Mökkimetsän harvennus

Onkos kukaan teettänyt harvennusta mökkimetsään? Mökkimetsää on noin 3000m2 ja se on kovin metsittynyt. Pääosin mäntyä ja paksuudeltaan 15-25 senttiä. Parikymmentä runkoa on paksumpaa. Runkoja on niin paljon "ettei läpi näe" eikä siellä ole paljoa matalaa puustoa. Puuston ikä on n.30 vuotta.

Mitä tuolle kannattaisi tehdä? Ei se nyt priimapuuta (kai tuo tehtaallekin kelpaisi) ole ja itse ollaan ajateltu tehdä siitä polttopuuta. Ei vaan jaksa rankan vuoden päätteeksi huhkia kesiä puusavotassa.

Polttopuuta tarvitaan joten ainakin osa menisi siihen ja järkevää olisikin ottaa joku metsuri joka pätkisi ja halkoisikin ne kasalla.

Miten paljon tuollaiseen pitäisi budjetoida? Vai ollaanko saamamiehiä?
22114256
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 221

Vanhimmat

Kysy neuvoa ammattilaisilta.kannattaa varautua kuluihin, monesti yllättää. Jos saat itse kaadettua puut,niin sekin helpottaa.sun kannattaa kysellä joltain paikalliselta.meillä meni tuloista puolet menoihin ja pinta -alaa oli 5hehtaarii(5000m2).pääseekö kulkuneuvoilla alueelle vai onko meri välissä?

Äänestä
  • Hehtaari on 10000m2 ;)
    Eli tässä on 0,3 hehtaaria. Tie on tähän tontin keskelle ja puiden tontilta poisajo ei ole meille ongelma, jos vaan tuosta edes täyttä autoa tulee. Enemmän tuosta kannattaisi varmaan tehdä klapeja. Paljonkohan metsurilta menee tuollaisen tekemiseen? Viikko?

    Äänestä

  • alkuperä111 kirjoitti:

    Hehtaari on 10000m2 ;)
    Eli tässä on 0,3 hehtaaria. Tie on tähän tontin keskelle ja puiden tontilta poisajo ei ole meille ongelma, jos vaan tuosta edes täyttä autoa tulee. Enemmän tuosta kannattaisi varmaan tehdä klapeja. Paljonkohan metsurilta menee tuollaisen tekemiseen? Viikko?

    Metsuri kaataa nuo puut tunnissa ja halkominen sitten koneella päivän verran.

    Äänestä

  • pieni homma kirjoitti:

    Metsuri kaataa nuo puut tunnissa ja halkominen sitten koneella päivän verran.

    Kyl metsässä ön pyytä jös jönkinmöistä. Ön hävyä jä mäntyä. Siellä ön myös sähät jä metsyrit.

    Äänestä

  • Ön pölttöpyytä kirjoitti:

    Kyl metsässä ön pyytä jös jönkinmöistä. Ön hävyä jä mäntyä. Siellä ön myös sähät jä metsyrit.

    tylihän tamakin poljasti, säähän sitä hylly öllä.

    Äänestä

  • Kopposelle!

    5 ha on tarkalleen 50000 m2, ei 5000 m2.
    Onkohan matikkatunnilla tullut nukuttua?

    Pauli Juhani

    Äänestä

  • 5ha = 50000m2 HUOMIO

    Äänestä

  • pieni homma kirjoitti:

    Metsuri kaataa nuo puut tunnissa ja halkominen sitten koneella päivän verran.

    Ei taida nyt ihan kaataa.
    Lisäksi on karsiminenkin, kyllähän männyissäkin oksia on. Kuuset olisivat tosi hitaita karsittavia.
    Sitten pitää vielä pätkiä puut polttopuun mittaisiksi ja halkoa ne.
    Ruuvityyppisissä halkaisukoneissa on usein sirkkeli mukana.
    Tuohon nyt ei paljoakaan kalliita koneita kannattaisi ostella.
    Kuljetus vielä sitten mökin viereen jossain vaiheessa.
    Yleensä puut kaadetaan ja pätkitään sekä halkaistaan talvella.
    Sitten ne saavat kuivaa loppukesään asti.
    Tuossa on tosi paljon työvaiheita, joten aikaa menee helposti hyvin paljon.
    Meillä on 13 ha metsää ja siellä on paljon vieläkin myrskyn kaatamia puita.
    Aika ikävää hommaa, koska ei ole omaa traktoria. Tilalla ei ole sähköjäkään. Mökki on järven rannalla. Halkomakone ostetiin 1,5 v sitten, polttomoottoritoiminen.

    Äänestä

  • Jos metsässä on yksi tai useampi puu suosittelen harvennushakkuutta jos metsässä on vain yksi puu suosittelen päätehakkuuta.

    Äänestä

Puun kaato=5minuuttia
Oksiminen=7minuuttia
Pätkiminen 30cm pituuteen=12minuuttia

Tämä siis n.20cm rungolle. Sitten tulee kuljetus päälle jos et itse viitti kuskata liiteriin.

Äänestä
  • Eli tunnissa pari runkoa. Päivässä 15 runkoa. Viikko siinä menis.

    Äänestä

  • Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    Kaataminen, karsiminen ja katkominen klapeiksi kolmeen minuuttiin? Tuollaisen miehen minäkin voisin palkata. Niitä taitaa löytyä tosin vain kirjoituspöydän takaa...

    Äänestä

  • varma tieto kirjoitti:

    Kaataminen, karsiminen ja katkominen klapeiksi kolmeen minuuttiin? Tuollaisen miehen minäkin voisin palkata. Niitä taitaa löytyä tosin vain kirjoituspöydän takaa...

    Ei ollut puhetta että klapeiksi vaan määrämittaan sahattuna. Kyllä onnistuu milloin vaan vaikka olen vain harrastelija.

    Äänestä

  • varma tieto kirjoitti:

    Kaataminen, karsiminen ja katkominen klapeiksi kolmeen minuuttiin? Tuollaisen miehen minäkin voisin palkata. Niitä taitaa löytyä tosin vain kirjoituspöydän takaa...

    Kai huomasit että pieniä on puut. Voihan niitä tietenkin veistellä ajan kanssa ja nautiskella.

    Äänestä

  • takuu juttu kirjoitti:

    Ei ollut puhetta että klapeiksi vaan määrämittaan sahattuna. Kyllä onnistuu milloin vaan vaikka olen vain harrastelija.

    Senverra oon mäkin puita nuorempana joutunut kaatelemaan,että sitä ihmemiestä ei oo vielä naitukaan mikä sahan kanssa 3 minuuttiin puun menee läpi.Siis kaataa,karsii ja katkoo,olkoon mitta mikä tahansa.Mun käsittääkseni moto on aika nopea ja ei taida sekään tossa ajassa puuta käsitellä ,vai miten lie?

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    Tule töihin, saat satasen tunti ja jouluna konjakkipullon.

    Edellyttää että olet sanojesi mittainen ja sinun savotalle voidaan laittaa kolme tukkirekkaa per päivä.

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    Mulla kesti noinkauan 3-vuotiaana. 5vuotiaana kaato 5s. oksiminen kaatumisen aikana, pätkiminen 7s. ja samalla halkominen klapeiks ja heitin 200m päähän liiteriin.
    20 tuntista päivää tein kunnes piti menää kouluun.

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    Tuolta voi käydä katsomassa miten pitkään amatööriltä menee yhden kuusen kaatamiseen, karsimiseen ja kasaamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=rxBykZ55sb4 . Kaataminen on se pieni vaihe, karsiminen ja kasaaminen vie enemmän aikaa.

    Kolmen kuidun kuusi vei neljä minuuttia. Mänty on kuusta nopeampaa. Tuollaista neljän minuutin tahtia ei voi pitää koko päivää, välillä pitää tankata ja tehdä muita huoltotoimenpiteitä.

    Äänestä

  • puun nähnyt kirjoitti:

    Senverra oon mäkin puita nuorempana joutunut kaatelemaan,että sitä ihmemiestä ei oo vielä naitukaan mikä sahan kanssa 3 minuuttiin puun menee läpi.Siis kaataa,karsii ja katkoo,olkoon mitta mikä tahansa.Mun käsittääkseni moto on aika nopea ja ei taida sekään tossa ajassa puuta käsitellä ,vai miten lie?

    jo vain, olet kyl nyt myöhässä,, kunnon metsuri tekee nuo hommat nopeasti, ei mee pitkään,,5 min per puu,, ja homma toimii,,

    Äänestä

  • ihmevässykkä kirjoitti:

    Mulla kesti noinkauan 3-vuotiaana. 5vuotiaana kaato 5s. oksiminen kaatumisen aikana, pätkiminen 7s. ja samalla halkominen klapeiks ja heitin 200m päähän liiteriin.
    20 tuntista päivää tein kunnes piti menää kouluun.

    Aika lyhyttä päivää kyllä teit.4h aivan jouten , et kai vain nukkunut.?

    Äänestä

  • Puupaavo kirjoitti:

    Tuolta voi käydä katsomassa miten pitkään amatööriltä menee yhden kuusen kaatamiseen, karsimiseen ja kasaamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=rxBykZ55sb4 . Kaataminen on se pieni vaihe, karsiminen ja kasaaminen vie enemmän aikaa.

    Kolmen kuidun kuusi vei neljä minuuttia. Mänty on kuusta nopeampaa. Tuollaista neljän minuutin tahtia ei voi pitää koko päivää, välillä pitää tankata ja tehdä muita huoltotoimenpiteitä.

    Tuo filminpäkä tehtiin aikoinaan minusta, kun olin metsäteknologian harjoitustöissä.
    En siis ollut vielä mikään ammettilainen , vaan opiskelija.
    Oikea koulutettu ja harjaantunut ammattilainen on vielä puolet nopeampi, kunnes ammattitaudit raskaasta työstä ottavat veronsa.

    Äänestä

  • Puupaavo kirjoitti:

    Tuolta voi käydä katsomassa miten pitkään amatööriltä menee yhden kuusen kaatamiseen, karsimiseen ja kasaamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=rxBykZ55sb4 . Kaataminen on se pieni vaihe, karsiminen ja kasaaminen vie enemmän aikaa.

    Kolmen kuidun kuusi vei neljä minuuttia. Mänty on kuusta nopeampaa. Tuollaista neljän minuutin tahtia ei voi pitää koko päivää, välillä pitää tankata ja tehdä muita huoltotoimenpiteitä.

    ai kamala, mikä meteli! ja kuuluu kilometrien päähän. kukaan mökkinaapureistaan välittävä ei tuollaista meteliä pidä. tuo alkukin menee vaikka oksaleikkurilla täysin ilman meteliä. ja noin ohuen puun saha ihan vaikka käsisahalla. on kyllä avuton mies siinä asialla! Aivan idioottimaista päristelyä! kuin joku vajaaälyinen mopopoika.

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    tuutko mulle töihin teen itse metsurin hommia

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    ET SIIS OLE MILLOINKAAN KÄYTTÄNYT METSÄTÖIHIN MOOTTORISAHAA VAAN MOTOA TOIM. HUOM

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Tuo filminpäkä tehtiin aikoinaan minusta, kun olin metsäteknologian harjoitustöissä.
    En siis ollut vielä mikään ammettilainen , vaan opiskelija.
    Oikea koulutettu ja harjaantunut ammattilainen on vielä puolet nopeampi, kunnes ammattitaudit raskaasta työstä ottavat veronsa.

    Minulla on tunne, että hieman juksaat. Video on minun itse kuvaama (jalustalta) ja julkaistu minun omalla youtube-kanavalla. Kuten nimimerkistäni voi päätellä, olen http://www.puuntuottaja.com/ sivuston ylläpitäjä. Video liittyy kuusikon ensiharvennusta käsittelevään http://www.puuntuottaja.com/kuusikon-ensiharvennus-keskittaa-kasvun-parhaisiin-runkoihin/ juttuun.

    En ole ammattilainen vaan harrastelija. Olen suorittänyt metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja sen mukana opiskellut moottorisahan käyttöä, mutta se ei vielä tee minusta ammatilaista. Harjaantunut amatööri ja ammattilainen on minua huomattavasti nopeampi kuusen käsittelyssä.

    Äänestä

  • UPDATE_10740495 kirjoitti:

    Minulla on tunne, että hieman juksaat. Video on minun itse kuvaama (jalustalta) ja julkaistu minun omalla youtube-kanavalla. Kuten nimimerkistäni voi päätellä, olen http://www.puuntuottaja.com/ sivuston ylläpitäjä. Video liittyy kuusikon ensiharvennusta käsittelevään http://www.puuntuottaja.com/kuusikon-ensiharvennus-keskittaa-kasvun-parhaisiin-runkoihin/ juttuun.

    En ole ammattilainen vaan harrastelija. Olen suorittänyt metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja sen mukana opiskellut moottorisahan käyttöä, mutta se ei vielä tee minusta ammatilaista. Harjaantunut amatööri ja ammattilainen on minua huomattavasti nopeampi kuusen käsittelyssä.

    Minä olin vastaavassa filmissä, mikä tehtiin YLElle Hyytiälän metsäharjoitusaseman lähistöllä. Lisäksi televisiossa näytettiin, kun porasin rungosta lustonäytteen.

    Äänestä

  • jupq juu kirjoitti:

    jo vain, olet kyl nyt myöhässä,, kunnon metsuri tekee nuo hommat nopeasti, ei mee pitkään,,5 min per puu,, ja homma toimii,,

    Voi olla että lähes oksattomat männyt tekee nopeasti, mutta tehköön saman 40 cm halkaisijaltaan oleville kuusille, joka on täynnä parimetrisia ja pidempiäkin oksia.
    Kyllä kilpajuoksuvauhtia tapahtuva työ vie voimat nopeasti. Ei sitä kukaan jaksa koko päivää tehdä.

    Äänestä

  • UPDATE_10740495 kirjoitti:

    Minulla on tunne, että hieman juksaat. Video on minun itse kuvaama (jalustalta) ja julkaistu minun omalla youtube-kanavalla. Kuten nimimerkistäni voi päätellä, olen http://www.puuntuottaja.com/ sivuston ylläpitäjä. Video liittyy kuusikon ensiharvennusta käsittelevään http://www.puuntuottaja.com/kuusikon-ensiharvennus-keskittaa-kasvun-parhaisiin-runkoihin/ juttuun.

    En ole ammattilainen vaan harrastelija. Olen suorittänyt metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja sen mukana opiskellut moottorisahan käyttöä, mutta se ei vielä tee minusta ammatilaista. Harjaantunut amatööri ja ammattilainen on minua huomattavasti nopeampi kuusen käsittelyssä.

    metsurina väittäisin tuota suoritustasi tuollaista normaaliia työvauhtia jota kestää mies useammankin päivän.

    Kyllähän näytösluontoisesti paljonkin nopemmin pystyisi rungon suorimaan mutta ei metsurikaan kone ole :)

    Äänestä

  • Vanhana -- kirjoitti:

    metsurina väittäisin tuota suoritustasi tuollaista normaaliia työvauhtia jota kestää mies useammankin päivän.

    Kyllähän näytösluontoisesti paljonkin nopemmin pystyisi rungon suorimaan mutta ei metsurikaan kone ole :)

    Tuo oli minulle normaalia työvauhtia, en halunnut lähteä hosumaan videolla vaan tehdä omalla tahdilla hommia. Olin tehnyt ennen tuota videon kuvausta reilun viikon hommia ja edessä oli joitakin viikkoja. Tuollaisella tahdilla kunto kestää eikä tule haavereita.

    Suoritusta saisi nopeammaksi parantamalla karsintaa enemmän pyyhkäisyksi kuin videon oksa kerrallaan sahailuksi. Ammattilainen tekee rauhallisella tahdilla varmaan kolme runkoa helposti samalla kun minä tuhraan kahta runkoa.

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    Älä nyt höpise. Puun kaato kestää 1 minuutin, oksiminen toisen minuutin ja samalla kun siihen pätkii niin taas menee minuutti. Siis 3 minuuttiin eikä ammattimiehellä ei edes sitä.

    Oletpa tosi metsuri ? Täällä toinen on tehnyt sitä muutamia vuosia

    Äänestä

  • Puupaavo kirjoitti:

    Tuolta voi käydä katsomassa miten pitkään amatööriltä menee yhden kuusen kaatamiseen, karsimiseen ja kasaamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=rxBykZ55sb4 . Kaataminen on se pieni vaihe, karsiminen ja kasaaminen vie enemmän aikaa.

    Kolmen kuidun kuusi vei neljä minuuttia. Mänty on kuusta nopeampaa. Tuollaista neljän minuutin tahtia ei voi pitää koko päivää, välillä pitää tankata ja tehdä muita huoltotoimenpiteitä.

