Varusmiespalvelu alkoi kaksiviikkoa sitten ja osa on jo kotiutettu. Laittakaa hame päälle. Äiti mukaan seuraavaan yritykseen ainakin viikoksi .Muutamaa ei kelpuutettu edes siviilipalvelukseen. Kotiväki ja sukulaisetkin häpeää.
LYHYNNETTY SA INT
Sven Tuuva
21241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ihan voit itse hävetä kun tänne tuollaisia kirjoittelet. Et voi tietää kenenkään syitä ja asioita miksi on kotiutettu.
Naapurin poika tuli kotio kahen päivän jäläkehen housut roikkuu pers näkyy pipo pääsä kesät talavet nukkuu puolillepäivin ei päivääkään töitä teheny ja kulukoo poikaporukoisa ettei vain ois semmoonen kay.. Vahingon ilo on paras ilo.
Minulle jäi epäselväksi ainoastaan, että mikä tässä tarinassasi oli se vahinko, josta iloitset?
Löysiä paskoja jotka armeijaa ei kestä. Ne olisi pidettävä siellä väkisin ja joko puolipöhlönä tai miehenä takas. Ei jumalauta näitä kakaroita. Hävettää katsoa noita miehenalkuja
Samaa paskasakkia ku nämä paikkojen rikkojat. Ku ei äitikään oo ikään komentanu ja kaiken on aina saanu. Ja nykyarmeija on kuitenki aika löysä paikka(ei oo kauaa ku kävin).
Se on just niin että ne jotka eniten armeijaa tarvis, eivät pysty siellä olla.
Just niin, läskiperseet on niin miehiä. Sitte ku kusella pitää käydä niin ei pirriä näy, kotona ei ikinä oo tehty mitään saati sitte töitä. Ihan samaa roskasakkia ku nuo paikkojen särkijät kylillä ja kouluilla. Kunnolla turpaan ja vähä hyppyytystä, niin jopa oppisi liikkumaan ja loppuis elvistelyt.
Noh noh, tiiän jo nyt ettei mun poikanikaan tule armeijassa olemaan, mutta siihen on ihan muut syyt kuin laiskuus. Varmasti ite haluais mennä, mutta ei huolita.
Veljenpoikani oli yrityksessämme töissä muutama vuosi sitten ja lähti armeijaan. Kaveri tuli viikon päästä kysymään takaisin töihin oli vapautettu jollain verukkeella en ottanut. Noin kolmekymmentä vuotta sitten sieltä viikon jälkeen pääsi pois vain hullut, huumeidenkäyttäjät ja homot. En tiedä mikä käytäntö nykyään on. Itse palkatessani työntekijöitä kysyn aina miespuoliselta hakijalta sotilasarvoa tai onko varusmiespalvelus suoritettu.
Et vaivautunut ottamaan selvää ennen kuin päätit olla ottamatta häntä takaisin töihin? Mitähän veljesi sanoi tästä päätöksestäsi?
Nykyään vapautuksen saa aika heppoisin perustein kun kaikkia ei edes haluta suorittamaan asepalvelusta. Ainoastaan lisää kustannuksia.
Se taisi olla hinttari korvarenkaat ja käytti meikkejä. Velipoika sano että kyllä sossu sen elättää. Se meni varmaan Tukholmaan ei ole näkynyt vähään aikaan.
Oletinkin sinun satuilevan.
Sama täällä, kun valitsen/ valitsemme työntekijää firmaan pääpaino on aina että on armeijan käynyt, jos miehestä kysymys. Intistä vapautetut tahtoo vain olla sellaista löysää nariisevaa besservissersakkia jotka luottotieonsa ohella ovat menettäneet työmotivaationsa
Varmaan huippuhieno firma. Täytyy kumartaa kun kohtaa teidän työntekijöitä-
Kun näytät seisovan ylpeästi periaatteidesi takana niin uskallat varmaan ilmoittaa samalla firman nimen.
Tällainen asenne on ikävän vahva Kannuksessa. Ajatellaan, että armeija on miehen mitta ja jokaisen miehen tulisi se suorittaa. Todellisuudessahan kyseessä on tämän maan suurin tasa-arvo-ongelma, koska se riistää vapauden 6-12kk ajaksi ja koskee alle puolta maan väestöstä.
