Asensin pakettienhallinnasta jotain ohjelmia ja niitä ei näy missään? Miksi ei windowsin tapaan kysytä että haluatko pikakuvakkeen käynnistä valikkoon tai työpöydälle???
Ohjelmien asennus Lubuntussa
hui hai hermot meni
20164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sitten kitisisit siitä miksi kone jaksaa kysyä saman joka kerta.
Et sitten osannut vastata kysymykseen.
Onneksi sinä osasit. :D
Normaalia Lubuntu jakelussa. Ne menee sinne valikkoon josta ne voi siirtää työpöydälle.
Minne valikkoon? Kun ei näy missään valikossa.
No "sinne"-valikkoon kuten vapunen vastasi
Näkyy samassa paikkaa missä Windowsissakin eli vasemmassa alanurkassa. Sieltä voi etsiä ohjelmia eri kategorioista
Voi se olla ja usein onkin vasemmassa ylänurkassa tai jopa oikeassa ylänurkassakin.
Myöskin se voi olla telakassa joka ilmestyy jostain reunasta kun vie hiiren sinne.
"Miksi ei windowsin tapaan kysytä että haluatko pikakuvakkeen käynnistä valikkoon tai työpöydälle??? "
Lähtökohtaisena ajatuksena linuxeissa on, että käyttäjä osaa perusasiat / tietää mitä on tekemässä. Siksi näytölle ei hypi joutavia ilmoituslaatikoita.
Windowsissa taas perusajatus on, että käyttäjä ei tiedä mitä on tekemässä.
Työpöydän täyttäminen ohjelmakuvakkeilla on vähän muutenkin hölmöä, nehän peittyvät avoinna olevien ohjelmien alle.
Mulla ei oo Ubuntussa eikä Windowsissakaan yhtään ainoata kuvaketta työpöydällä. Rumia mokomat. Molemmissa telakat ja Windowsissa myös Launchy
Voisin kyllä itsekin tuon launchyn asentaa, olis käyttöä. Järkevin tapa avata ohjelmat nimenomaan kirjoittamalla. Aivan älytöntä kaivata valikkoja läpi Windowsissa vieläpä ohjelmatalon perusteella kun etsii jotain harvoin käytettyä ohjelmaa tai etsiskellä mahdollisesti miljoonan työpöytäkuvakkeen seasta sitä yhtä.
Jos ei sinne valikkoon tule, niin normaalisti menee suoritettava tiedosto suoritettavien kansioon, käynnistyy ihan ko. tiedostonimeä käyttämällä ja siitä voi sitten halutessaan luoda pikakuvakkeen / pikanäppäimen tai jos ei automaattisesti mene valikkoon, lisätä se niillä valikkotyökaluilla sinne.
Jos se ei valikkoon tule niin ohjelma ei ole asentunut oikein.
Hyvin monessakin käy näin, ohjelma on kyllä asentunut oikein, ongelma on enemmänkin työpöydän ja järjestelmän välinen.
Minulla ei ole tässä Lubuntua, mutta eiköhän sen sovellusvalikoima toimi kuten tässä Ubuntussakin, kun tässä on käytössä Gnome Classic Unityn sijasta. Eli avaa Sovellusvalikoima ja siellä kohta Asennettu: näyttää asennetut ohjelmat (paketit). Jos sieltä valitsee jonkun ohjelmaryhmän, vaikka Ääni ja video ja sieltä vaikka VLC, ja siitä: Lisätietoja (Lubuntussa: Tietoja), näkyy Asennettu ja Sijainti valikossa: Sovellukset - Ääni & video - VLC Mediasoitin. Eli VLC löytyy siis tästä valikosta Gnome Classicissa (Gnome Classic ja LXDE (Lubuntu) käyttää valikoita ja oletan että ne toimii samalla tavalla tässä asiassa, Unity on sitten eri asia kun se ei käytä valikoita).
Ohjelmalla pitää olla graafinen käyttöliittymä, että se tulee valikoihin, esim 'rajoitetut lisäosat' tai komentoriviltä ajettavat ohjelmat ei voi tulla valikoihin, komentoriviohjelmat ajetaan aina päätteessä (siihen annetaan ohjelman alkuperäinen nimi - ei tarvi polkua mikä on yleensä /usr/bin, kun valikossa näkyy yleensä suomennettu nimi (kannattaa muuten tarkistaa kielituki: Käynnistä-valikko->Asetukset-> Kieliasetukset (suomi ylinnä), jos jotakin puuttuu, tulee popup, hyväksy puuttuvien pakettien lataus ja kun valmis, klikkaa Toteuta Järjestelmänlaajuisesti).
Ohjelmalle voidaan Lubuntussa luoda pikakuvake työpöydälle menemällä käynnistä-valikkoon kuten yllä esitettiin ja klikkaamalla siellä ko ohjelmaa hiiren oikealla ja valitsemalla ’Lisää työpöydälle’.
Sovellusvalikoima on turvallisin asennustapa aloittelijalle. Sovellusvalikoimaa tarkemmin ohjelmaa (pakettia) ja sen tiedostoja voi katsoa Synapticilla, hiiren oikealla ohjelman nimen päällä: Ominaisuudet. Synapticilla voi asentaa ohjelmia alkuperäisellä pakettinimellä aivan kuten apt-get asennuskomennolla, mutta sen kanssa on oltava tarkkana ettei klikkaa jotain mitä ei ollut tarkoitus. Apt-get asennuskomentoja näkee usein ohjeissa, koska ne on helppo copy-pastata ohjeesta päätteeseen, jolloin ei tarvitse tehdä työläämpiä ohjeita kuvakaappauksineen.
Synaptic tarjoaa ladattavaksi muutkin tarvittavat paketit jotka liittyvät ladattavaan ohjelmaan.
Synapticia tulee käytettyä paljonkin koska kaikissa distroissa ei edes ole "kauppaa".
Sudottelu on astetta ellei viittä hankalampaa.
Ei tarvitse enää vastailla. Kyllästyin linuxeihin ja ostin koneen jossa windows. Ei enää näitä typeriä ongelmia.
Aivan samoin windowsissakin asennetut ohjelmat löytyvät valikosta.
Koska linuks on sellainen, kaikki pitää itse opetella ja säätää.
Semmoisia ne windowsit ovat