    Ihan asiallinen pätkä. Tosin kaadettiin propsia, tukit ovat "vähän" isompia. Minulla on talon tontti 1 350 neliötä. Mäntyä ja kuusta on, mitta reilut 25 metriä tai jonkun metrin alle.

    Äänestä

No eihän niitä polttopuita tarvitse pokasahalla ja kirveellä tehdä. Koneita on hyvin saatavilla.

Äänestä
  • No mulla on sirkkeli ja halkomakone, mutta juon senkin ajan mieluummin kaljaa ja uin. Jokainen omalla tavallaan nääs :)

    Mulla on pari nimeä josta kysäsen. Täytyy siinä itekkin vähän tehdä, mutta päävastuun saa ottaa joku muu.

    Äänestä

  • alkup111 kirjoitti:

    No mulla on sirkkeli ja halkomakone, mutta juon senkin ajan mieluummin kaljaa ja uin. Jokainen omalla tavallaan nääs :)

    Mulla on pari nimeä josta kysäsen. Täytyy siinä itekkin vähän tehdä, mutta päävastuun saa ottaa joku muu.

    3000m2 tontilla ei kyllä voi olla kovin hirveästi puita jos ei nyt kaikkia kaada. Se on ammattimiehelle päivän homma eli kaatavat yli100 runkoa päivässä ja nämä puut vielä pieniä 15-25 cm halkaisia.

    Äänestä

  • helppo homma kirjoitti:

    3000m2 tontilla ei kyllä voi olla kovin hirveästi puita jos ei nyt kaikkia kaada. Se on ammattimiehelle päivän homma eli kaatavat yli100 runkoa päivässä ja nämä puut vielä pieniä 15-25 cm halkaisia.

    kaatavat, niin minäkin. Mutta en karsi ollenkaan enkä katkaise mittoihin, näinkö?

    Äänestä

Koko ajan pitää metsiä hoitaa ja itse olen jo 30 vuotta sitä tehnyt. Varmaan kannattaa soittaa lähimpään Metsänhoitoyhdistykseen ja kysellä sieltä tekijöitä.
3000m2 on kyllä nuun pieni läntti ettei se kyllä paljon maksa. Minulla on 100 xkertaa enemmän metsää.

Äänestä
  • Hmm 300m x 100m ja metsää niin paljon, ettei metsää puilta näe. Mikäli istutettu 3 metrin välein, tekisi kaiketi 100 riviä taimisuoraa ja jokaisessa noin 30 tainta. Yhteensä siis 300 tainta, joista noin 100 poistetaan.

    Äänestä

  • mie vaan kirjoitti:

    Hmm 300m x 100m ja metsää niin paljon, ettei metsää puilta näe. Mikäli istutettu 3 metrin välein, tekisi kaiketi 100 riviä taimisuoraa ja jokaisessa noin 30 tainta. Yhteensä siis 300 tainta, joista noin 100 poistetaan.

    Laskitkohan nyt ihan oikein? Eiköhän tuo liene 300m x 10m kuitenkin?

    Äänestä

  • mie vaan kirjoitti:

    Hmm 300m x 100m ja metsää niin paljon, ettei metsää puilta näe. Mikäli istutettu 3 metrin välein, tekisi kaiketi 100 riviä taimisuoraa ja jokaisessa noin 30 tainta. Yhteensä siis 300 tainta, joista noin 100 poistetaan.

    Eiköhän tuo 3000m2 ole mitoiltaan 30m x 100m. Mie vaan joutaisi alakuoluut atai kiertokouluun uudelleen, että oppii pinta-alat ja laskemisen uudelleen.
    300m x 100m on 3 hehtaaria eli 30000m2 - mökkitontiksi aika suuri!

    Äänestä

Ota joku kylänmies tekemään puupalkalla jos et itse kaikkia tarvitse polttopuuksi,varmasti löytyy joku joka tarvitsee myös polttopuita mutta ei omista metsää.Moni eläkeukko tekee mielellään ja saa palkakseen myös itselleen puuta eli hyötysuhde molemminpuolinen ja rahaa ei tarvitse käsitellä.

Äänestä
  • Ei kukaan maalla asuva ole niin hölmö, että ottaisi havupuuta polttopuuksi, kun parempaakin(koivu) polttopuuta on helposti saatavilla.

    Äänestä

  • Ei kukaan kirjoitti:

    Ei kukaan maalla asuva ole niin hölmö, että ottaisi havupuuta polttopuuksi, kun parempaakin(koivu) polttopuuta on helposti saatavilla.

    havupuut jää maalla itselle polttopuuks hullut kaupunkilaiset ostaa kaiken koivun

    Äänestä

  • Ei kukaan kirjoitti:

    Ei kukaan maalla asuva ole niin hölmö, että ottaisi havupuuta polttopuuksi, kun parempaakin(koivu) polttopuuta on helposti saatavilla.

    Nuukina poltamme huonommatkin puut itse. Myrskyn kaatamia, huonokuntoisia kuusia on paljon. Koivuja ei ole nurin eikä pystyssäkään juuri lainkaan.
    On poltettava sitä, mitä saa helpoimmin ja edullisimmin.

    Äänestä

Miksi koko metsä pitäisi harventaa kerralla? Kaada muutama puu silloin tällöin äläkä tee hommaa yhdellä kerralla. Itsellä on saman kokoinen tontti ja kaadoin alkukeväästä muutaman rungon ja syksyllä meinaan tehdä samaten. Kesällä on liian kuuma.

Äänestä
  • No kun nyt iski tuollanen idea niin onhan se tehtävä. Aurinko ei paista kaikkialle. Ymmärrän kyllä jokaisen "tee itse" mielipiteen ja olen joskus kovasti metsätöissä mukana ollut, mutta nyt teen sen rahalla. Vaikuttaa tosiaan siltä ettei tuo kovin kallista kylän ukoilla ole. Moni isäntä tarjoaa poikia kesätöihin joka on ihan pirun hyvä idea. Ei saloilla ole mitään rahahommia nuorille.

    Äänestä

  • kesäkuussa oli vuoden paras aika tehdä puuhommia.

    Äänestä

Hienosti ajateltu maaseudun poikia kohtaan jos yhdellekin vähän saat taskurahaa.Kovia poikia yleisesti tekemään kun on joutuneet ikänsä ilmaiseksi tekemään,arvaa mikä motivaattori raha on.Ja mikä parasta voit jopa pelastaa yhden joutumasta peräkammaripojaksi.Pääsee katos rahan voimalla kylille ja tiedä vaikka naapurin kylän tyttö on jo siellä......!Tähän loppukevennys sitten,mistä ei kenenkään tarvitse suuttua.Kerran olin yhdellä kylällä mökkiläisellä töissä ja se noitui että vittu mitä kyläläisiä,kukaan ei puhu eikä tule tekemään mitään.Sano että olisivat hankkineet edes aikanaan polkupyörän että oisivat saaneet akan edes naapurikylästä,eikä aina vaan naapurin tyttö....Arvaa naurattiko?

Äänestä
  • Nyt valehtelet.

    Äänestä

  • Ei kannattaisi kirjoitti:

    Nyt valehtelet.

    Miksi valehtelisin,näin mökkiläinen kertoi mutta ellet ymmärtänyt niin kaveri heitti varmaankin vitsinä sen.Näin ainakin minä ymmärsin sen

    Äänestä

  • Ei kannattaisi kirjoitti:

    Nyt valehtelet.

    Kyllä se maalla on oikeasti niin että mitä serkumpi, sitä herkumpi.

    Äänestä

  • mökkiläisten kaveri kirjoitti:

    Miksi valehtelisin,näin mökkiläinen kertoi mutta ellet ymmärtänyt niin kaveri heitti varmaankin vitsinä sen.Näin ainakin minä ymmärsin sen

    Sinulla ei ole mitään kokemusta nykynuorison työnteosta oli he maalta tai kaupungista. Eivät varmasti lähde metsätöihin vieraalle.

    Äänestä

  • nii o kirjoitti:

    Kyllä se maalla on oikeasti niin että mitä serkumpi, sitä herkumpi.

    Se on just noin, jos lähin naaraspuolinen on serkkutyttö ja sekin 5km:n päässä ja seuraava nainen, joka ei ole sukulainen, kylällä 50 km päässä, eihän sitä sen perässä viitsi niin kaus lähtee.

    Äänestä

Siitä on kokemusta että tuli vajaa kuorma. Yritin kaupitella joka puolelle mutta ei kelvannut. Isommat pelurit sanoivat että ehkä vielä onnistuisi jos heillä olisi oma savotta nurkilla mutta muuten ei kannata lähettää autoa. Polttopuita myyvät firmat totesivat että voi kelvatakin kunhan tuot ne. Oli kuulemma vakihankkijat jotka toivat heille, ei ollut omaa kalustoa. Ja kaiken päätteeksi paikallinen isäntä sanoi että rungot on liian järeitä traktorin hakettimeen, menee käsityöksi hydraulihalkojalla ja siis maksaa. Lopulta meni siihen että uhkasi jäädä puut käsiin, tein sopparin kaatajan kanssa että jättää jonkun verran polttopuiksi ja huolehtii loput, oksineen, pois ja hyvittää urakan hinnassa jos hyvittää.
Summa summarum: Vajaa lasti etenkin sekapuuta uhkaa pahimmillaan jäädä ongelmajätteeksi.

Äänestä

päin suomea näin kovia Metsätyömiehiä oikein on ,kun 3min ja puu.Sitten voisi aloittajalle senverran viisata että täytyy olla hyvä maapohja jos 30 vuodessa noin paksuja puita on.

Äänestä

Muista sitten kun palkkaa työmiehen, että maksat myös viranomaismaksut ja otat vakuutuksen kaverille. Jios jotain satuu, niin työnantajana vastaat vahingosta. ; )

Äänestä

Ilmoitus paikallislehteen tai marketin ilmoitustaululle, että itse kaatamalla ilmaista polttopuuta.
Näin sulle nollakustannuksilla joku tulee varmasti kaatamaan puut.

Äänestä
  • Viekö oksat ja? Niitä tulee pirunmoinen läjä.

    Äänestä

heinän teko. Kannattaa isot oksat karsia poltopuiksi ja muut hakkuujätteet kasata useampaan paikkaan kokoksi ja polttaa parivuodenpäästä keväällä,kun maa on vielä märkä.

Äänestä

Ota Helsingistä muutama nuori kesätöihin. Tulos olisi varmaan se että nuo läskit saisi sydärin. Stadissa nuoret vetää vaan kaljaa ja burgereita :)

Maalla nuoret sentään ovat miehiä.

Äänestä
  • Tutkimukset vain kertovat asioiden olevan juuri toisin päin.

    Ei ketään oikeasti kiinnosta kökkähommana tehdä tuollaista puusavottaa maalla polttopuita saatavilla helpommalla.

    Itsellänikin 4ha vesonta ja raivaus tehtävissä ja menee kuulemma liian pieneksi ketään ansiotyönä tehdä eli antaa p#skan olla sitten.

    Tuo "polkupyörävertaus" on osuva ja totta monella paikkakunnalla länsirannikolta- itäsuomeen asti.

    Äänestä

  • Nykyään maalla nuoret ajelevat verotukiaisilla ostetuilla mopoautoilla kylillä, ei niistä enää kasva työmiestä vaan ikuisia maataloustukien vinkujia.

    Äänestä

  • isä opettanut kirjoitti:

    Nykyään maalla nuoret ajelevat verotukiaisilla ostetuilla mopoautoilla kylillä, ei niistä enää kasva työmiestä vaan ikuisia maataloustukien vinkujia.

    entäs ne telakkatuet ja muut teollisuuden tuet mistä luulet palkkas saavan

    Äänestä

kaatohommaan metsuriyrittäjä jolla on työtaito. laitteet ja vakuutukset kunnossa .mm.mhy;n kautta saa ammattimiehiä hoitamaan homman.myös tonttipuiden markkinointi onnistuu.

Äänestä

Alkutalvesta kaatelet ja teet saman tien klapuiksi mitä jakselet/tarvihet saunapuuta. Mukavaa askaretta. Älä suotta ala urakoimaan kun ei palstakaan mahdoton eikä puut isoja lahovikaisia.

Äänestä

Mänty kasvaa yleensä suht karuilla mailla, joten 30-vuotiaana ne tuskin ovat 25-30 senttiä paksuja rungoltaan. Mikäli männikkö on tiheä, kuten kirjoituksestasi voi ymmärtää, niin ilmeisesti rungot ovat myös suht suoria, joten ammattilaiset voisivat turvallisesti käydä harventamassa pihametsäsi ja saisit rungoista rahaa joko myymällä tai tilaamalla kenttäsirkkelin paikalle sahaamaan ne hyötytavaraksi.
Polttopuuna en suosittele niitä käytettäväksi, sillä mäntypuun pihka nokeaa hormit ja räiskyy palaessaan ja on vaarallinen mm takkapuuna. EIköhän sen 25-30cm paksun männikön ikä liene jo lähempänä sataavuotta kuin 30 vuotta. Joka tapauksessa ainakin 2 x sen 30 v.
Polttiopuuksi soveltuvat parhaiten lehtipuulajit.
Soita lähinpään metsänhoitoyhdistykseen, niin neuvovat tarkemmin ja käyvät paikalla.

Äänestä
  • Missähän oot metsänhoitajaksi juopotellut ? .

    Äänestä

kansa "metsänhoitaja" taidat vain hoidella sitä vaimon suorämeiköä,Kuusi räiskyy palaessaan,kun siellä on pihkataskuja, eikä kuiva puu palaessaan nokea hormia.

Äänestä
  • "On siinä" taitaa olla niitä Helsingin keskustassa asuvia "vihreitä", jotka eivät ole oikeata metsää nähneetkään ja kokemus puusta rajoittuu tosiaan puolueen saunaosaston takkahuoneessa poltettuihin klapeihin.
    Sinulle tiedoksi! KAIKISSA pihkapuissa (havupuut) on pihkataskuja ja ne räiskyvät palaessaan, kun pihka kaasuuntuu suljetussa tilassa puun sisässä kuumuuden vaikutuksesta. Havupuut siis räjähtelevät poltettaessa olivat ne kuivia tai tuoreita.
    Olen Helsingin yliopiston jälkeen työskennellyt metsäalalla 40 vuotta ja pääaineeni sekä työalani on nimenomaa puun korjuu ja kuljetus, joten kaltaisesi mölösuut ovat niitä, jotka eivät todellisuudessa tiedä mitään po alasta ja ovat täällä irvimässä vain korostaakseen itseään muita mollaamalla.

    Äänestä

  • On siinälle kirjoitti:

    "On siinä" taitaa olla niitä Helsingin keskustassa asuvia "vihreitä", jotka eivät ole oikeata metsää nähneetkään ja kokemus puusta rajoittuu tosiaan puolueen saunaosaston takkahuoneessa poltettuihin klapeihin.
    Sinulle tiedoksi! KAIKISSA pihkapuissa (havupuut) on pihkataskuja ja ne räiskyvät palaessaan, kun pihka kaasuuntuu suljetussa tilassa puun sisässä kuumuuden vaikutuksesta. Havupuut siis räjähtelevät poltettaessa olivat ne kuivia tai tuoreita.
    Olen Helsingin yliopiston jälkeen työskennellyt metsäalalla 40 vuotta ja pääaineeni sekä työalani on nimenomaa puun korjuu ja kuljetus, joten kaltaisesi mölösuut ovat niitä, jotka eivät todellisuudessa tiedä mitään po alasta ja ovat täällä irvimässä vain korostaakseen itseään muita mollaamalla.

    Olen samaa mieltä >metsänhoitajan< kanssa.
    Täällä foorumilla pitää suurinta ääntä vasemmistovihreät virkahuoneissaan palkkaa nauttivat tyhjäpäiset akat, joiden tietämys asioista on olematon ja päällimmäinen tarkoitus kommenteissaan on nolata ja mollata toisia omaa egoaan korostaen, mutta todellisuudessa nämä paljastavat vain tyhmyytensä.

    Olen toiminut metsäalalla "vasta" 20 v eli puolet >metsänhoitajan< työurasta ja koulutuksenikin on vain metsäopistotasoa, mutta uskallan silti olla hänen kanssaan samaa mieltä.

