleensä käyttävät palvelun rahoittamiseen.
Luottoa myönnettiin eniten opiskelijoille, seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat palkansaajat ja eläkeläiset. Opiskelijoiden suuri määrä selittyy opintososiaalisella luotolla. Muun muassa Helsingissä ja Oulussa opiskelijoille, jotka eivät voi saada opintolainaa annetaan sosiaalista luottoa.
Ottaisitteko mielummin sossusta lainaa kuin tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asiahan on niin, että sosiaalista luottoa ei saa myöntää henkilölle jolla olisi oikeus saada toimeentulotukea ilman sosiaalista luottoa. Lain mukaan nimittäin sosiaalista luottoa voi antaa vain henkilölle jolla on riittävä maksuvara, ja jos tulot ovat niin pienet, että on oikeus toimeentulotukeen niin ei ole oikeutta sosiaaliseen luottoon.
Niin ikään maksuhäiriöisen opiskelijan opintolainaa ei saa korvata sosiaalisella luotolla.
Kunnan on siis ensin selvitettävä asiakkaan oikeus toimeentulotukeen. Jos tukioikeus syntyy niin asiakkaalle ei saa antaa sosiaalista luottoa. Jos tukioikeutta ei synny ja asiakkaalla on riittävästi maksuvaraa niin hän voi saada sosiaalisen luoton.
http://www.valtakunta.fi/2010/sosiaalinenluotto.php
Joo-o.... ja sitten asia on seuraavaksi niin, että tuo sosiaalinen luotto lasketaan tuloksi = ei oikeutta toimeentulotukeen ja siihen vielä jaksotus päälle = useita kuukausia übertiukkaa budjettia = talous entistä pahemmin kuralla. Tämä näkemys perustuu aikaisemman asuinkuntani sossun logiikkaan, siellä harkinnanvaraisetkin tt-tuet oli aina takaisinperittäviä, eli käytännössä sosiaalista luottoa... ja seuraavalle kuulle tietysti "tuloa"!