Olisitteko suhteessa mieheen joka suosii vaan omaa koiraa.....

teitin kannattaisi muuttaa takaisin omiin bokseihinne. Välttämättä ei silti erota kannata. Mutta pakko myöntää että vähän sairaaltahan tuo kuullostaa antaa koiran puolustaa itseään, mitähän tuo lienee pelkäävä?

Entiedä...sanoin muutaman kerran miehelleni että miksi se antaa sen haukkua kaikille vastaantulijoille eikä tee asialle mitään niin mies siihen vastasi että häntä ei haittaa vaikka koira haukkuisi kaikille vastaantulijoille ja että tietääpähän ihmiset sitten että se koira on voimakas vahti koira :o ja mun koiria se haukkuu räksyttäviksi pikkurakeiksi joilla ei ole mitään käyttö tarkoitusta mukamas...sitten mieheni vielä ihmettelee että miksi koirani ei tottele sitä ja en yhtään ihmettele että miksi ei tottele!!! Se tiuskii ja karjuu ja tänään kun koiraltani pääsi pissa vahinko laminaattilattiaan niin mieheni otti sanomalehden ja löi sillä koiraani vaikka ne pissat oli ollut kauan siinä lattialla ja koirani jäi ihmettelemään mieheni huutoja ja sanomalehden iskua.

Itse eroaisin. Tai oikeastaan olen eronnut tuosta samasta syystä. Tai tietysti oli taustalla muitakin pikkuisia juttuja, mutta viimeinen naula arkkuun oli miehen käytös minun koiria kohtaan. Itselläni jos oli pitempi työpäivä ja mies oli tullut aikasemmin kotiin, ei voinut edes päästää minun koiria ulos pihalle. Vahinkoja jos sattui, mies ei siivonnut, kohteli koiria todella tylysti: huusi, läpsi ja mollasi. Koirilleni tuli stressi ja aivan uudenlaisia käyttäytymistapoja(huonoja sellaisia) ja stressi tulin itselleni siinä samassa. Miehen koiraa ruokin, lenkitin ja muutenkin hoidin samalla lailla kun omiani. Yhtenä päivänä totesin: Tiesit että minulla on koirat, joten jos koirani ei kelpaa, en kelpaa minäkään ja häippäsin koirineni. :) Ja nyt löytynyt vierelle ihminen, joka puhuu "meidän" koirista, eikä "sinun" koirat. :)

Itse jättäisin välittömästi sellaisen miehen, joka fyysisesti kajoaisi koiriini tilanteessa, joka ei moista toimenpidettä vaadi. Ei tarvitsisi edes kahtaa kertaa miettiä.

Kuulostaa siltä, että miehen oma koira toimii munanjatkeena....(?)

Jätä se ja äkkiä ennenkuin se pilaa sun koirasi.

Minä en jättäisi vaan kohtaisin aiheen keskustelemalla pelisäännöistä, katsokaas jättäjät, kun se on niin, ettei kukaan toinen voi teidän ajatuksianne tajuta jos ette niitä koskaan edes ilmaise. Ja toki ilman jäkättämistä voi asioista sopia, jäkättäminenhän ei ole toisen osapuolen virhekäytöstä vaan omaa kommunikaatiotaidottomuutta josta olisi hyvä oppia eroon ja toimiviin parisuhteisiin. Kerran asioiden selventäminen avaa ymmärryksen toiveistanne toisellekin osapuolelle joka johtaa yhteistyöhön ovia.

Mut kuin vain jokainen päättää itse ratkaisunsa- luonnollisesti. Onnee ratkaisuun mikä sitten onkaan.

joo kannattaa ehdottomasti laittaa koira etusijalle,viisveisaat ihmistarpeista. eikä tollaset kanan syötöt lautaselta oo millee koiralle tervettä. mits jos saatte laspen joskus.koira jää taka alalle ja loppu kanojen jako.yökkö.tossa taas näkee et ihmisenä pietään elukkaa. miksette hae sellasia elukoita joita oikesti kidutetaan?sikoja?lampait? kaneja? koirat saa jolkotella suht vapaana. tehkää hyvä työ ja auttakaa niit jotka apuanne tarviaa. mikä olis kivempaa katottavaa ku sika joka syöttää sikaa?

ensin lyö koiraa, sitten sinua, ja jos tulee lapsia, niin sama jatkuu heidän suhteensa, tukkapöllyä itkusta ja luunappia pissavahingosta!
Käske äijä mäkeen, jos uskallat, tai lähde itse muualle!

Itse en pidä miesystäväni koirasta juuri lainkaan.Silittelen ja rapsuttelen sitä kyllä mieheni mieliksi ,mutta todellisuudessa en tunne kyseistä elukkaa kohtaan mitään. Mulle ois ihan sama vaikka se Hurtta kuolis,tuskin itkisin. En muutenkaan välitä koirista enkä ymmärrä miksi ihmiset vouhkaavat niin älyttömästi lemmikeistään. Ne on vaan haisevia paska tursottimia. Näin ajattelen todellisuudessa, mutta en tietenkään tätä koira ihmisille kerro suoraan vaan ihastelen heidän sessujaan sopivin sanakääntein

Mies vaihtoon tai sulla on yhden ogelmakoiran sijasta kolme.

