Tiedän, että NAS-kiintolevyissä on omat prosessorinsa jne. mutta usein näissä laitteissa on myös jokin käyttäjältä piilotettu osio tai vastaava, jolla on NASikan omat käyttöjärjestelmä. Samalla osiolla saattaa myös olla -- modeemien/reitittimien tapaan -- asetusten säätelyä varten käyttöliittymä (vai miksi sitä voisi kutsua), jonne pääsee esim. selaimella naputtelemalla NAS:in IP:n.
Mitä nuo NAS:ikoiden käyttöjärjestelmät usein ovat? Joitakin "mini-Linuxeja" eli lähinnä varsin yksinkertaisia Linux-kerneliä hyödyntäviä härpäkkeitä? Kysyn, koska mietin, voivatko NAS:ien omat käyttöjärjestelmät saastua, vai koskevatko mahdolliset "infektiot" vain niitä tiedostoja, joita käyttäjä on itse NAS:ikalle kopioinut.
Mitä nuo NAS:ikoiden käyttöjärjestelmät usein ovat? Joitakin "mini-Linuxeja" eli lähinnä varsin yksinkertaisia Linux-kerneliä hyödyntäviä härpäkkeitä? Kysyn, koska mietin, voivatko NAS:ien omat käyttöjärjestelmät saastua, vai koskevatko mahdolliset "infektiot" vain niitä tiedostoja, joita käyttäjä on itse NAS:ikalle kopioinut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niissä on yleensä ihan omat käyttöjärjestelmät mitkä käyttää Linuxia.
Ne voivat kyllä saastua ja suurin ongelma näissä onkin, että niitä ei ole yleensä tuettu kunnolla, että näihin ei tosiaankaan tule turvapäivityksiä vuodesta toiseen.
Tästä syystä NAS:t pidetäänkin siellä palomuurin takana ettei julkisesta verkosta ole asiaa sinne, kuin myös se että huolehditaan salasanoista asianmukaisesti. Samoin reitittimet ja palomuurit säädetään niin, että ulkoa päin ei pääse siihen käyttöliittymään käsiksi, vain sisäverkosta käsin.
Toki vain ns. sisäverkko minulla käytössä kun puhutaan NAS:eista eli oman talon koneet kommunikoivat keskenään NAS:in kanssa. Vaatii toki, että salasana ja käyttäjänimi on oikein. Kaikki on NAT:in takana, ei ole siis riskiä siltauksesta, jolloin käytännössä kuka tahansa voisi yrittää ottaa NAS:ikkaan yhteyttä ja arvailla salasanaa. Eri asia sitten jos jokin huushollin koneista on saastunut...
Periaatteena käyttäjätileissä on tähän asti ollut se, että adminin salasanalla voi muuttaa kaikkea NAS:iin liittyvää kun taas ns. rajoitetut käyttötilit ovat tiedoston lukemista ja kirjoittamista varten. Ehkä tulevaisuudessa luon pelkkää tiedostojen lukemista varten suunnatun käyttötilin kunhan saan tavarat puskettua NAS:iin (eli voi lukea NAS:illa olevaa dataa ja kopioida sitä muualle, mutta mitään ei voi kirjoittaa NAS:ille).
"Ne voivat kyllä saastua ja suurin ongelma näissä onkin, että niitä ei ole yleensä tuettu kunnolla, että näihin ei tosiaankaan tule turvapäivityksiä vuodesta toiseen."
-Siihen saa (harvoja) firmware-päivityksiä, mutta en tiedä, vaikuttavatko suoraan käyttöjärjestelmän turvaongelmiin. Riskinä muuten firmware-päivityksissä, että jos epäonnistuu, niin laite voi olla sen jälkeen ns. tiiliskivi... että voi tulla itku ellei takuu ole vielä voimassa.
NAS purkeissa käyttöjärjestelmänä on yleensä Linux, joskus BSD. Suurin osa purkeista on ARM koneita ja monet harrastajat ovat tunkeneet niihin omat käyttöjärjestelmät. Debian on yleinen sellaisenaan tai pohjana koska siitä on virallinen ARM versio.
Mikäli NAS purkkia käytetään vain tiedostopalvelimena niin saastumisriski on hyvin pieni. Siirrettävät tiedostot eivät vaikuta mitään käyttöjärjestelmään. Sillä mitä purkki varastoi ei ole väliä. Olkoon vaikka haittaohjelmavarasto.
Suurin riski on väärin säädetty NAS tai sisäverkko.