Hyvät ja vähemmän hyvät...

Julkisella puolella sitä ei juuri ole. Rinta rottingilla puhutaan mutta hommat jäävät valitettavasti kesken. Henkilöstö johtaminen on lasten kengissä. Henkilöstöongelmia ei osata hoitaa asianmukaisella tavalla ja ongelmat säilyvät vuosikausia samanlaisina. Virkaporras järjestelmä aikaansaa sen että ns. suurin päätösvalta on tietysti ylimällä johtajalla ja hän haluaa pitää siitä kiinni. Alemmat johtajat saavat suunnitella ja puhua mutta siunaus asialle on saatava ylhäältä. Ylin johto taas on ihan ulkona kenttätason ongelmista ja selkeätä päätöstä ei monestikkaan synny. yms...

Yksityispuolella sitä työntekijä vasta heikoilla onkin.

Suolakakku on varmaan omasta mielestään aivan loistava johtamistaidoiltaan.

Typerä ja joutava avaus.

Yksityispuolella herrat amisteknikot kannattavat duunarin selät paskaksi ylisuurilla taakoilla kun ei ole mitään ymmärrystä työsuojelusta ja pitää mielistellä ylempiä esimiehiä, kustannuksia ei saa syntyä vaikka jätkän välilevyt paukkuu. Meininki on suoraan eläintarhasta, terveisiä Purolaan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Harvoin duunarit moittii johtajia, varsinkaan yksityisillä. Lopputilin pelossa ei kannatakaan, vaikka olisi miten kuspiä pomo. Hyvä johtaja pitää työtekijänsä puolta viimeiseen asti, mutta taitaa se raha aina viime kädessä ratkaista?

Työnjohtajaksi kouluttautuvalle pitäisi olla jo hakuaikana tiukempi pääsyvaatimus testi. Kaikki luonne ja persoonallisuushäiriöiset pitäisi pyrkiä karsimaan pois.Työpaikan tuloksen kannalta on ehdottoman tärkeää että työnjohto on johdonmukainen eikä vain toteuta omia fantasioitaan. Vastuu työn tekemisestä on työnjohtajalla ja jos tämän tiedot ja taidot ovat puutteelliset on turha syyttää työntekijäpuolta. Työnjohdon osuus tässä asiassa on todella suuri.

Nykyään on tämä kommunikointi mennyt työpaikoilla sellaiseksi, että jos työntekijä lusmuaa ja laiskottelee ja siitä menee sanomaan niin heti juostaan työsuojeluvaltuutetulle itkemään, että mua kiusataan! Sitten kokoonnutaan isolla konklaavilla palaveeraamaan. Lopulta pomo onkin se syyllinen ja kiusaaja ja työntekijjä kiusattu.

Työntekijöitä pitäisi käsitellä silkkihansikkaila ja silitellä myötäkarvaan, että ei se mitään vaikka olet laiska ja aiheettomalla saikulla puolet vuodesta. Kiva, kun kuitenkin menet syömään ajoissa ja älyät tulla sieltä ennen kahvituntia pois.

Kyllä tulee ikävä niitä aikoja, kun "Management by Perkele" oli ainoa oikea johtamistapa.

Suomessa kannattas kaikki Umpi V-maiset työntekijät ylentää työnjohtoon, mitä on osaksi toteutettukin. On se kumma jos työpaikalla, ei ala viihtymään.
Kaikenlaista fanaattisuutta yrittää lisätä.
Kannattaa suosia pitkiä työsuhteita. Jolloin voi rauhassa asettua köllöttelemään, organisaation suojaan.
Muualla ei katsota hyvällä, yli 5 vuotta jatkunutta työsuhdetta, se ei tuota Firmalle enää yhtään mitään.
Mutta Suomessa kannattaa suosia 30-40 vuoden palveluksia, jotka palkitaan kiiltävillä renikoilla.
Hyvä Suomi!