    Äänestä

  • Miksiköhän erämiesten tervaspuilla keitettyjä kahveja kutsutaan nokipannukahveiksi!
    Johtuisikohan siitä, että rutikuivat kelopuutkin nokeavat tehokkaasti, koska sen nokeamisen syy on havupuun sisältämä pihka.
    Lisäksi suorämeiköillä ei ole mitään hoitamista, koska siellä ei kasva mitään taloudelliesti korjattavaa puuta.
    Vaimoni on kaupunkilaisperheestä ja yliopistossa oppinut humanisti eikä ymmärrä paljoakaan metsän päälle, mutta on silti moninverroin viisaampi ja tietävämpi, kuin nämä tämän keskustelufoorumin arvostelijat.

    Onneksi lapset oat oppineet käytännössä metsätietoa ja luontoa - lisäksi tytötkin ovat innokaita kalastajia, sillä metsänhoitajaisä on paljon monipuolisempi kasvattaja kuin täällä mellastavat kaupungin viherhörhöt.

    Äänestä

  • samaa mieltä kirjoitti:

    Olen samaa mieltä >metsänhoitajan< kanssa.
    Täällä foorumilla pitää suurinta ääntä vasemmistovihreät virkahuoneissaan palkkaa nauttivat tyhjäpäiset akat, joiden tietämys asioista on olematon ja päällimmäinen tarkoitus kommenteissaan on nolata ja mollata toisia omaa egoaan korostaen, mutta todellisuudessa nämä paljastavat vain tyhmyytensä.

    Olen toiminut metsäalalla "vasta" 20 v eli puolet >metsänhoitajan< työurasta ja koulutuksenikin on vain metsäopistotasoa, mutta uskallan silti olla hänen kanssaan samaa mieltä.

    Nehän oli 15-25 cm paksuisia puita eikä 25-30 cm , joten ei ole 100 vuotiasta
    metsää.

    Jokainen puiden kanssa pelannut tietää, että puulajeista kuusi räiskyy eniten ja
    mänty ei ole" vaarallinen" polttopuuna . Ei yleensä räisky vaikka pihkapuu onkin.

    Haapa räiskyy myös jonkin verran poltettaessa.

    Nokeentumiseen vaikuttaa eniten puun kosteus , joka vaikuttaa palamislämpötilaan, ei niinkään puulaji. Tervasmännyn aiheuttama nokeaminen johtuu siitä pihkasta.

    Äänestä

  • samaa mieltä kirjoitti:

    Olen samaa mieltä >metsänhoitajan< kanssa.
    Täällä foorumilla pitää suurinta ääntä vasemmistovihreät virkahuoneissaan palkkaa nauttivat tyhjäpäiset akat, joiden tietämys asioista on olematon ja päällimmäinen tarkoitus kommenteissaan on nolata ja mollata toisia omaa egoaan korostaen, mutta todellisuudessa nämä paljastavat vain tyhmyytensä.

    Olen toiminut metsäalalla "vasta" 20 v eli puolet >metsänhoitajan< työurasta ja koulutuksenikin on vain metsäopistotasoa, mutta uskallan silti olla hänen kanssaan samaa mieltä.

    Vasemmistovihreät jo mainittu..

    Äänestä

  • ororoorror kirjoitti:

    Vasemmistovihreät jo mainittu..

    Jos ak:lle tarjosit tuota punavihreätä puoluekirjaa, niin pieleen meni.

    Olen minäkin tosin vain pelkän metsäpuolen amk-opistotason läpikäynyt, mutta
    sen jälkeen , ja sitä ennen, metsäpuolen hommia tehnyt .
    Polttopuita tehneenä ja kaupanneena en vain ymmärrä miksi joku esittää , että mänty olisi vaarallista polttopuuna, kun se ei sitä ole.

    Olisiko ehkä syynä se, että metsäteollisuuden palveluksessa olevat mieluusti
    kertovat miten kuitupuukokoinen puu ei kelpaa muuhun kuin paperipuuksi tms.
    tehdaskäyttöön ?

    Äänestä

  • polttopuuinsinööri kirjoitti:

    Nehän oli 15-25 cm paksuisia puita eikä 25-30 cm , joten ei ole 100 vuotiasta
    metsää.

    Jokainen puiden kanssa pelannut tietää, että puulajeista kuusi räiskyy eniten ja
    mänty ei ole" vaarallinen" polttopuuna . Ei yleensä räisky vaikka pihkapuu onkin.

    Haapa räiskyy myös jonkin verran poltettaessa.

    Nokeentumiseen vaikuttaa eniten puun kosteus , joka vaikuttaa palamislämpötilaan, ei niinkään puulaji. Tervasmännyn aiheuttama nokeaminen johtuu siitä pihkasta.

    Laulussakin lauletaan:

    "Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee".
    Kyllä ne kaikki puut jonkun verran räiskähtelevät, mutta nimenomaa pihkapuut ovat niitä poksahtelevia kipinöitten roiskijoita sekä hormien ja nuotioastioitten nokeejia.
    On sitä nuotion ääressä nokikahveja keitelty muutama sata kertaa, joten siinäkin näkee miten eri puut käyttäytyvät palaessaan.

    Äänestä

  • polttopuuinsinööri kirjoitti:

    Nehän oli 15-25 cm paksuisia puita eikä 25-30 cm , joten ei ole 100 vuotiasta
    metsää.

    Jokainen puiden kanssa pelannut tietää, että puulajeista kuusi räiskyy eniten ja
    mänty ei ole" vaarallinen" polttopuuna . Ei yleensä räisky vaikka pihkapuu onkin.

    Haapa räiskyy myös jonkin verran poltettaessa.

    Nokeentumiseen vaikuttaa eniten puun kosteus , joka vaikuttaa palamislämpötilaan, ei niinkään puulaji. Tervasmännyn aiheuttama nokeaminen johtuu siitä pihkasta.

    Mitä se Vapon mettäteknikko täällä horisee!!! Saitko demarien vai kepun jäsenkirjalla viran sinne polttopuu- ja turvenuijien firmaan!

    Äänestä

  • "tippainsinööri" kirjoitti:

    Mitä se Vapon mettäteknikko täällä horisee!!! Saitko demarien vai kepun jäsenkirjalla viran sinne polttopuu- ja turvenuijien firmaan!

    Jos minua tarkoitat , niin en ole (enkä ole ollut) minkään puunhankintafirman palkoillinen, enkä omista minkään puolueen jäsenkirjaa. Lopeta tipottelu tai ainakin vähennä, kun ei näytä onnistuvan sinulta kunnollisen tekstin tuottaminen enää.

    Metsänhoitajalle : kannattaa lukea aloitusviesti kunnolla, niin ei tule väitettyä
    puutaheinää turhantakia.

    Äänestä

kyllä nokeaa työnsin märkää... mäntyä saunan pesään ei edes syttynyt. bensalla piti voidella.

Äänestä

Etsi paikkakuntasi metsurit ja pyydä heiltä tarjous. Näin näet kuinka paljon tulee maksamaan. Tarkista myös mitä hintaan kuuluu. On olemassa metsureita jotka vain kaataa ja karsii puut. Ja parhaimmillaan tulee kone joka tekee lapiksi asti.

Äänestä

Kaada itse vuoden tarve kerrallaan, riittää puut tuon kokoisesta "metsästä" pitkäksi aikaa.

Ihme se on, ettei puu kelpaa. Helkkarin kallista on klapeina ostella.

Äänestä

Toi sun metsä palsta on vähän liian pieni hakattavaksi ulkopuolisella puistohakkuuksi.
Joudut maksamaan, että saat nurin. Mielummin kaada itse, vaikka muutama puu vuodessa ja tee klapeiksi.

Äänestä

Raivasin kesän aikana oman rehevöityneen rantatonttini 2500 neliömetriä, jossa aurinkoa ei juurikaan ollut mahdollista aiemmin nähdä ja puusto oli n. 30-50 vuotiasta.
Puustosta lähti kaksikolmasosaa pois ja nyt näkyvyys on erinomainen joka suunnasta, koska tein myös paljon alakarsintaa. Melko paljon piti käyttää aikaa myös työn suunnittelemiseen ja puiden valintaan ahtaalla tontilla rakennuksia varoessa ja oikeita puita valitessa. Sahaakin piti huoltaa.

Tässä työmenekkini(olen tehnyt näitä hommia kohtuullisen paljon, joten pidän itseäni pikkumetsurina ainakin):
Puuston kaato ja karsinta ja jätettävän puuston alakarsinta 2 päivää * 6 h ja 6 iltaa * 3 = 30 h.
Yhden ison puun kaataminen mökin vierestä vei 2 h, koska piti aloittaa latvasta ja varomista riitti sittenkin.
Puiden kerääminen käsin traktorin kyytiin epämukavasta maastosta 3 iltaa * 3 h = 9 h(=raskas työ)
Koska poistettavissa puissa oli mukana paljon pihlajia ja tuomia, oli kertyneiden oksien määrä tolkuton, työmenekki 4 iltaa * 3 h pikkukasoihin kerättynä ja siitä traktorilla isompaan = 12 h(vaikka osan sai kerättyä suoraan traktorin etukuormaajalla).
Työmenekki yhteensä 51 h(ilman taukoja veden juomista lukuunottamatta).
Puuta kertyi noin 20 irtomottia ja oksia tiiviisti kasalla noin 45 mottia

Kannot ovat vielä poistamatta/jyrsimättä, jos sen teen. Olisikohan noin kahden päivän homma edellisten lisäksi.

Siinähän se neljän viikon kesäloma puoliksi sitten menikin ja nyt yritänkin palautella toimistotyössä kroppaani lepotilaan, kun aivan kaikkia venyttelyliikkeitä en päässyt oksamassan seassa maassa työskennellessäni ja puita karsiessani sekä niissä kiipeillessäni tekemään.

Vaarallisesta työstä huolimatta helteisestä säässä, selvisin vähillä haavereilla: yksi putoaminen puusta risukasaan n. 3 m portaiden nuljahdettua, kaksi ampiaisen pistoa ja ison oksan tipahtaminen metsurin kypärään(taju säilyi) ennakoimattomasti. Sahakin hajosi vain kerran(= 2 h tilastoimatonta ruuvaamista)

Siinä yksi toteutunut mökin tontin raivaustyömaa, jonka arvelin etukäteen tekeväni noin kolmessa illassa.
Olenkohan tullut jo vanhaksi tällä työmenekillä, kun täällä näytti olevan noita ammattitaitoisia urakkamiehiäkin paikalla.

Äänestä
  • Noinhan se yleensä menee,joutuu ensin miettimään vähän mitä kaataa ja minne särkemättä paikkoja.Ja sit se työmaa vasta tosiaan alkaakin,puun kuskaukset,risujen kanssa taistelut ja ei se pilkekonekaan niin ihme masiina ole et itsekseen tekis.Ja aina tulee jotain yllättäviä hankaluuksia eteen.En itse ainakaan moiseen savottaan rupeis jollei ois pakko.

    Äänestä

  • Tarkennusta vielä edelliseen(Metsätyöleiri). Puuta olikin kasalla kertyneenä vähintään 30 m3 irtona risupaketin lisäksi.

    Jostakin oppikirjasta olen lukenut aikanani, että metsuri tekee harvennushakkuulla normipäivässä 5-8 kiintokuutiota tavaraa, mikä keskiarvona vastaa n 10 irtokuutiota.
    Tukkipuuta tekee samassa ajassa n. 15 kiintomottia.
    Näin ollen ammattimetsuri tekisi tuollaisen tontin hakkuutyön kolmessa päivässä.

    Kaato ja karsinta vastaa mökkitontin harvennuksen kaikista työvaiheista kokemukseni mukaan ja toteutuneena noin 1/3 osaa. Siis omana työnä ja pääosin käsin tehtynä hankalassa rinnemaastossa, varusteina vain moottorisaha ja traktori ilman metsävarustusta.

    Äänestä

Mökkitalkkari hommiin jolla on koneet ja kokemus !

Äänestä
  • Jep, tulee tuollaisissa pikkumäärissä reippaasti metsuria halvemmaksi!
    Isompiin hommiin sitten kone suosiolla. Mökkitalkkarit tekee melkein mitä vaan kohtuullisella laskutuksella. Toipa kerran samalla vaivaa kalan kaupasta, kun oli keikalle tulossa ja kysyin:)

    Äänestä

Pikku pojat on taas hiekkalaatikolla kiistelemässä.

Äänestä
  • Juu, ja tyhjäpäiset "kaikkitietävät" suomalaisakat säestävät !
    Miehet sentään edes yrittävät kirjoittaa asiasta, mutta naiset vain käyvät henkilökohtaisuuksiin ja haukkuvat ihmisiä!

    Äänestä

Kysypä vaikka paikallisestä metsänhoitoyhdistyksestä. Tällä(kin) palstalla näyttää olevan sen verran kaikenmaailman paskanjauhajia, että niihin ei kannata tuhlata energiaa. Tai sitten metsäpalveluyrittäjiltä.

Äänestä

Ota yhteyttä UPM-Kymmene Metsä -nimiseen firmaan ja pyydä puistoharvennusta jos et halua koko 'lääniä' matalaksi. Näin tehtiin oman tonttimme harvennus. Ja kohta sen jälkeen myrsky kaatoi lisää, nekin korjasi UPM.

Äänestä

Ala itse hommiin! Puun ostajat eivät tuosta paljon maksa, eli jäät velkaa. Homma haisee aivan liikaa työlle, eli et saa ketään tekemään sitä.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että kaadat ja pilkot itse. Ota vaikka puu kerrallaan, niin kyllä ne sieltä pikkuhiljaa vähenevät.

Äänestä

Missä päin maata tää tontti on?
50 % kaikista nurin menevistä rungoista mulle, niin homma voidaan sopia.
Talolle jäävät voin niputella kolmen metrin pätkiin tontille.

Äänestä
  • Näkis vaan, että Tampereelta löytyisi mies oikeisiin töihin? En usko, puheet on aina suuria, mutta 'miehet' seppolehtoja ja raakkunoita.

    Äänestä

Mulla on osaaminen koneet ja laitteet neliveto traktori tukkikärryllä ja kuormaajalla.
Myös Palaxksin klapikone hydraulihalkojalla jossa kuljetin, sitten isompien halkaisijaltaan yli 30cmm pölökkyjen metriseksi haloksi halkomiseen.
Arvioisin työn kestävän 1päivä kaatamiseen karsimiseen ja katkominen 3-4 m pituisiin pölleihin, kuljetus klapintekolanssille kasaan. Toinenpäivä klapikoneella pilkkomiseen.
Se on arviolta kahden päivän homma sisältäen koneiden siirron työmaalle ja pois.

Urakoin pohjoispirkanmaalla ja sopimuksen mukaan muuallakin.

Äänestä

Tilaa kuule paikalle catepillari! ei siinä kauaa noki pakoputkesta önköö, ku on koko pläntti kasalla siinä liiterin nurkalla, tai saattaahan olla liiterinkin! Tai sitte paikallinen MHY joka tekee siihen sulle oikein kivan mökkiraiskion. ei oo risuä eikä näerttä niidenkään jäljiltä kun selkäs käännät.

Äänestä

Eikös noita puutekijöitä löydy. Polttopuuksi kannattaa tehdä, kallista on ostaa ja myynti jollekkin virmalle ei hyödytä mitään. Huonoimmasta päästä harventaa ja parhaitten kasvaa. Tuonpaksuiset puut kaatuu ilman ammttilaista. Jos myyt puut . myynnistä menee vero, eipä juuri kannata

Äänestä

Ota yheyttä paikalliseen Upm:n puunostajaan.

Äänestä
  • Pelkkä tukkirekan ja metsäkonen tulo on kalliimpi kuin koko tontti puineen.

    Äänestä

  • Pummien pläntti kirjoitti:

    Pelkkä tukkirekan ja metsäkonen tulo on kalliimpi kuin koko tontti puineen.

    Älä julista vastoin parempaa tietoasi. Meillä kävi monta isoa konetta ja rahaa pläjähti vielä tilillekin.

    Äänestä

Uusavuttomuutta se on jos ei itse saa 3000 m2 tontin puita harvennettua polttopuuksi. Tietysti jos olet vanha tai muuten estynyt ruumiillisen työn tekoon, niin apuahan siinä tarvitsee. Puuta voi lähteä 20 - 30 m3, on muuten muutaman sadan tuhannen arvoisen koneketjun hakkuu-urakoitsijalle noin 300 - 500 euron työmaa normihakkuilla.

Äänestä
  • Ja uusavuttomuutta varsinkin, jos jokaiseen tekemiseen täytyy mölykone hankkia.

    Äänestä

Laita kaupan seinälle ilmoitus annetaan polttopuuta ilmaiseksi ja moottorisaha mukaan ja siivoat jälkesi. Niin asia ok. Asialla kiire.
Tai laita lehteen ilmoirus.