Toisekseen nykyinen asepalvelus on erittäin tehoton kouluttamaan sotilaita. Valtaosa ajasta odotellaan, jonotetaan tai siirrytään paikasta toiseen. Jokainen armeijaan menevä osaa jo entuudestaan kävellä, seisoa ja istua. Näitä taitoja ei tarvitse kerrata kokonaisuudessaan useita kuukausia.
Asepalveluksesta voidaan karsia kuntokoulutus ja ylimääräiset järjestäytymisharjoitukset ja muu turha. Tällöin saadaan palvelus lyhennettyä lyhimmillään 1-2kk pituiseksi, jolloin opinnot eivät keskeydy asepalvelusta suorittaessa. Tämän seurauksena asevelvollisuus voidaan poistaa ja saadaan poistettua asevelvollisuuslain epätasa-arvo. Asepalveluksen suorittamista voidaan motivoida esimerkiksi määräämällä maanpuolustusvero niille, jotka eivät ole asepalvelusta suorittaneet ja jotka eivät käy kertausharjoituksissa.
Mahdollisuuksien mukaan voidaan harkita joidenkin kasarmien lakkauttamista tai supistamista ja koulutuksen siirtämistä kaupunkeihin. Samalla saadaan paremmat puitteet ampumaharrastajien käyttöön.
Edellä mainittu asia on yksi syy miksi voidaan ns. "tulla maitojunalla kotiin". Kaikki eivät kannata nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää ja kokee tämän epätasa-arvoisena ja epäoikeudenmukaisena. Tällainen henkilö ei koe velvollisuudekseen suorittaa asepalvelusta, eikä näin ollen välttämättä koe häpeää keskeyttäessään asepalveluksen. Häpeä voi tulla ympäristön paineessa ja etenkin tällaisilla paikkakunnilla kuin Kannus, joissa asepalveluksen keskeyttäneitä on verrattaen vähän ja heihin suhtaudutaan negatiivisesti. Ei sellainen henkilö ole luovuttaja, joka ei ole edes koskaan tavoitellut hänelle asetettua päämäärää. Luovuttaja on henkilö, joka antaa toisen asettaa hänen elämänsä päämäärät, eikä tee sitä itse.
En sano, että armeijan keskeyttäneissä ei olisi pelkästään laiskuuttaan armeijan keskeyttäneitä tai terveydentilansa takia armeijan keskeyttäneitä, mutta on järjetöntä olettaa kaikkien olevan tällaisia.
Itse olen armeijan keskeyttänyt, eikä minua kiinnosta jos valintani on jollekin ongelma, koska minä en häpeä sitä yhtään. Kaikki eivät kuitenkaan reagoi asiaan samalla tavalla ja on mielestäni törkeää loukata ihmisiä heidän valinnastaan, koska kyseessä on täysin lain mukainen valinta. Itseasiassa siviilipalvelusmies todennäköisesti antaa enemmän yhteiskunnalle kuin varusmies. Varusmiehestä on kuitenkin ainoastaan kuluja rauhan aikana kun taas siviilipalvelusmies tekee työtä halpaan hintaan yhteiskunnan hyväksi.
Toivoisin, että jokainen miettisi asiaa ennen kuin alkaa haukkumaan. On helppoa mennä muiden perässä armeijaan tai haukkujien kuoroon, mutta poikkeavien valintojen ymmärtäminen vaatiikin enemmän. Toivon, että teistä on siihen.
Sukuaan ei voi valita, joten annettakoon se heille anteeksi.
heräshän ne velliperseetkin
Kävin 70 luvulla asepalveluksen, no ei minusta miestä siellä tehty, lähin jo 16 vuotiaana merille, siellä sitä sai opetella elämäntaitoja, kovaakin oli koulu välillä rahtilaivassa.
Armeijassa odotti enemmänkin lomia, ja siviilinpääsyä.
2 kertaa kertaamassakin, ja ne olivat leppoisaa vaihtelua työeämän vastapainoksi.
Viimeisen kerran 43 vuotiaana, ei mikään vapaaehtoinen , vaan kutsu kotiin.
Taas huudellaan, mutta kun perusteita kysellään väitteille niin kovin on hiljaista.
,,,,,,,,,,,
,,,,,,,,,,,,,