Meillä on vähän vastaavanlainen tilanne kotona. Kun aloin seurustelemaan mieheni kanssa, minulla oli jo valmiiksi koira. Rotu on sellainen mistä mieheni ei niin kovin perusta, mutta neljässä vuodessa katsoin miten mieheni tykästyi koiraani, rodusta huolimatta. Tänä keväänä hankeimme toisen koiran, tällä kertaa sellaisen rodun mikä oli mieheni ihanne. No, siitä päivästä lähtien on tämä "minun" koirani unohtunut mieheni mielestä ja vain tämä uusi koira on hänen mielestä nykyään pop. Mieheni myös sallii tältä uudelta koiralta paljon asioita mitä ei salli vanhalta koiraltamme. En ymmärrä. Minusta kummallakin koiralla pitäisi olla samat pelisäännöt. Esim. Jos vanhempi koira livahtaa pihaltamme (asumme maaseudulta) on mieheni vihainen ja sanoo että siihen jäivät vapaana ulkoilut. MUTTA jos kyse on tästä nuoremmasta koirasta niin mieheni sanoo vain: "kyllä se takaisin tulee" "olen antanut mennä vain". Nämä lauseet saavat minut raivon partaalle koska minusta KUMMANKAAN koiran ei kuulu juosta vapaana jos ei satu pysymään pihalla. Tämä nuorempi on vielä seisova lintukoira ja riistaviettiä löytyy ihan kiitettävästi. Näkee puskissa koko ajan liikettä ja juoksee vain perään ja korvat tipahtaa, ei kuule eikä nää mitään kun juoksee.

Myöskään mieheni ei siedä jos vanhempi koira tulee kahden metrin päähän katsomaan jos mieheni syö. Hätistää heti pois. Mutta toisen koiran antaa kuolata aivan vieressä, ehkä mahdollisesti haistella vielä leipiäkin.

Vetäminen ei ole sallittua vanhemmalta koiralta. Mutta nuoremmalta se on kuulemma "ymmärrettävää". "se vetää koska on metsästyskoira". Minusta se ei ole mikään tekosyy antaa koiran vetää! Itse olen yrittänyt tehdä kauhean työn ettei tämä nuorempi koira vetäisi, mutta kaikki alkaa aina lähtöpisteestä koska mieheni antaa sen vetää. Aikalailla on tullut pakkopullaa tuon nuoremman koiran lenkittämisestä, kahuean vetämisen ja häsläämisen kanssa.

Sitten vielä sekin, tämä nuorempi koira on AINA ollut aika pelokas uusia asioita kohtaan. niin mieheni rupeaa vielä lässyttämään kun koiramme peruuttaa peloissaan haukkuen taaksepäin. Eihän noita pelkotiloja saa lietsoa! Pikemminkin pitäisi olla aivan normaalisti. En ymmärrä miksi mieheni tekee näin. Silloin kun meillä oli vain tuo yksi koira, mieheni käyttäytyi aivan normaalisti koirien kanssa. Nyt on ihan hirveää hemmottelua nuoremman osalta. Ja koira vähän niinkuin hankittiin myös hänen lintumetsästys kaveriksi, josta ei sittenkään tule lintukoiraa koska mieheni on muuttanut mielensä että koira onkin vain kotikoira. Jälkeenpäin sanonut että kotikoiraksi vain hankittu. Sitä en vain ymmärrä miksi juuri lintukoira täytyy hankkia kotikoiraksi kun olsi niitä muitakin rotuja mitkä paremmin soveltuvat siihen tarkoitukseen. Välillä tuntuu että mieheni on tekosyynä sanonut että tulee metsästyskaveriksi että suostuisin tuon rotuisen koiran hankkimaan. Koira on minusta ihan kiva, ei siinä mitään vikaa ole, rodusta vain en tykkää. Mutta ei se tässä ongelma olekkaan, vaan tuo mieheni käytös. Olkoon rotu vain hänen unelmiensa täyttymys, muttei sitä silti tarvitse pumpulissa pitää.

EN olisi halunnut lukea tätä ketjua, koska tästä ilmenee, että osa koiraihmisistä on aika sekaisin.
Vähän niinkuin kotiäideistä tulee tyhmiä, kun ovat AINA itseään tyhmempien kanssa käy näköjään joillekin koiraihmisille samoin.
Pitäisi yrittää edes joskus olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa, ettei älykkyys laske koiran älyn tasolle. Jaa-a, ilmankos fanaattisimmat koiraihmiset sanovatkin koiria viisaiksi. :)