Äänestä
  • Ettekö vielkään ole saaneet puita nurin? Muuten, kannattaiskos jostain päin kysellä saako niitä puita kaikkia kaataakaan,kun kyseessä on tontti eikä mikään kasvatusmetsä. Kunnanisillä on joskus sanomista nuihin.

    Äänestä

Mukavaa lukea näitä tehometsureiden juttuja jotka ei ole metsässä edes käyneet :D

Ensinnäkin jos puita on niin että ei läpi näe niin puu ei kaadukaa ihan ilman voimakeinoja pelkällä poikki sahauksella. Ja tuo harvennetaan sellaiseen sopivaan kasvu kuntoon, eli n. 3m puiden väli niin kyllä sieltä tavaraa lähtee reilusti. Jos hehtaarilla on vaikka 10000 runkoa, eli tuolla 0,3 ha noin 3300 runkoa ja sinne saisi jäädä se korkeintaan 2500 runkoa ha, eli tuonne noin 800 runkoa. Oikeastaan tuolle alalle saisi jäädä vaan 650 runkoa. Siis jos puheet pitää paikkansa "ettei läpi näe". Sillä 5min per puu tehometsurilla menisi aikaan tuon ryteikön kuntoon laitossa 220h. Eli noin 28 täyttä 8h työpäivää ilman taukoja. Tankillisella ei ihan tuntia taida sahata joten bensaakin palaa reilut 220 tankillista :D

Äänestä
  • Tunnut tosiaan olevan omatoimimies, joka ei tiedä hölynpölyä, mutta esiintyy asiantuntijana.
    Vuosikymmeniä Metlassa (metsäntutkimuslaitos) metsänarviointitutkijana työtä tehneenä uskallan väittää, että väittämäsi luvut voi jakaa kymmenellä, niin ollaan lähempänä todellisuutta.
    Tämän tapauksen kokoista puuta kasvavan männikön keskimääräinen tiheys on n 250 runkoa/ha.

    Äänestä

  • Joo, 220 tankillista 3000 neliön tontille ja kuukausi töitä.

    Äänestä

  • omatoimimetsurille kirjoitti:

    Tunnut tosiaan olevan omatoimimies, joka ei tiedä hölynpölyä, mutta esiintyy asiantuntijana.
    Vuosikymmeniä Metlassa (metsäntutkimuslaitos) metsänarviointitutkijana työtä tehneenä uskallan väittää, että väittämäsi luvut voi jakaa kymmenellä, niin ollaan lähempänä todellisuutta.
    Tämän tapauksen kokoista puuta kasvavan männikön keskimääräinen tiheys on n 250 runkoa/ha.

    He heeheeee heee 250 runko/ha ja 30v metsä jota ei koskaan ole harvennettu. Ja muka vielä metlalla töissä.

    Mietippä asiaa oikein hartaasti ja vaikka tarkastat metlan taulukoista niin huomaat että 250 runkoa/ha tarkoittaa puiden väliksi n. 6m. Joten onko sellainen metsä "niin että ei läpi näe"

    250 runko/ha on lähempänä siemenpuu kuviota kun kasvatusmetsää. 1500 runkoa/ha on varmaan 30v. männikölle metsäalan asiantuntijoiden suositus mutta kotitarve metsiin se kyllä on monen mielestä liian harva kuvio. Niin minunkin mielestä.

    Joten pysy vaan toimistossa ja älä tulen metsään. Voi niitäkin raukkoja joille olet ammentanut ammattitaitoasi. Toivottavasti eivät ole metsiään pilanneet.

    En yhtään ihmettele että suomen metsät hakataan pilalle kun metlassakin tuollaisia pidetään suojatöissä.

    Äänestä

  • jotakin rajaa... kirjoitti:

    Joo, 220 tankillista 3000 neliön tontille ja kuukausi töitä.

    Niin jos metsässä ei kukaan ole 30v käynyt sahan kanssa niin kyllä se työtä vaatii. Ja oli puhe metsästä ettei läpi näe. Minä ainakin ymmärrän sen sellaiseksi että puita on neliöllä 5-6 kpl. Kerro tuo 3000 niin saa määrän. Jos niitä on vaan metrinkin välein niin runkoja löytyy se 3300 ja jos jättää sen 1500 kpl/ha niin kumoon pitää laittaa joku 2700 runkoa ja sitten se 5min/runko. Siitä voi jokainen laskea savotan pituuden. Eipä se siitä kummene vaikka rajaa laittaakin.

    Äänestä

  • omatoimimetsuri kirjoitti:

    He heeheeee heee 250 runko/ha ja 30v metsä jota ei koskaan ole harvennettu. Ja muka vielä metlalla töissä.

    Mietippä asiaa oikein hartaasti ja vaikka tarkastat metlan taulukoista niin huomaat että 250 runkoa/ha tarkoittaa puiden väliksi n. 6m. Joten onko sellainen metsä "niin että ei läpi näe"

    250 runko/ha on lähempänä siemenpuu kuviota kun kasvatusmetsää. 1500 runkoa/ha on varmaan 30v. männikölle metsäalan asiantuntijoiden suositus mutta kotitarve metsiin se kyllä on monen mielestä liian harva kuvio. Niin minunkin mielestä.

    Joten pysy vaan toimistossa ja älä tulen metsään. Voi niitäkin raukkoja joille olet ammentanut ammattitaitoasi. Toivottavasti eivät ole metsiään pilanneet.

    En yhtään ihmettele että suomen metsät hakataan pilalle kun metlassakin tuollaisia pidetään suojatöissä.

    Uskallan väittää, että olen viettänyt metsissä enemmä vuosia, kuin omatoimimetsuri tunteja.
    Sinun luvuillasi jokainen mökkipalstan omistajakin olisi upporikas puuston arvoa laskettaessa.
    Sitäpaitsi Suomesata ei löydy yhtään 30-vuotiasta männikköä, jonka runkopaksuus on 25-30cm. Kasvavan puun paksuus mitataan rinnan korkeudelta eli 130cm maasta.
    Puutavaraksi katkaistujen puitten paksuus mitataan ohuemman pään katkaisukohdasta.
    30-vuotiaan männikön paksuus on olkavarren paksuuden luokkaa eli n 10-15cm eli koko tarina on täyttä höpöhöpöä!

    Äänestä

  • omatoimimetsuri kirjoitti:

    Niin jos metsässä ei kukaan ole 30v käynyt sahan kanssa niin kyllä se työtä vaatii. Ja oli puhe metsästä ettei läpi näe. Minä ainakin ymmärrän sen sellaiseksi että puita on neliöllä 5-6 kpl. Kerro tuo 3000 niin saa määrän. Jos niitä on vaan metrinkin välein niin runkoja löytyy se 3300 ja jos jättää sen 1500 kpl/ha niin kumoon pitää laittaa joku 2700 runkoa ja sitten se 5min/runko. Siitä voi jokainen laskea savotan pituuden. Eipä se siitä kummene vaikka rajaa laittaakin.

    Sen tontin haluaisin nähdä missä on puita 5-6 neliöllä. Että "metrinkin välein" tuntuu jo harvalta? Nyt rauhoitu jo. Tuollainen tiheys tarkoittaisi pusikkoa eikä mitään puita.
    Raivaussaha olisi silloin oikea työkalu. Melkein veikkaisin kaupunkilaiseksi.

    Äänestä

  • omatoimimetsuri kirjoitti:

    Niin jos metsässä ei kukaan ole 30v käynyt sahan kanssa niin kyllä se työtä vaatii. Ja oli puhe metsästä ettei läpi näe. Minä ainakin ymmärrän sen sellaiseksi että puita on neliöllä 5-6 kpl. Kerro tuo 3000 niin saa määrän. Jos niitä on vaan metrinkin välein niin runkoja löytyy se 3300 ja jos jättää sen 1500 kpl/ha niin kumoon pitää laittaa joku 2700 runkoa ja sitten se 5min/runko. Siitä voi jokainen laskea savotan pituuden. Eipä se siitä kummene vaikka rajaa laittaakin.

    Puiden istutus-(kuusi) tai kylvötiheys(mänty) on n 2 - 2,5m eli 100 m matkalle mahtuu 40 - 50 puuta riviin.
    hehtaari on 100m x 100m eli hehtaarille mahtuu taimien alkuvaiheessa 40 x 40kpl =1600kpl ja maksimissaan hehtaarille istutetaan/kylvetään 2500 tainta. Tällainen tiheys kyllä oksineen aiheuttaa läpinäkymättömyyden tulevina vuosina, mutta silloin ollaan kyllä hyvin kaukana 25-30cm runkopaksuuksista.
    Ei Suomi sentään mikään tropiikki ole ja sitäpaitsi männyt eivät edes kasva trooppisissa kasvuolosuhteissa.
    Kyllä tämän keskusteluketjun kirjoittajista puolet ovat huuhaaporukkaa, jotka tietävät metsistämme hyvin vähän.
    Hakkukypsän männikön, minkä ikä on n 70 -> 100 vuotta ja runkopaksuus täällä mainittu 25-30cm keskimäärin, kasvutiheys on tuo aiemmin mainitsemani n 250 runkoa/ha eli runkojen väli n 5 - 7m

    Tunnustakaa totuus! Jokainen, joka on käynyt mäntytukkimetsässä, mistä tämän ketjun aloittajan tietojen mukaan on kyse, menee läpinäkymättömäksi vasta useitten hehtaarien suuruisena, jos sittenkään. Eli alle 100 m matkalla kyllä näkee jokaisen rungon ja metsässä liikkuvan ihmisen sekä useimmiten vielä koko metsän läpi, ettei männikön alla ole tiheätä aluskasvustoa kuten kuusentaimikkoa. ym pusikkoa. Jos viimemainittuja esiintyy, niin silloin raivataan vain pusikot ja taimikot puhtaaksi, jotta maisema aukeaa ja mäntyihin kosketaan vain tarvittaessa.
    Me metsänhoitajat olemme niitä ammattilaisia jotka voivat osoittaa teille esim metsänhoitoyhdistyksien kautta sopivat käytännön opastajat kuten metsäinsinöörin ja mammatimetsurit .

    3000m2 mökkitontilla ei voi olla 30-vuotiasta 30cm paksua tukkimännikköä, minkä läpi ei näe.

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Puiden istutus-(kuusi) tai kylvötiheys(mänty) on n 2 - 2,5m eli 100 m matkalle mahtuu 40 - 50 puuta riviin.
    hehtaari on 100m x 100m eli hehtaarille mahtuu taimien alkuvaiheessa 40 x 40kpl =1600kpl ja maksimissaan hehtaarille istutetaan/kylvetään 2500 tainta. Tällainen tiheys kyllä oksineen aiheuttaa läpinäkymättömyyden tulevina vuosina, mutta silloin ollaan kyllä hyvin kaukana 25-30cm runkopaksuuksista.
    Ei Suomi sentään mikään tropiikki ole ja sitäpaitsi männyt eivät edes kasva trooppisissa kasvuolosuhteissa.
    Kyllä tämän keskusteluketjun kirjoittajista puolet ovat huuhaaporukkaa, jotka tietävät metsistämme hyvin vähän.
    Hakkukypsän männikön, minkä ikä on n 70 -> 100 vuotta ja runkopaksuus täällä mainittu 25-30cm keskimäärin, kasvutiheys on tuo aiemmin mainitsemani n 250 runkoa/ha eli runkojen väli n 5 - 7m

    Tunnustakaa totuus! Jokainen, joka on käynyt mäntytukkimetsässä, mistä tämän ketjun aloittajan tietojen mukaan on kyse, menee läpinäkymättömäksi vasta useitten hehtaarien suuruisena, jos sittenkään. Eli alle 100 m matkalla kyllä näkee jokaisen rungon ja metsässä liikkuvan ihmisen sekä useimmiten vielä koko metsän läpi, ettei männikön alla ole tiheätä aluskasvustoa kuten kuusentaimikkoa. ym pusikkoa. Jos viimemainittuja esiintyy, niin silloin raivataan vain pusikot ja taimikot puhtaaksi, jotta maisema aukeaa ja mäntyihin kosketaan vain tarvittaessa.
    Me metsänhoitajat olemme niitä ammattilaisia jotka voivat osoittaa teille esim metsänhoitoyhdistyksien kautta sopivat käytännön opastajat kuten metsäinsinöörin ja mammatimetsurit .

    3000m2 mökkitontilla ei voi olla 30-vuotiasta 30cm paksua tukkimännikköä, minkä läpi ei näe.

    Niin mutta nyt puhuttiin 30v koskemattomana olleesta männiköstä. Kukaan ei kirjoittanut oliko se istutettu vai kylvetty. Kylvetyssä männikössä puut on aina vieri vieressä. Istutettussa voi olla valmista kuviota. Mutta jos metsä on kasvanut 30v. ihan vapaana niin kyllä se aika pusikko on.

    Ja aloittaja kirjoitti 15-25cm puista, meillä tälläinen metsä on vasta kasvatusmetsää. Sitten kun lähestytään 40 cm niin puhutaan hakkuukypsästä.

    Ja minä olen useamman taimikon hoitanut ja osaan homman käytännössä. Tänä keväänä olin kuusikossa joka oli istutettu ja sen poistuma oli 15v jälkeen n. 17000 runkoa. Sinne jätettiin 2000 runkoa/ha. Joten kyllä puuta lähtee hoitamattomasta metsästä aika reilusti.

    Äänestä

  • ihanko totta kirjoitti:

    Sen tontin haluaisin nähdä missä on puita 5-6 neliöllä. Että "metrinkin välein" tuntuu jo harvalta? Nyt rauhoitu jo. Tuollainen tiheys tarkoittaisi pusikkoa eikä mitään puita.
    Raivaussaha olisi silloin oikea työkalu. Melkein veikkaisin kaupunkilaiseksi.

    Niin joo puu kasvaa 30v aika paksuksi ja aika tiheään jos sitä ei hoideta. Ja kysy oli edelleenkin metsästä josta ei läpi näe.

    http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10207/normal_koivikko.jpg

    Äänestä

  • Uskallan väittää kirjoitti:

    Uskallan väittää, että olen viettänyt metsissä enemmä vuosia, kuin omatoimimetsuri tunteja.
    Sinun luvuillasi jokainen mökkipalstan omistajakin olisi upporikas puuston arvoa laskettaessa.
    Sitäpaitsi Suomesata ei löydy yhtään 30-vuotiasta männikköä, jonka runkopaksuus on 25-30cm. Kasvavan puun paksuus mitataan rinnan korkeudelta eli 130cm maasta.
    Puutavaraksi katkaistujen puitten paksuus mitataan ohuemman pään katkaisukohdasta.
    30-vuotiaan männikön paksuus on olkavarren paksuuden luokkaa eli n 10-15cm eli koko tarina on täyttä höpöhöpöä!

    Niin ja edelleenkin kyse oli vaan 15-25cm koko luokan puista. Sinä sen käänsit tukkimetsäksi. Minulla itsellä on 35v metsää ja kyllä sieltä isoimmmat männyt on luokkaa 25cm ja keskipaksuus varmaan siinä 15cm. Ja löytyy siemenestä kylvettyä männikköä jonka runkoluku on varmaan 15000kpl/ha ja siellä on keski paksuus varmaan jo se 6-7cm. Seasta löytyy kyllä "susipuita" jotka ovat jo lähellä 15cm. Ikä taimikolla vasta 10v. Tuota en ole edes uskaltanut lopulliseen muotoon harventaa kun on niin pahaa hirvi aluetta, pian se on niin suurta että hirvet ei enää sitä pääse tuhoamaan. Ja edelleenkään 250 runko/ha ei ole lähellekään oikea runkoluku kasvatusmetsään.

    Ja minua nyt ei kiinnosta tippaakaan mistä puut mitataan.

    Eikä ole väittänyt että kaikki metsät on niin tiheitä. Ensiharvennuksella ei rikastu kun hakkuuyrittäjä ja sellaisesta tässä kai olisi kysymys. Siitä ei paljon omaan pussiin jää. Tuskin kuitenkaan aukoksi tarkoitus hakata 30v. metsää.

    Äänestä

  • omatoimimetsuri kirjoitti:

    Niin joo puu kasvaa 30v aika paksuksi ja aika tiheään jos sitä ei hoideta. Ja kysy oli edelleenkin metsästä josta ei läpi näe.

    http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10207/normal_koivikko.jpg

    Kyseessä oli männikkö eikä rehevän lehtotyypin koivikko, jotka ovat aivan erilaisia kasvukyvyltään. Mänty ei viihdy tuollaisella metsätyypillä
    Lisäksi tuosta kuvatusta lehtimetsästäkin näkee läpi.
    Tuon valokuvan nuoresta lehtipuuharvennusmetsästä saisikin oivaa polttopuuta, mutta männiköstä EI.
    Mäntyharvennuspuut menevät useimmiten mäntyhiokkeen valmistukseen.
    Silloin pinta-alan pitää olla hehtaareissa tai mieluummin kymmenissä hehtaareissa, ennekuin sinne kannattaa ammattilaisa lähettää

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Kyseessä oli männikkö eikä rehevän lehtotyypin koivikko, jotka ovat aivan erilaisia kasvukyvyltään. Mänty ei viihdy tuollaisella metsätyypillä
    Lisäksi tuosta kuvatusta lehtimetsästäkin näkee läpi.
    Tuon valokuvan nuoresta lehtipuuharvennusmetsästä saisikin oivaa polttopuuta, mutta männiköstä EI.
    Mäntyharvennuspuut menevät useimmiten mäntyhiokkeen valmistukseen.
    Silloin pinta-alan pitää olla hehtaareissa tai mieluummin kymmenissä hehtaareissa, ennekuin sinne kannattaa ammattilaisa lähettää

    http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/12706/normal_20130425Oksainen.jpg

    Tässä on sitten männikkö kun ei koivikko kelvannut esimerkiksi.

    Äänestä

  • Älä kirjoita kännissä enää. Missään metsässä ei ole 10000 runkoa hehtaarilla.

    Äänestä

  • omatoimimetsurille kirjoitti:

    Tunnut tosiaan olevan omatoimimies, joka ei tiedä hölynpölyä, mutta esiintyy asiantuntijana.
    Vuosikymmeniä Metlassa (metsäntutkimuslaitos) metsänarviointitutkijana työtä tehneenä uskallan väittää, että väittämäsi luvut voi jakaa kymmenellä, niin ollaan lähempänä todellisuutta.
    Tämän tapauksen kokoista puuta kasvavan männikön keskimääräinen tiheys on n 250 runkoa/ha.

    Ihanko totta joku Metlan mies väittää että 30v metsän jonka keskipaksuus on 15-25cm on 250 runkoa/ha. Nyt on tainnut mennä paperit metlalla sekaisin. 1500 runkoa hehtaarille on sellainen sopiva nuoren metsän ensiharvennuksen runkoluku. Nämä paperinpyörittäjät kyllä suosittelevat vain 1000 runkoa hehtaarille mutta jos polttopuutakin haluaa itse joskus ottaa niin 1500 runkoa on hyvä määrä. Siitä riittää sitten poltettavaakin ennen kunnon harvennushakkuuta.

    Onkohan vuosikymmenet menneet metlalla hukkaan. Päätehakkuunkin tavoite runkoluku hehtaarille pyörii 350-400 välimaastossa.

    Taitaa tämä metlan mies olla niitä nettiasiantuntijoita joita täällä kyllä riittää.

    Äänestä

  • Liity aaa kerhoon kirjoitti:

    Älä kirjoita kännissä enää. Missään metsässä ei ole 10000 runkoa hehtaarilla.

    Löytyy suomestakin jopa 20000 runkoa hehtaarille ja ylikin. Mutta nuo onkin siemenestä kyvettyjä koskemattomia varttuneita taimikoita. 10000 runkoa ha on aika normimäärä hoitamattomalle 30v pusikolle. Monesti olen raivannut ja harventanut tuollaisia "unohdettuja" metsiä. Niitä on ikävä kyllä suomessa todella paljon. Kannattaisi käydä joskus sinunkin metsässä selvinpäin ja ottaa onkivapa mukaan.

    Äänestä


  • Metsienmieskin kirjoitti:

    Löytyy suomestakin jopa 20000 runkoa hehtaarille ja ylikin. Mutta nuo onkin siemenestä kyvettyjä koskemattomia varttuneita taimikoita. 10000 runkoa ha on aika normimäärä hoitamattomalle 30v pusikolle. Monesti olen raivannut ja harventanut tuollaisia "unohdettuja" metsiä. Niitä on ikävä kyllä suomessa todella paljon. Kannattaisi käydä joskus sinunkin metsässä selvinpäin ja ottaa onkivapa mukaan.

    Ette näköjään ymmärrä, että runko on runko ja riuku ja risu on täysin eri asia.
    Tuhansista/ha puhuvat tarkoittavat risukkoa eivätkä metsää. Oikeassa metsässä, missä on runkoja eli puita, kappalemäärä on alle tuhat/ha ja kunnon männikössä, minkä olen jo täällä maininnut, on n 250runkoa, siis runkoa, ei riukua tai risua/ha.
    Jutun aloittaja puhui nimenomaa niin järeistä puista, että kyseessä ovat rungot, eikä sen kokoisia ole harventamattomassakaan männikössä tuhatmäärin hehtaarilla, mutta esim rehevämmillä mailla kasvavissa kuusikoissa kyllä voi olla ja sellainen on lähes läpipääsemätön pöheikkö.

    Äänestä

  • omatoimimetsuri kirjoitti:

    Niin mutta nyt puhuttiin 30v koskemattomana olleesta männiköstä. Kukaan ei kirjoittanut oliko se istutettu vai kylvetty. Kylvetyssä männikössä puut on aina vieri vieressä. Istutettussa voi olla valmista kuviota. Mutta jos metsä on kasvanut 30v. ihan vapaana niin kyllä se aika pusikko on.

    Ja aloittaja kirjoitti 15-25cm puista, meillä tälläinen metsä on vasta kasvatusmetsää. Sitten kun lähestytään 40 cm niin puhutaan hakkuukypsästä.

    Ja minä olen useamman taimikon hoitanut ja osaan homman käytännössä. Tänä keväänä olin kuusikossa joka oli istutettu ja sen poistuma oli 15v jälkeen n. 17000 runkoa. Sinne jätettiin 2000 runkoa/ha. Joten kyllä puuta lähtee hoitamattomasta metsästä aika reilusti.

    Vai on omatoimimetsuri oikein useamman taimikon hoitanut!
    Minä olen hoitanut Stora Ensolla (ent EnsoGutzeit) ja Metsähallituksella useita TUHANSIA taimikkoja. Voit vaikka tilata kartat ja katsoa montako kymmentätuhatta hehtaaria kyseisillä omistajilla on metsää Itä-, Koillis- ja Kaakkois-Suomessa. Lähes kaikki Suomen keskiviivan itäpuolella olevat metsät ovat työnantajieni omistamia, jotka ovat kuuluneet minun vastuualueeseeni.
    Sitäpaitsi tässä keskustelussa on nimenomaa kyse hakkuukypsästä metsästä, sillä pihapuita ei käsitellä normaalin talousmetsän kriteerien mukaan. Todennäköisintä on,että mökkiperhe kaataa pihapuunsa puitten koosta riippumatta normalin tukkimännikön tiheyteen eli tontille todellisuudessa jää kasvamaan tässä vaiheessa n 50, korkeintaan 100 riukua.

    Omalta osaltani lopetan keskustelun hyödyttömänä tähän, sillä on turha yrittää saada järkeä ja tietoa tyhjiin päihin.
    Toivotan mökkitontin harventajalle onnea ja menestystä toimissaan ja toivon lopputuloksen olevan teille tyydyttävän

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Ette näköjään ymmärrä, että runko on runko ja riuku ja risu on täysin eri asia.
    Tuhansista/ha puhuvat tarkoittavat risukkoa eivätkä metsää. Oikeassa metsässä, missä on runkoja eli puita, kappalemäärä on alle tuhat/ha ja kunnon männikössä, minkä olen jo täällä maininnut, on n 250runkoa, siis runkoa, ei riukua tai risua/ha.
    Jutun aloittaja puhui nimenomaa niin järeistä puista, että kyseessä ovat rungot, eikä sen kokoisia ole harventamattomassakaan männikössä tuhatmäärin hehtaarilla, mutta esim rehevämmillä mailla kasvavissa kuusikoissa kyllä voi olla ja sellainen on lähes läpipääsemätön pöheikkö.

    Niin onko 15cm sitten jonkun mielestä järeä. 15cm puita voi olla hyvinkin se 10000kpl ha jos metsässä ei kukaan ole 30v mitään tehnyt. Nyt ei kirjoitellakaan mistään hoidetusta ja yli harvennetusta metsästä missä on 30v jälkeen 250 runkoa ha. Koita nyt tajuta se. Tuo 250 runkoa on tukkimetsäänkin liian harva päätöshakkuuseen ja se on silloin 70-100v vanhaa. Metsää yleensä harvennetaan kahteen kertaan ennen päätöshakkuuta. Ensiharvennus, josta nyt on kyse. Puita jää noin 1000-1500kpl/ha. Ja sitten harvennushakkuu. Puita jää noin 350-500kpl/ha. Ja nämä puut sitten kasvaa siihen asti kun metsä puidaan maan tasalle. Missään vaiheessa mäntymetsä ei ole 250 runkoa/ha. Koita nyt jo se ymmärtää jos olet edes metsänhoitajaa unissasikaan nähnyt.

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Vai on omatoimimetsuri oikein useamman taimikon hoitanut!
    Minä olen hoitanut Stora Ensolla (ent EnsoGutzeit) ja Metsähallituksella useita TUHANSIA taimikkoja. Voit vaikka tilata kartat ja katsoa montako kymmentätuhatta hehtaaria kyseisillä omistajilla on metsää Itä-, Koillis- ja Kaakkois-Suomessa. Lähes kaikki Suomen keskiviivan itäpuolella olevat metsät ovat työnantajieni omistamia, jotka ovat kuuluneet minun vastuualueeseeni.
    Sitäpaitsi tässä keskustelussa on nimenomaa kyse hakkuukypsästä metsästä, sillä pihapuita ei käsitellä normaalin talousmetsän kriteerien mukaan. Todennäköisintä on,että mökkiperhe kaataa pihapuunsa puitten koosta riippumatta normalin tukkimännikön tiheyteen eli tontille todellisuudessa jää kasvamaan tässä vaiheessa n 50, korkeintaan 100 riukua.

    Omalta osaltani lopetan keskustelun hyödyttömänä tähän, sillä on turha yrittää saada järkeä ja tietoa tyhjiin päihin.
    Toivotan mökkitontin harventajalle onnea ja menestystä toimissaan ja toivon lopputuloksen olevan teille tyydyttävän

    Ha haa haa metsänhoitajan mielestä 15-25cm 30v. vanha metsä on jo hakkuu kypsä. Vaihda alaa. Sinun asiantuntermuksen mukaan suomessa ei pian kasva enää edes saha kelpoista puutavaraa.

    Äänestä

Ammattilainen avuksi, ja hakkuri oksille

Äänestä

Voit poltta ne saunassa. Tuollainen puusto on arvoton, työn hintaan nähden.

Äänestä

lehteen ilmoitus että myydään puu rankaa ite kaadettuna ja sovitte että tekee osan puista teille haloiksi!!

Äänestä

No tuollaiset puut ,nyt kaataa ilman moottorisahaa 2 päivässä.

Äänestä

Kyllähän meitä metsureita on ,tulee halvemmaksi omistajalle tehdä tai teettää itse tai palkata tekijä.Jos puuta tarvitsee itse tekijä ainakin löytyis pohjois pohjanmaalta ,useita on tiedossakin itseni lisäksi.Pari kesää tässä on tullu kaadettua pystymetsää ,mäntyjä,haapoja,koivua,leppää ja raitaa .Oli jokin kuusikin matkassa .Syksyllä loppui työt tällä haavaa ja ostin puut ja parkkasin isommat ja pisimmät ,tekasin muutaman hirsikehikon ja nyt olis taas latoa pystyttämässä,saas nähdä loppuuko 480cm puut kesken .Onse kumma kun piiput halkee,ei saa polttaa mäntyä ja vaarallista kuulemma ja paskat ..Me ollaan toistakymmentä vuotta talossa poltettu ja Nuohooja vasta kävi nauroi ja sanoi et kestääköhän talo muuten niin pitkään ku piippu .Kyl meillä poltellaan nytkin mäntyä isot on rojot puuta itteni mettästä hakemia ,kyllä se tapahtuu ,mutta onhan se niinkin että vakuutus ja järkihän se on siinäkin oltava mukana ei sitä poijaat ihan niin joutuin tarvi puita kaataa ,mutta jos haluaa vahinkoa enemmän aikaan niin siitä vaan vapaasti kaateleen ,on kaadettu talon nurkista,puistoista,keskeltä kaupunkia ja leirintäalueilta,jyrkistä rinteistä ja jne ,ei se aina mee kuten on ajatellut ,eikä ilman apuvälinettä tunkkia ja traktoria jos on isoja puita.Nykyajan sahalla sahaa reippaasti toista tuntia yhteen putkeen ,sthill 241,251 elektronisesti säännöstelty ja pakokaasupäästöt pienemmät,M tronick..Täällä ainakin on yksityinen metsuri joka tekee työt niin metsähoitoyhdistyksille,kaupungille kuin yksityisillekkin ,pitkään toiminut metsurina ja on ollut mukanakin meidän projekteissa kyllä tapahtuu turvallisesti ja taidokkaasti ,ja puutkin oli tosi isoja ei läheskään yllä laippa puunläpi.Sellanen suurinpiirteinen tuntuma viime kesän työn jälkeen arvioituna et 20-50 runkoa päivässä,kaato,karsiminen ja määrämittaan katkasu ja pinoon .tosi kuuma aika sattui just .Kyllähän se vie mehut paremmiltakin miehiltä.Vaikka kiloja ei vyötäröllä olekkaan kuin 72kg ,tipahti siinä paino kesässä 5kg.Lisäksi raivattiin puistometsiä ja yksityisille metsäpalstoja .Maisemointi ja harvennus .On se mukavaa hommaa kun olis joka maksaiskin jotain ettei tarvisi nälissään tehdä.Koneella tekeminen ei kannata eipä siitä juurikaan jää rahaa ittelle saati puita latoon .7 sahaa ,varusteet ja työinto löytyy

Äänestä

Minäpä annoin koko mökkipihan puunakaatohomman metsänhoitoyhdistyksen miehelle. Mökkitontilta kaadettiin useita kymmeniä isoja puita, koivuja, kuusia ja mäntyjä. Metsänhoitoyhdistyksen mies kaatoi ja karsi puut koneilla, teki oksista hakekeon ja vei isot rungot yhdistykselle myytäväksi.

Hintako? Nolla euroa. Piha avartui, maisema tuli aurinkoiseksi ja itselle jäivät vain oksanjämät, jotka jäivät hakekasan ulottumattomiin. Ehdotan soittamista Metsänhoitoyhdistykseen. Muutaman rungon voi itselle jättää.

Äänestä

Vakuuta metsäsi ja kysäse Ruattalaasilta kuinka mettä sytytetään tuleen. Mene etelään lomalle siksaikaa kun mettäsi palaa.

Kun tuut lomilta takaasi nii on siistii ei uo mehtää eikä ehki rakennuksiakaan.

Äänestä

Varo niitä MHY,n metsureita net on aikas sonnia voivat köyriä muijjaasi ku silimä välttää ovatten tunnetusti kovia panomiehiä.

Pitkät kalsarit ja panee kauvan..

Äänestä

Tuollaisesta alasta tulee puuta noin harvennuksella 30 kiintokuutiota.

Äänestä
  • Älä unta nää, vai 30 kiintokuutiota ja höpö höpö.

    Äänestä

Sehän on kuuten tunnin työ Tien varteen ajo..

Äänestä

kaikista paras homma on tehä sillä lailla että heinäkuussa käyt makkaran paistossa,teet kunnon nuotion etkä sammuta pois lähtiessä.

Äänestä

Siinä mukava harrastus, kun harventelee ja klapeiksi pistelee ja myypi pinossa tienvarressa. Kyllä ostajia klapeille riittää. Jos siihen asti ei into riitä, voipi metrin haloiksi tehdä ja myydä mottikaupalla sitten.

Aina polttopuu kaupaksi käy, kun sopivan hinnan katsoo.

Mulla tossa on naapuri, joka huvikseen 50 mottia klapeja hakkaa joka kesä ja kirveellä vielä. Sanoo, että kunto pysyy hyvänä. Töissä käy koko ajan muualla, ettei ehdi kuin iltasella ja viikonloppuisin klapeja tehdä. Ei malta kesälomaakaan pitää.

Äänestä

Ammatti metsuri tekee tuon päivässä. jos on siis ammattilainen mitä tiheämpi metsä niin sen mukavampi hakata kun tulee kiintoja ja niistä maksetaan jotain faktaa. tunnissa teen harvennus puuta 30-50kpl riippu oksaisuudesta, teenkö rangas noin 5m vai määrämitta 3m. päivä tuotos liikku 0,3-0.5 ha eli pitäis mennä päivässä.

Äänestä

Yleensä metsähommat tehdään talvella, sillä ne puut on helpompi vetää sieltä metsästä pois kuin kesällä. Vanhemmilla on mökillä n. 10 hehtaarin tontti ja sieltä me ainakin tehtiin n. 15-v aikana harvennushakkuita ihan omatoimisesti ja talkoilla, kunnes metsä oli täyskasvuista ja kaatokunnossa, jolloin ammattilaiset kävivät vetämässä metsän sileäksi. Omasta metsästä tuli siis kaikki polttopuut, joilla pidettiin mökki ja sauna lämpimänä eikä sähköpattereita ole juuri tarvinnut lämmitellä. Talvella tukit/pöllit voi vetää vaikka pulkan kanssa pois, jos moottorikelkkaa tai mönkijää ei ole eikä sellaisia saa lainaksi, kun taas kesällä ainoa vaihtoehto on kantaminen (mahdollisesti kottikärryt, jos metsässä on polkua).

Ainakin meillä vanhempani kuuluvat paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, jotka ovat arvioineet sen, että mitä metsälle kannattaa tehdä ja missä vaiheessa metsä on saavuttanut täyden mittansa ja on valmis kaadettavaksi.

Kannattaa muistaa, että mitä pidemmät puut ja mitä paremmin hoidettu metsä, niin sitä enemmän se myös nostaa kiinteistönne arvoa. Aina välillä näkee esim. kesämökkejä pienillä tonteilla, joista on puut kaadettu sileäksi ja sitten ihmetellään, kun mökki ei mene kaupaksi. Puiden myötä kun on mennyt yksityisyys ja varjo, jota paikkaillaan sitten aidoilla, pensailla, omenapuilla ja auringonvarjoilla.

Jos kuntoilu kiinnostaa, niin tee metsänhoitoa itse ja opettele metsän hoitoa samalla. Klapien tekeminen on loistava tapa pitää selkä ja lihaskunto kunnossa.

Äänestä

hakkaatte sitä 3000 neliön länttiä menkää jo välillä huilimaan jotta jaksatte huomenna mennä metsään.

Äänestä

Metsänhoitoyhdistykset kannattaa kiertää kaukaa, huonoin palvelu mitä ikinä voi olla. Ne on vaan siellä töissä, jotta voivat nostaa palkkansa. Jos se on tuollaista 30 vuotista metsää, johon koskaan ei ole tehty taimikonhoitoa, niin se on jo pilalla. Nyt vaan raju harvennus ja parhaat puut voi jättää kasvamaan. Rahaa siitä et saa, hoito menee kaikki kuluihin ja voit jopa joutua maksamaan, jos teet itse, niin se on edulisempaa sinulle, kuluja siitäkin tulee, vaikka itse tekisit.

Äänestä
  • No löytyihän sieltä tolokun mieskin. Onhan tuo jo riukuuntunut pilalle. Ja totta on että kuluja tulee rajusti kun tuota alkaa metsurityönä tekemään. Olempa kuullut essobaarin juttuja että on pistetty nurin taimikkoja/nuorta metsää jotka on jääneet hoitamatta ja puut energiapuuksi ja osa kuiduksi ja sitten vaan uutta tilalle. Kai noissa jotain toden perääkin on.

    Äänestä

  • Vai, että metsänhoitoyhdistykset kannattaa kiertää kaukaa. Yleensä heitä ei kannata kiertää kaukaa, kyllä he pääsääntöisesti auttavat metsänomistajia. Tämä on ainakin minun kokemukseni, mutta siellä Metsätonttulaisen seudulla voi olla joulupukki.

    Äänestä

Tuollaiset isot metsäpalstat vaan sileeksi ja veholle tilaamaan uutta e-mersua kaikilla varusteilla. HEH HEH

Äänestä

Kyay mökkinaapureiltaisi,varmaan löytyy kaveri joka pistää metsän matalaksi ja vielä pölkyikksi...ja ihan sopu hintaan.

Äänestä

Ajattele järkevästi, jos et halua taas 30vuoden jälkeen tehdä puusavottaa niin polta iso metsäsi pystyyn ja sen jälkeen asfaltoi se. Teetä toki ammattimiehillä jottei naapureidenkin metsät pala. Varo kumminkin ulkomaisia asfalttimiehiä ne kun osaa vain asfaltti töistä sen rahastuksen ja loput työt jää sulle.

Äänestä

Kyllä naapuri tekee sen,ottaa vaan omat puut talveksi ja pilkoo männyt klopeiksi.
Niistä saat ihan tarpeeksi kesäliikuntaa.


tai jos et saa muita mailaa [email protected]

Äänestä

Kyllä niitä löytyy pimeän työn tekiöitä itäsuomesta.

Äänestä

Tee pystykauppa puutavarafirman kanssa. Se tuo moton paikalle ja metsä on hoidettu hetkessä. Ja jäät vähän saamapuolellekin. Latvuksista voit sitten itse kerätä polttopuita.

Äänestä

ON TÄÄLLÄ HUUMORIMIEHIÄ TOIHAN ON PELKKÄ VITSI.

Äänestä

0,3 hehtaaria. Ei tuo kovin kummoinen ala ole. Sinulla lienee mökkinaapureita jotka mielellään tekevät harvennustyön kun saavat puut palkakseen.
Kaadoin juuri kesällä kaksi isoa puuta (noin 1,3 kiintokuutiota) ja sanoin mökkinaapurille, että saa puut jos haluaa. Hän halusi ja pilkkoi puut sekä kasasi oksat.
Itselläni on aivan riittävästi pulttopuita.

Äänestä
  • klapi urakoitsia poimi puut pystystä ja toi tilalle kuivia klapeja suhtella 3:1 miettikää siitä itse ei tehty mitään lomailtiin vaan mökillä ei tullutkaa työleiriä!

    Äänestä

Älä ainakaan kysy ns.metsänhoitoyhdistykseltä,sieltä hoituisi homma metsäkoneella ja avohakkuulla,saisivat myydä Sinulle taimet "hyvään" hintaan,lopputuloksena kynnetty raiskio,näin ainakin meillä Liedon Yliskulmalla vanhassa Ahteenmetsässä!Turvaudu metsuriin,saat säilytettyä maapohjan marjantaimineen!

Äänestä

Minun omakotitalon tontti on 3123 neliötä ,jos verrataan niin ei siinä nyt niin helvetin paljon voi niitä puita olla mitä kirjoittaja mainitsee. Riukuuntuneta ovat jos .

Äänestä
  • Eihänse ole kun 50m pitkä x 60m leveä tai toisin päin on 3000neliötä

    Äänestä

Antakaa puiden kasvaa ja metsien kasvaa. He ovat maapallon keuhkot.

Äänestä

Voi hyvänen aika, mikä keskustelu. Ihan kuin kukaan ei ymmärtäisi, että eihän tuo 3000 m^2 tontti ole kuin hieman tavallista omakotitonttia suurempi. Minä kyllä tekisin tuon homman itse. Pikkuhiljaa vain aloitat kaatelemaan ja pätkimään puita jostain kulmalta. Samalla saat harvennettua sen mieleiseksesi. Jos klapien tekeminen tuntuu työläältä, kaadat ja pätkit puut, ja kysyt jonkun kylän miehen tekemään ne klapeiksi traktorin klapikoneella. Yhtiöitä ja metsänhoitoyhdistystä tuollaiset eivät kiinnosta, ovat liian pieniä hommia. Ja jos moto pyörähtää tuollaisella tontilla, on siitä enemmän kuluja ja tuottoa, jollei vieressä satu olemaan hakkuutyömaata. Sitä paitsi itse en päästäisi tontille motoa, koska sen jättämä jälki on aika hurjan näköistä.

Äänestä

olisko mökkitalkkari,tai paikallinen metsuri maanviljelijä.jolla olisi puutavaranosturi jolla ajaa ne pinoon,ja klapeiksi.ei kannata myydä rahat menee veroihin.ja mitä tulee maksuun kotitalousvähennys työpalkoista verottajalle ja saat veroja takaisin.kun on halottu esimerkiksi koneella peittää ne hyvin pinoon ja on kuivaa polttopuuta valovuosiksi.peitettynä säilyvät vuosikymmenet

Äänestä

Ei kannata mennä halpaan..

Ei tolla aloittajalla mitään mökkiä eikä mettää koskaan ole ollutkaan. Korkeintaan kaljapäissään nousukännissä jossain vuokraläävässä haaveilee mettäsavotasta.

Taikka on ehkä saattanut olla vuokramökissä viikonlopun ja saanu "hyvän idean", peräSuoli saitille mainostäky trollin.

SiinäKaruTotuus

Äänestä

Kyllä tuon puutavaran vois jo metsäyhtiö ostaa varsinkin jos lähellä on muitakin hakkuita. Käteen jää nettona veikkaison 700-1000€. Latvoista, oksista ym. hakkuutähteistä saa sitten ite tehä polttopuuta. Sitä tulee uskomaton määrä tuollasestakin pläntistä.

Äänestä
  • Kuunapäivänä ei noista summista puhuta. Veikkaisin tuosta pläntistä saavan n.10-14 kiintoa. Siitä rahaa abaut.ajomiehenpalkan ja metsurin menojen jälkeen n.350-500 euroa. Liity alv rekisteriin niin saat hieman vähennyksiä verotukseen.
    Mutta metsureita on vaikea saada,hoitoyhdistykset tarjoavat aina motoa. Kysy naapureilta tai kysele paikallisen huoltoaseman kahviosta kuka tekisi homman puolestasi. Polttopuuksi ja myy kuititta loput.
    Minäkin kyllä suosittelesin tee se itse ratkaisua. Se on kivaa ja kovaa hommaa.

    Äänestä

Jos ap kertomus on tosielämästä. niin motteja tontilta lähtee 15-20 harvennettaessa ja niiden nettoarvo on n.350-400 e.

Äänestä

Laita marketin seinälle ilmoitus, että pidät talkoot, oma saha mukaan. Sauna lämpiää koko ajan ja olut sekä pontikka ei lopu, makkarasta ei niin väliä vaikka loppuukin.

Tällä tavoin saat tontille 20-30 innokasta sahuria peräkamareista ja puut ovat pilIun päreinä tunnissa.

Äänestä
  • Metsänkaato on ammattilaisten työtä. Älä missään nimessä kaada itse puita. Mini on päässyt hengestään.

    Äänestä

  • metsuri kirjoitti:

    Metsänkaato on ammattilaisten työtä. Älä missään nimessä kaada itse puita. Mini on päässyt hengestään.

    Metsurin työ on yliarvostettua. Puu kaatuu väkisinkin kun sen katkaisee. Polttopuita ei liioin voi tehdä väärin, kaikki palavat kunhan pesään mahtuvat.

    Mökillä tehdään aina tuollaiset työt kännissä ja loppujen lopuksi aniharva kuolee puun alle. Tietysti jos makaa mäskinä kun toinen kaataa, mutta kannattaa sammua saunaan niin ei jää alle.

    Juovuspäissä hukutaan, mutta siinä ne vahingot yleensä ovat.

    Äänestä

Eipä kannata yhden 3000 neliön metsäläntin takia päätään kiusata

Äänestä
  • Kyllä se vaan vaivaa jos ei päivää näe puilta.Ei ole pikkujuttu ollenkaan. Huoli on ettei kaadu kenenkään päälle

    Äänestä

Sellanen joka todellisuudessa omistaa metsää hakattavaksi asti ei täältä metsänhoitoneuvoja kysele.

Parempia neuvoja saattaa saada kylän huoltiksen baarista, siellähän notkuu ne parhaat kylän kaksilahkeiset JuoruÄmmät.

Jotka tekee töitä niin maanperusteellisesti puheissaan kahvipöyräs, käytännössä ei sitten mitään tapahdukkaan.

Äänestä

Jos myyt puusi metsäyhtiölle puun myyntitulosta menee n. puolet veroina.

Kuutiohintaan vaikuttaa myös minkälaisen kinttupoluntakana ne on, pääseekä puuauto vaivatta ne hakemaan?

Myöskin on syytä varmistua ostaako yhtiö ollenkaan hankintahakkuuna =(omatoimisesti kaadettua) noin pientä pumpsia, tehtyä kasaa?

UPM,StooraEnso ei tiettävästi osta, ainoastaan Metsäliitto eli MetsäGroup, mutta sielläkin ehtona saattaa olla sen omistaja jäsenyys.

Omistaja jäseniltään kyllä ostavat ostavat pieniäkin eriä "vastahakoisesti", jopa pihapuut, mutta kuutiohinta onkin sitten kovin alhainen lähes lahjoitus tasoo, tulevat kyllä noutamaan??

Joten jalostus polttopuuksi on näin pienissä erissä viisainta.

Äänestä
  • Niin minäkin tein 2009 ja vieläkin sauna lämpiää.

    Äänestä

Mitä sinä tarvitset? Noista saa sahatavaraa, hirttä tai polttopuuta. Noin periaatteessa mikäs sen parempaa lomilua kun kaataa omalta tontilta puita. Vestelet niistä vaikka grillikodan voi saada vaikka pienen hirsikehikon.

Puutavavaraa saat jos seudulla on kiertävä kenttäsahuri. Jos sinulla ei ole käyttöä puutavaralle tai olet itse pöhöttynyt pilalle niin liitä puut kauppaan jonka joku metsänomistaja lähistöllä tekee.

Tai sitten sahailet polttopuita, kyllähän niitä mökillä kuluu.

Äänestä

Hei alottaja. Eipä tunnu tulevan kunnon vastauksia.Itselläni sama ongelma.Joku sanoi,että jos metsänomistaja kaadattaa metsiään lähellä,niin kysy jos menisi sinun puut samaan. Me olemme kaataneet puunkaatajilla jotka ovat sahanneet 33 sm pätkiksi ja me olemme itse halkomakoneella tehneet klapeja.Kaatajien laskun saa 100 pros kotitalousvähennykseen. Kannattaa kysyä puunkaatofirmoilta josko tietäisivät kuka ostaisi puut. Meilläkin 50v-70v kuusu metsä on suurin osa tonttia .Tontti 3900m2 .Tässä tietenkin jos tyhjentää koko tontin pitää sopia tienhoitokunnan kanssa koska se rasittaa tietä tavallista enemmän .tuo puun poisvienti..

Äänestä

Moi olen tehnyt metsurintöitä 40.v.sulla kun on tuo tontti joka on n.3000neliöä.arvelisin siinä olevan noin harvennettavaa puuta 70-100 kiintoisa mottia metsuri sen harventaa 3-5. Päivässä hyvään kuntoon hinta noin 500euroa vähintään ajo päälle se noin 5euroa kiintoisa puilla saat jotakin 2000-3000euron paikkeilla riippuen tuleeko tukkeja tontti hakkuun jälkeen kuin toinen tontti Kesäterveisin ammattilainen äläkä usko kaikkia suurentelijoita kyllä meinaa vähän naurattaa nämä jutut välillä

Äänestä
  • paras vitsi koskaan

    Äänestä

  • Vertailun vuoksi, kaadettiin mökin alta, n. 1000 m2 alalta suurimmat kuuset pois sahatukeiksi. Siihen meni metsurilta 1,5 päivää, 300 e. Tukkien ja oksien ajo pois tontilta teki 400 e. Nuppikuorma tukkeja sahalle ja sahatavara pinnat takasi, kuljetus 140. Jos nuo kerrot kolmella (3000m2) niin eikös se kustannusarvio ala siinä olemaan.

    Äänestä

Jos niin kädetön on ettei itte kykene niin sitte joku talkoo tai palkkamies hommiin.

Tosin jos niidenkanssa rupee veivaan viemällä kenttäsirkkeliin rahtikuljetuksena ja sahausrahti päälle. Tulee sillekkin hintaa??

Silloi on viisainta ostaa sahatavara liikkeestä valmiina kuivattuna, nimittäin se lautasahatavara kasa saattaa olla tukkeena nuin pienellä tontilla. Ja kenties huonosti peteltynä saattaa lahota siihen paikkaan.

Toisaalta vohan net sahatut laurat ja lankutkin tehä polttopuiksi.

Polttopuuksi vaan..

Äänestä

varma tieto 24.7.2014 18:01 69
"Kaataminen, karsiminen ja katkominen klapeiksi kolmeen minuuttiin? Tuollaisen miehen minäkin voisin palkata. Niitä taitaa löytyä tosin vain kirjoituspöydän takaa..."


www.youtube.com/watch?v=QP_VN6xfG4U

Tuossa nyt menee pari minuuttia yhden harvennuskuusen nujertamiseen.
Työteknisiä virheitä tulee solkenaan mutta silti. Vanhana -70 ja -80 luvun metsurina
sanon, että tuossa reilussa kahdessa minuutissa olisin tehnyt kaksi runkoa klapeiksi.

Missä kypärä ja kuulosuojaimet?

Äänestä
  • Tuon kokoinen runko pitää karsia pyyhkäisymenetelmällä.
    Yleensä tuohon runkoon tehdään mitan perusteella katkaisukohtamerkit.
    Karsitaan puu latvaan ja käännetään koukulla kyljelleen, paluumatkalla
    karsitaan alapuoli ja katkotaan.
    Jos tuollainen runko tehdään klapimittaan, niin kannattaa paluumatkalla karsia
    alaoksat ja katkoa samalla runko klapeiksi.
    Moottorisahan ja teräketjun pitää olla huippukunnossa.

    Äänestä

Hei !

Arviolta siitä lähtee n. 15 m3 eli pystykaupalla n. 400 €. Katso lähimetsiä onko niissä minkä yhtiön kuitunauhoja juuri laitettuja ja soita kyseiseen yritykseen ja tarjoa niitä pystykaupalla. ( Noin pienen erän myynti muuten suurille ostajille on aika haasteellista koska koneinen siirto maksaa enemmän ja metsurit on irti sanottu)

Polttopuiksi teettäminen ammattimetsurilla maksaa enemmän kuin ostetut valmiit kuivat klapit pihaan tuotuna.

Missäpäin tonttisi on?

Äänestä
  • mutta entäs hakkuun ja ajon kulut???

    ja yksikään firma ei osta noin pientä erää jostain pikkutien varresta.

    Äänestä

Aika huvittavia juttuja nuo teidän metsä osaamis jutut ovat. liekkö teistä yksikään on metsässä käynyt ikinä. Varsinkaan noiden isopäisten metsä insinöörien ja metänhoitajien juttuja ei ole uskominen. Sanokaa montako metsää ne metänhoitajat ja insiinöörit ovat itse Suomessa hoidelleet verrattuna ammatti metsurehin. Ei metsänhoitajat ja insiinöörit tie muuta kuin elävät firmojen ja metsänomistajien siivellä eivätkä osaa ruumillista työtä tehdä ollenkaan. Itellä kuiteskin metsuri osaamista jo 40:tä vuotta ja edelleenkin töissä mukana.Ja vapaa aikana hoitelen omia metsiäni ja teen niissä hankinta hakkuita.

Äänestä
  • Kaikkia tarvitaan. Sinä hallitset hakkuuhommat hyvin, mutta laskento ei oikein
    näytä luonnistuvan (jos olet tuo aikaisempi "neuvo 1" heppu).

    Äänestä

Ammattitaitoisia metsureita, jotka ovat säilyttäneet ammattitaitonsa on enää harvassa. Mutta jos jostain löytyy, niin kannattaa vähän maksaa enemmän kuin
antaa moton hakattavaksi.

1-2 pv voisi mennä tuon hakkuussa ja kustantaa n. 300 e / 15 mottia. Ajosta
jollekin isännälle lisäksi 100 e. Sitten hommaat klapikoneen tontin reunaan ja
1/2 pv ja n. 300 e koneenkäyttäjälle ja sinulle jää klapeja n. 35 irtomottia.
Ne on halpoja vs. ostoklapien hintaan.
(saat tehdä vielä kotitalousvähennyksen klapikoneen laskusta )

Äänestä
  • Vaikka päätoimialani on nimenomaa puun korjuu, niin en tunne yhtään metsuria, joka olisi työkunnossa vielä 40 työvuoden jälkeen.
    Metsurin työ on niin rasittavaa, että siinä kyllä yleensä palaa loppuun jo 20 työvuoden jälkeen. Nivelet ei kestä rasitusta ja moottorisahan tärinä vaurioittaa käsien verisuonia ja hermoja, minkä tuloksena metsurille tulee ns valkoiset (tunnottomat) kädet. Monet vielä vähättelivät suojavarusteita, kunnes vetivät moottorisahalla jalkaansa tai vähintään varpaat poikki.
    Kyllä ne Suomen metsurit ovat suurelta osin työkyvyttömiä eläkepappoja. Harrastuksena joku voi vielä muutaman puun kaataa, karsia ja pätkiä, kun siitä ei tarvitse elantoa tienata.
    Ja mitä meihin metsänhoitajiin tulee, niin meidän on PAKKO suorittaa riittävä määrä käytännön työharjoitteluita, ennekuin saamme hyväksytyt suoritukset todistukseen. Sen lisäksi meidän täytyy oppia paljon muutakin, kuten matematiikkaa, tilastotieteitä, kemiaa, fysiikkaa, kieliä, kauppatieteitä, taloustieteitä, kasvitietedettä, metsäteknologiaa (koneitten käyttöä) ja puuteknologiaa(puun ominaisuuksia), yritysjohtamista, johtamispsykologiaa sekä lakia, kuten maa-vesi-, kauppa-, sopimus- ja työoikeutta.

    Uskallan väittää, että meillä metsänhoitajilla on laajin mahdollinen tietämys metsäalan asioista.
    Professorit ovat teoreettisia tutkijoita kammioissaan ja duunarit osaavat vain sen rajoitetun työn, mitä tekevät, mutta laajempi tietous puuttuu.

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Vaikka päätoimialani on nimenomaa puun korjuu, niin en tunne yhtään metsuria, joka olisi työkunnossa vielä 40 työvuoden jälkeen.
    Metsurin työ on niin rasittavaa, että siinä kyllä yleensä palaa loppuun jo 20 työvuoden jälkeen. Nivelet ei kestä rasitusta ja moottorisahan tärinä vaurioittaa käsien verisuonia ja hermoja, minkä tuloksena metsurille tulee ns valkoiset (tunnottomat) kädet. Monet vielä vähättelivät suojavarusteita, kunnes vetivät moottorisahalla jalkaansa tai vähintään varpaat poikki.
    Kyllä ne Suomen metsurit ovat suurelta osin työkyvyttömiä eläkepappoja. Harrastuksena joku voi vielä muutaman puun kaataa, karsia ja pätkiä, kun siitä ei tarvitse elantoa tienata.
    Ja mitä meihin metsänhoitajiin tulee, niin meidän on PAKKO suorittaa riittävä määrä käytännön työharjoitteluita, ennekuin saamme hyväksytyt suoritukset todistukseen. Sen lisäksi meidän täytyy oppia paljon muutakin, kuten matematiikkaa, tilastotieteitä, kemiaa, fysiikkaa, kieliä, kauppatieteitä, taloustieteitä, kasvitietedettä, metsäteknologiaa (koneitten käyttöä) ja puuteknologiaa(puun ominaisuuksia), yritysjohtamista, johtamispsykologiaa sekä lakia, kuten maa-vesi-, kauppa-, sopimus- ja työoikeutta.

    Uskallan väittää, että meillä metsänhoitajilla on laajin mahdollinen tietämys metsäalan asioista.
    Professorit ovat teoreettisia tutkijoita kammioissaan ja duunarit osaavat vain sen rajoitetun työn, mitä tekevät, mutta laajempi tietous puuttuu.

    Edellisestä jäi vielä puuttumaan mm tienrakennustekniikka, uittotekniikka ja ojitustekniikka sekä tieoikeus, puunjalostus- ja puunkäyttö. Kemia jakaantuu epäorgaaniseen kemiaan ja orgaaniseen kemiaan. Tietysti vielä varsinaiset metsäaineet eli metsänhoitotiede ja metsänarvioimistiede.
    Kansantaloustiede ja kansantaloudellinen metsäekonomia kuuluvat myös opetukseen. Pääaineeni sisälsi myös korjuun ja eri kuljetusmuotojen opettelun sekä niiden harjoittelun käytännössä. Olen siis myös metsuri,traktorikuski, rekkakuski(ABCE-kortti), hinaajan rannikkolaivuri( kapteeniksi ei kelpaa) sekä vielä lauttavahti meriolosuhteissa. Motoja ei minun aikaani vielä ollut kuin prototyyppeinä metsäteknologian messuilla, jotka me järjestimme opiskelijoina joka vuosi. Veturimieheksi ei sentään vaadittu, vaikka rautatiekuljetuksia harjoittelimmekin .
    Kasvitieteessä täytyy oppia tuntemaan käytännössä 400 kasvia sekä niiden kasvupaikat, joitten perusteella määritellään mm metsätyypit ja metsien veroluokat(maapohjan kasvukyky).

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Vaikka päätoimialani on nimenomaa puun korjuu, niin en tunne yhtään metsuria, joka olisi työkunnossa vielä 40 työvuoden jälkeen.
    Metsurin työ on niin rasittavaa, että siinä kyllä yleensä palaa loppuun jo 20 työvuoden jälkeen. Nivelet ei kestä rasitusta ja moottorisahan tärinä vaurioittaa käsien verisuonia ja hermoja, minkä tuloksena metsurille tulee ns valkoiset (tunnottomat) kädet. Monet vielä vähättelivät suojavarusteita, kunnes vetivät moottorisahalla jalkaansa tai vähintään varpaat poikki.
    Kyllä ne Suomen metsurit ovat suurelta osin työkyvyttömiä eläkepappoja. Harrastuksena joku voi vielä muutaman puun kaataa, karsia ja pätkiä, kun siitä ei tarvitse elantoa tienata.
    Ja mitä meihin metsänhoitajiin tulee, niin meidän on PAKKO suorittaa riittävä määrä käytännön työharjoitteluita, ennekuin saamme hyväksytyt suoritukset todistukseen. Sen lisäksi meidän täytyy oppia paljon muutakin, kuten matematiikkaa, tilastotieteitä, kemiaa, fysiikkaa, kieliä, kauppatieteitä, taloustieteitä, kasvitietedettä, metsäteknologiaa (koneitten käyttöä) ja puuteknologiaa(puun ominaisuuksia), yritysjohtamista, johtamispsykologiaa sekä lakia, kuten maa-vesi-, kauppa-, sopimus- ja työoikeutta.

    Uskallan väittää, että meillä metsänhoitajilla on laajin mahdollinen tietämys metsäalan asioista.
    Professorit ovat teoreettisia tutkijoita kammioissaan ja duunarit osaavat vain sen rajoitetun työn, mitä tekevät, mutta laajempi tietous puuttuu.

    Arvoisa metsänhoitaja otapa selkoa metsureita mitä heiltä nykyään vaaditaan työssään.olen metsuri ja meitä kyllä löytyy Suomesta paljonkin jotka alalla ovat olleet yli40v.ja on muuten sysätty työnjohdon hommatkin miltei kaikki meille meitä on taidettu pitää aina vähän pohja sakkana koko porukkaa vaatimukset ovat kovat

    Äänestä

  • MHn lisäys kirjoitti:

    Edellisestä jäi vielä puuttumaan mm tienrakennustekniikka, uittotekniikka ja ojitustekniikka sekä tieoikeus, puunjalostus- ja puunkäyttö. Kemia jakaantuu epäorgaaniseen kemiaan ja orgaaniseen kemiaan. Tietysti vielä varsinaiset metsäaineet eli metsänhoitotiede ja metsänarvioimistiede.
    Kansantaloustiede ja kansantaloudellinen metsäekonomia kuuluvat myös opetukseen. Pääaineeni sisälsi myös korjuun ja eri kuljetusmuotojen opettelun sekä niiden harjoittelun käytännössä. Olen siis myös metsuri,traktorikuski, rekkakuski(ABCE-kortti), hinaajan rannikkolaivuri( kapteeniksi ei kelpaa) sekä vielä lauttavahti meriolosuhteissa. Motoja ei minun aikaani vielä ollut kuin prototyyppeinä metsäteknologian messuilla, jotka me järjestimme opiskelijoina joka vuosi. Veturimieheksi ei sentään vaadittu, vaikka rautatiekuljetuksia harjoittelimmekin .
    Kasvitieteessä täytyy oppia tuntemaan käytännössä 400 kasvia sekä niiden kasvupaikat, joitten perusteella määritellään mm metsätyypit ja metsien veroluokat(maapohjan kasvukyky).

    Kirjoituksen perusteella olet korkeintaan vittutieteidentohtori. Metsänhoidosta et kyllä ymmärrä pyhää pölläystä.

    Äänestä

Kannattaa selvittää ensiksi onko alue joku suojeltu alue.
Omistusoikeus ei sitä takaa että saat vetää sen tasaiseksi.

Kiva ylläri kun postiluukusta tipahtaa viranomaisilta 20000€ sakkolappu.

Äänestä
  • Olen opiskellut myös rakennusalaa ja toiminut rakennusyrittäjänä.
    Jos mökki on rakennettu normaalien säädösten mukaan eli saanut kunnalta rakennusluvan, on siinä vaiheessa viranomaistaho jo tarkastanut mahdolliset rajoitteet. Viranhaltijat ovat laiskoja ja tekevät virheitä, joten mahdollisten rajoitteiden tarkistaminen ei ole pahitteeksi, ettei tule yllätyksiä. Varsinkin viherfeministit ovat himokkaita oman vallan näyttäjiä ja sakottajia.
    Voihan olla, että hiljattain on joku viherpiipertäjä muka havainnut harvinaisen kuoriaisen tai vaikka rauhoitetun eläimen naapuritilalla ja määrää myös tämän tontin rauhoitettavaksi.

    Jos tila on haja-asutusalueella, saa omistaja suorittaa /suorituttaa pihapuuston harvennuksen omatoimisesti, kunhan noudattaa rantarakennus ja ympäristösuojelulakia eli jättää hieman suojapuustoa rantaan.

    Kaava-tai rantakaava-alueella pitää kysyä lupa kunnan teknisestä toimistosta, mistä rakennusvalvoja tai ympäristöviranomainen tulee valvomaan pihapuitten kaatoa kunnan ympäristäölautakunnan myöntän kirjallisen luvan jälkeen.

    Äänestä

  • metsänhoitaja kirjoitti:

    Olen opiskellut myös rakennusalaa ja toiminut rakennusyrittäjänä.
    Jos mökki on rakennettu normaalien säädösten mukaan eli saanut kunnalta rakennusluvan, on siinä vaiheessa viranomaistaho jo tarkastanut mahdolliset rajoitteet. Viranhaltijat ovat laiskoja ja tekevät virheitä, joten mahdollisten rajoitteiden tarkistaminen ei ole pahitteeksi, ettei tule yllätyksiä. Varsinkin viherfeministit ovat himokkaita oman vallan näyttäjiä ja sakottajia.
    Voihan olla, että hiljattain on joku viherpiipertäjä muka havainnut harvinaisen kuoriaisen tai vaikka rauhoitetun eläimen naapuritilalla ja määrää myös tämän tontin rauhoitettavaksi.

    Jos tila on haja-asutusalueella, saa omistaja suorittaa /suorituttaa pihapuuston harvennuksen omatoimisesti, kunhan noudattaa rantarakennus ja ympäristösuojelulakia eli jättää hieman suojapuustoa rantaan.

    Kaava-tai rantakaava-alueella pitää kysyä lupa kunnan teknisestä toimistosta, mistä rakennusvalvoja tai ympäristöviranomainen tulee valvomaan pihapuitten kaatoa kunnan ympäristäölautakunnan myöntän kirjallisen luvan jälkeen.

    VIranhaltijalta saatu SUULLINEN lupa EI OLE mikään LUPA, vaan kaikki pitää tapahtua puolin ja toisin kirjallisesti määrättyjen pykälien ja ohjeitten mukaan!

    Äänestä

  • Aloittajalle: Jos et omista sahaa ja suojavarusteita, niin älä tee itse. Huonon sahan ja varusteiden hankintaan menee melkein tonni.

    Jos et ole ennen sahannut, niin saattaa olla terveydelle haitallista. Jos vielä kuntokin on huono, niin se on herran haltuun, että mihin päin se puu sitten kaatuu. Helposti saattaa alkaa vituttamaan.

    Ala on pieni, joten ei tuolla tiliä tee. Tarvit kuitenkin polttopuuta, niin sahauta metsurilla vaikka kolmimetristä ja kylänmies ajaa traktorilla rantteelle. Sitten vuokraat pilkemasterin ja viikonlopussa sulla on helvetisti halkoja.

    Näin saat ehkä parhaan hyödyn puista. Yhtiölle jos koitat myydä, niin menevät omasta eestään ja jouvut vielä ostamaan halot.

    Mutta jos kunto sallii ja et täys tumpelo oo, niin pikkuhiljaa kaatelet ja teet haloksi. Se on mukavaa puuhaa ja kunto kasvaa. Kunhan et tapa itteäs.

    Älä myy kuitenkaan.

    Äänestä

ihmislapsi osaa olla sitten " viisas ja älykäs".

Äänestä

Vähämpä on kiinnitetty huomiota siihen, että kyseessä on mökkimetsän harvennus, elikkä maisema-arvoihin vain harva on kiinnittänyt huomiota. Jos itseltäsi puuttuu puunkaatotaito ja arviointikyky rantasuojavyöhykkeen suhteen, niin jätä työ tosiammattilaisen käsityöksi äläkä anna oudon motokuskin tärvellä kaunista rantapala metsää. Itse tein virheen, että annoin motokuskin harventaa rannan puoleinen metsäalue. Nyt se meni sitten harventamaan liikaakin, joten seuraavat myrskyt tekivät lopuistakin männyistä selvää.
Käsityöhakkuun jäljiltä voit ilman mitään ammattitaitoa keräillä suurempi kaatojätteitä polttopuuksi,ja uskon että niitä piisaa kaupunkityöläiselle kyllästymiseenkin saakka. Ohuet oksat voi jättää uudistuvan metsän lannoitteeksi.

Äänestä

Itse annan olla ei metsä hoitoa tarvitse ja luonto monipuolistuu. Puukolojen asukit tykkää. Ja kelohoingat monille eliöstöille tärkeitä.

Itse olen pyhittänyt pikkumökkitonttini luonnon suojelualueeksi.
Mitä monipuolisempi metsä sen mielenkiintoisempi. Lintutiheys hyvä.

Kaikkea ei tarvitse hyödyntää rahan takia vaan voi pitää suojaalueena.

Äänestä

Ponsse pistämään metsä matalaksi.

Äänestä

Kirves käteen ja tontti päreiksi.

Äänestä

Tuolle niin monipuoliselle "METSÄNHOITAJALLE", joka vaikuttaa Jumalanjälkeen seuraavalta aivan korvaamattomalle.. Mitenkä met sitten pärjätään kun sinut haurataan..

Ja muista että hautuumaat on sinunkaltaisiaan KORVAAMATTOMIA täynnä.

Sitten toisaalta joka yrittää olla joka-alan asiantuntija ei hallitte yhtään alaa riittävän hyvin, siis kannattaa keskittyö yhteen jonka osaa kunnolla, eikä räpeltää jokahommassa jättäen jälkeensä sutta ja sekundaa.

Kirjoituksestasi kyllä kuultaa läpi ettet hallitse oikein mitään kerrotustasi vaan olet ilmiselvästi ylimielinen ja turhautunut..

Tuohon mökkitonttiin vielä sanoisin, että jos teet ns. avohakkuun ja poistat ne vähäisetkin puusi, maisema onkin aikas karsee kannokisto suorastaan "kuumaisma" se voi olla pettymys.

Tietenkin puisenpoiston jälkeen voit tilata kaivinkoneen poistamaan jäljellejääneet kannot jotka voi myös myydä enegiahakkeeksi kuten oksatkin.

Sitten kantojenpoiston jälkeen voit istuttaa tarvittaessa uusia puuntaimia joista vuosian jälkeen kasvaa uusi suojapuusto mutta siihen menee aikaa.

Äänestä

Paljon on asiatonta vastausta mutta sanoisin että jos aiot puut myydä kuitupuuksi ja teettää työn ulkopuolisella niin tuolla määrällä saattaa käydä niin että joudut maksamaan enemmän kuin mitä saat ja vielä puutkin menee.
Halkoina myymällä ehkä jää itsellekin jotain.
Omaan käyttöön polttopuuksi ulkopuolisella teetettynä saat noin puoelen hintaan kuin jos ostaisit muualta..
Itse tehtynä omaan käyttöön vähän kerrallaan olisi paras ratkaisu , edellyytäen että saha ja kirves pysyy turvallisesti kädessä.

Noita minuuttimiehiä täällä on paljon jotka kehuu kuinka nopeesti se sujuu , juu kyllä saujuu motolla... mutta käsipelillä ei paljon alle 20 minuutin pääse siiehn että kaataa, karsii, pätkii halkomittaan. Yhden kappaleen ehkä pystyy tekemään nopeestikin mutta jos kaadettavia on 0,3 hehtaarin alueelta noin puolet ja sinun kertomasi perusteella pitäisi kaataa paljon yli puolet niin aikaa menee.

Äänestä

Satavuottakin vanhan puun kaataa suhteellisen nopeestikkin. Mutta uuden kasvaminen viekin sitten "miehen Iän" aikaa ellei enemmänkin?

Joten vähitellen harkiten harventaen ja omaan käyttöön polttopuuksi jalostaen on ehkä paras ratkaisu.

Se on sitten eriasia teetätkö vieraalla vai itsetehtynä, kun en tiedä työkykyäsi, enkä työvarustedesi tasoa, määrää?

Kunnollinen moottorisaha maksaa, 350-500 euroo suojavarusteet vaatimattomatkin kypärä 50e polttoainesäiliö,pensa-k.öljy, 30-40e, ymm.. lisävarusteet, hansakat m.takki,jne..100-200e?

Sitten vaatimatonkin sähkökäyttöinen hyd,halkoja, 200-400e..

Siihen menee helposti tonni, joten voit miettiä mitä sillä saat ehkä vieraan työmihen. Mutta jos katsot että em.. vehkeillä on jatkossakin käyttöö niin sitten hommiin.

Äänestä

Se tuo Metsänhoitaja joka mukamas hallitsee kaikki asiat tekee sulle nuo puut teoriassa ei siis käytänössä samoin kuin nuo ns. insinöörit ja aikaa ei mene kuin puoli päivää. Ei tuo metsänhoitaja tiedä metsureista mitään. ite yli 40;tä vuotta ollut valtiolla metsurina ja jatkan edelleen siinä on nuoremmatkin metänhoitajat ja insinöörit jääneet eläkkeelle ennen aikojaan. Tahtoo olla nämä metänhoitajien ketkut samoin insinöörit näitten metsureitten kusettajia kaikissa asioissa palkoista lähtien. Nyky metsureiden on hallitava kaikki hommat nykyään metsässä. Nämä pomo miehet siirtävät omia hommiaan metsureiden tehtäväksi kun eivät itse enää hallitse hommiaan ja ovat laiskoja ´firmojen ja metsänomistajien siivellä eläviä lois eläjiä. Kehotakin tätä metsänhoitajaa käymään nuo puut tekemässä vaikka talkoo homissa ei tuhon kauvaa mee. Ja vois tontin omistaja kerrakin kehua ite metänhoitajan ammattitaidolla homman sujuneen joutuin ja halvalla.

Äänestä
  • ensin raivata metsäpohja puhtaaksi risuista,riukuuntuneista ja sairaista puista ,tehdä niistä polttopuista ja risut kasaan.Senjälkeen vasta suunnitella mitä siitä metsälöstä täytyy todella poistaa.En suosittele ,että hakkaat puustoa liikaa silloin voi käydä jos tuleekin myrsky että tontillasi ole ainuttakaan puuta.Sutta ja sekuntaa saa aikaan vain sillä ettei suunnitella työkohdetta tarpeeksi hyvin.

    Äänestä

Muistaa tämä metsänhoitaja painella itselleen ja aliasnimimerkeilleen ainakin plussia. Alkaa näyttämään suoli24 vänkääjä asiantuntijalta tämä tyyli. Onkohan nyt siirtynyt metsäalanasiantuntijaksikin :D

Äänestä

mitään metsänhoitajaa vaan ihan tervettä järjenkäyttöä ,kuinka hoidetaan huvilatontin metsä ja metsää yleensä.

Äänestä

Heippa! Otappa yhteyttä mökkisi paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen ja pyydä sieltä, josko alkaisivat auttaa.

Toinen vaihtoehto ja parempikin on, että etsit kunnon metsurin joka tekisi sinulle puut jollekin puunostaja firmalle myytäväksi. Saisit siitä rahaa ja vielä lopuista metsuri tekisi polttopuita. Näin mökkitontistasi tulisi kaunis katseltava.

Kaikki työt maksavat, mutta ei kannata kaikkia hakata polttopuiksi.
Nämä tulivat ihan ensimmäisinä mieleeni.

Äänestä

Meillä kävi mökkitontilla yksi mökkitalkkari ,tekemässä suunnilleen samanlaiselle kohteelle harvennuksen, tontin koko 0.5hehtaaria, ja meidän mökki mettä oli sellaista ryteikköä että siitäkään ei nähnyt läpi.

Ja ei se nyt niin nopeasti käynyt, kun kyseessä ei ole mikään avohakkuu, ja melkein kokoajan jäi konkeloiksi kun tilaa ei ollut eeskaatua.......ja osa tontista oli myös aika epätasaista maastoa....

Mökkitalkkarilla oli sellainen mönkijä hydraulinen metsäkärry yhdistelmä, jolla keräsi sitten näitä rankoja meidän mökin viereen polttopuun teko paikalle.

oksatkin silputtiin samalla maastoon.

Mökkitalkkari toi tontille myös sellaisen hyvän klapikoneen, jolla tuli näistä rangoista määrämittaista, ja samalla halkaisi moneen osaan klapeja.

Liiteri täyttyi sitten yhdessä päivässä aivan täyteen 35 m3, ja teetettiin lopuistakin klapeja, jotka sitten itse säkitettiin ja laitettiin myytiin naapuri mökeille.

Hommassa meni kaikenkaikkiaan noin 2.5 viikkoa ja oli talkkarilla mukana pari apulaistakin meidän lisäksemme.

Äänestä
  • Tuoreet puut pitää kuivata ulkona, kuivuttuaan syksyllä on liiterin vuoro.

    Äänestä

Tehtiin miehen kanssa yhteensä 32 m3 polttopuita (klapipituus 35 cm) pinoon omin pikku kätösin viime keväänä.

Tontin koko 6000m2, liiteri on aika tarkkaan tontin keskellä.
Harvensimme puut koko tontin alueelta, kaatokoneena mies ja moottorisaha. Kaksi isoa kuusta, halkaisija noin 40 cm, loput mäntyä, halkaisija noin 20cm. Karsimme ja pätkimme kantokuntoon kaatopaikalla. Kuuset kulkivat klapipituutena kun ei olisi painavampia jaksanut kantaa, muut pätkittiin ensin. pidemmiksi.

Minä raahasin pätkityt rungot metsästä liiterin viereen, suurimman osan kannoin sylissä, osan sain kuljeteltua kottikärryllä, ohuemmat vedin perässäni pitkänä runkona yksi kerrallaan. Kyllä tietää kantaneensa kun kävelee epätasaisessa mustikkavarvikossa jopa sata metriä puun runko perässään.

Liiterin vieressä puut vedettiin sirkkelillä määrämittaan ja sen jälkeen sähköisellä perus klapikoneella pieniksi. Klapikone on helkkarin hidas, sen käyttö koetteli pinnaa.
Mökkikirjanpidon mukaan meillä meni hommaan tasan tarkkaan 12 työpäivää, aamusta varhaisesta myöhään iltaan kahdelta ihmiseltä.
Aika hyvin kun ottaa huomioon että mies on 67 vuotias ja minä 59v.

Me ei laitettu puita liiteriin, vaan pinottiin ne suoriin riveihin lastauslavojen päälle ulos kuivumaan ja siihen niille peltikatto päälle. Isä opetti, että liiteriin laitetaan ns. ylivuotiset puut, ei ikinä samana keväänä kaadettuja.
Tänä keväänä siivotaan puuliiteri ja kuskataan kottikärryllä touko-kesäkuussa puut sinne siistiin pinoon. Siinä menee pari päivää kahdelta ihmiseltä.

Äänestä
  • Täysiä työpäiviä on kertynyt. Mitä teitte oksille? Itse olen pienemmän harvennuksen jälkeen käyttänyt jo kaksi päivää niiden polttoon ja toiset kaksi vielä mennee.

    Äänestä

  • 28m kirjoitti:

    Täysiä työpäiviä on kertynyt. Mitä teitte oksille? Itse olen pienemmän harvennuksen jälkeen käyttänyt jo kaksi päivää niiden polttoon ja toiset kaksi vielä mennee.

    Mietin jo alussa, että ei ole mitään järkeä kantaa oksia yhteen isoon kasaan, niiden raahaamisessa olisi mennyt päiviä, joten kasasin ne puukohtaisesti kasaan ja mies veteli niitä pienemmäksi moottorisahan kärjellä sahaamalla ristiin rastiin ja ei muuta kuin tulta perään. un Viime kevät oli tosi sateinen, meillä paloi monta pientä nuotiota samanaikaisesti, kerran taisi olla kymmenen yhtäaikaa "päällä". Eikä tarvinnut kasan vieressä vahtia eikä olla mättämässä oksia tuleen, tehtiin lisää puita siinä samalla. Ei niistä mäntyjen oksista isoa tulta tullut missään vaiheessa.
    Varvikko peitti nuotioiden jäljet lähes kokonaan jo viime kesän aikana.

    Äänestä

  • mökinadalmiina kirjoitti:

    Mietin jo alussa, että ei ole mitään järkeä kantaa oksia yhteen isoon kasaan, niiden raahaamisessa olisi mennyt päiviä, joten kasasin ne puukohtaisesti kasaan ja mies veteli niitä pienemmäksi moottorisahan kärjellä sahaamalla ristiin rastiin ja ei muuta kuin tulta perään. un Viime kevät oli tosi sateinen, meillä paloi monta pientä nuotiota samanaikaisesti, kerran taisi olla kymmenen yhtäaikaa "päällä". Eikä tarvinnut kasan vieressä vahtia eikä olla mättämässä oksia tuleen, tehtiin lisää puita siinä samalla. Ei niistä mäntyjen oksista isoa tulta tullut missään vaiheessa.
    Varvikko peitti nuotioiden jäljet lähes kokonaan jo viime kesän aikana.

    Riippuu puiden koosta minkälaiset tulet saa aikaan. Männyn oksa voi olla tyvestä ranteen paksuinen.

    Äänestä

  • 28m kirjoitti:

    Täysiä työpäiviä on kertynyt. Mitä teitte oksille? Itse olen pienemmän harvennuksen jälkeen käyttänyt jo kaksi päivää niiden polttoon ja toiset kaksi vielä mennee.

    Minä poltan saunassa isommat kuin peukalon paksuiset. Olenkohan 'pilkkuville'?

    Äänestä

  • Jos puut on klapeina toukokuun puoleenväliin mennessä niin ne ovat syyskuun lopussa kuivia ja valmiita varastoon.

    Äänestä

Keski-suomessa ei hakata puita ei raivata puita ja ei metsuri ei moto ei ei raiskataa metsää keski-suomessa

Äänestä
  • Mitäs erikoista on keskellä Suomea, mitä reunoilla ei ole?😂😂🤣🤣

    Äänestä

Helppoa kuin heinänteko, mutta pöllithän eivät itsestään lennä pinoon, suurin osa näyttää kuvittelevan näin.

Äänestä

3000 m2 eli 50x60m ei kuulosta suurelta pinta-alalta mutta käsittämätön puumäärä siitä lähtee jos sikseen tulee. Mökkitontilta kerättiin pelkkiä pikkupuiden kantoja kaksi kukkopäistä traktorinlavallista.

Äänestä

Kannattaa vain kaikki kaataa äkkiä, kun myrsky ja termiitit iskee pian.

Äänestä
  • Orpo kannattaa avohakkuita.

    Äänestä

Metsä ei hakata keski-suomessa ei raivaus ei metsuri ja moto Ja keski-suomessa metsää 100% luonnonsuojeluun

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kaupunkilainenlomalla kirjoitti:

Onkos kukaan teettänyt harvennusta mökkimetsään? Mökkimetsää on noin 3000m2 ja se on kovin metsittynyt. Pääosin mäntyä ja paksuudeltaan 15-25 senttiä. Parikymmentä runkoa on paksumpaa. Runkoja on niin paljon "ettei läpi näe" eikä siellä ole paljoa matalaa puustoa. Puuston ikä on n.30 vuotta.

Mitä tuolle kannattaisi tehdä? Ei se nyt priimapuuta (kai tuo tehtaallekin kelpaisi) ole ja itse ollaan ajateltu tehdä siitä polttopuuta. Ei vaan jaksa rankan vuoden päätteeksi huhkia kesiä puusavotassa.

Polttopuuta tarvitaan joten ainakin osa menisi siihen ja järkevää olisikin ottaa joku metsuri joka pätkisi ja halkoisikin ne kasalla.

Miten paljon tuollaiseen pitäisi budjetoida? Vai ollaanko saamamiehiä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu