kääpiöpinseri

Omistin aikanaan 10 vuotta kääpiöpinserin. Mielestäni se oli oikein mukava koira, jonka kanssa ei ollut mitään huolta siihen saakka, kunnes meidän esikoinen syntyi. Silloin huomiomme koiraan jäi vähemmälle ja se näkyi välittömästi mielenosoituksena siten, että ulkona teki vain osan tarpeistaan ja jatkoi välittömästi sisään tultua. Samoin alkoi esiintyä vihaisuutta ja loppuhuipentuma oli se, että alkoi purra.
Neuvottelin eläinlääkärin kanssa asiasta ja hänen käsityksensä oli, ettei 13 vuoden ikäistä koiraa enää voi muuksi muuttaa ja vihaisuus vain kasvaa. Päädyimme varmuuden vuoksi lopulta nukuttamaan koiran ikiuneen, vaikka sydän "verta itki".
Saimme koiran vanhalta ystävältä n 3 vuotiaana, mutta koira sopeutui hyvin meille ja siitä oli iloa yli 10 vuotta. Mitään terveysongelmia ei koko aikana esiintynyt.

Mulla on kaksi käppänää vanhempi kohta 2 vuotias ja nuorempi 7 kk. Aivan uskomattomia koiria! En olisi ikinä uskonut että voi olla kääpiö joka käyttäytyy ja on aivan kuin iso koira! Sopeutuu kaikkeen sekunnissa ja mulla ainakin on molemmat hyvä luonteisia ja ongelmattomia. Ne on koiria joille ei tarvitse välttämättä olla keksimässä mitään tekemistä, jos esimerkiksi itsellä on töitä vaikka tietokoneella. ne kehittelee toimintaa ihan itse. Harrastan käppänöideni kanssa agilitya ja näyttelyitä ja molemmissa pärjäävät oikein hyvin. toisessa olisi ainesta tokoon, mutta täälläpäin ei ole vielä alkanut alkeisryhmää. Todella hyvä valinta, onnittelen!

Heipä hei!
Käy kääpiöpinserit ry:n kotisivuilla, sivun löydät, kun laitat google hakuun hakusanaksi Suomen Kääpiöpinserit ry. Sivuilla on tietoa rodusta, yleistä ja kasvattajasivuilta löydät ison litanian suomalaisia käppänäkenneleitä. Kannattaa sähköpostitella näille kasvattajille ja kysyä heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan rodusta, heillä on usein vuosikymmenienkin kokemus käppänöistä koirana. Osaavat varmas´ti vastata myös tuohon lapsiperheasiaan. Kannattaa myös soitella, kokeneet kasvattajat vastaavat mielellään uuden käppänäihmisen kysymyksiin!
Sitten kun sen käppänän saat, liity ihmeessä yhdistykseen, saat hyvän lehden jäsenetuna 4 kertaa vuodessa ja muita etuja. Järjestämme mm. Jalostustarkastuksia, joukkoterveystarkastuksia, joissa tarkastukset, rokotukset ym. saa halvemmalla kuin yleensä eläinlääkäreiltä. Osallistu sitten myös kokouksiin, tapaat kasvattajia ja muita mielenkiintoisia ihmisiä, ulkomuototuomareita jne ja pääset vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan! Onnea hienosta valinnasta!

omistan kääpiöpinserin ja olen tyytyväinen valintaani. Kääpiöpinseri on hyvin oman arvonsa tunteva eikä kaihda isojakaan koiria. (toinen koirani on iso). Kääpiöpinserin kans tulee muistaa että se ei mene rikki. Se oppii sisäsiistiksi vaik kuin joku väittäisi muuta ja kaikkea muutakin. On vain omistajan korvien välistä kiinni millainen koira kääpiöpinseristä saat. Aseta rajat, ole tiukka ja anna hellyyttä. Käytä koulutuksessa maalaisjärkeä.Kääkkä on vilkas ja energinen pakkaus ja ruokaa menis enempi kuin antaa.

Omistan vuoden vanhan kääkkä nartun, ja aivan mahtava pakkaus!!!!!
Hellyydenkipeä ja kiltti otus, samassa temperamenttisuutta kyllä löytyy.. ;-)
Harrastus mahdollisuuksia on monia tämän rodun kanssa!
Juu, ja itse olin todella nuori kun kääkkämme astui kotiimme perheenjäseneksi..(ihan omaksi koirakseni) Ja välillä ihmettelen, kun on puhetta että ' kääkän omistaja ei saa olla nuori, sillä koira niin tempperamenttinen' ymym.. Oma koirani on koulutettu ihan maalaisjärjellä ja rakkaudella, ja hyvä lopputulos=)
Kiltti kuin mikä ja energinen pakkaus.
Suosittelen lämpimästi.. Oman kanssa emme kyllä käy näyttelyssä, on vain kotona seurakoirana... =))

Omistan 1,5-vuotiaan kääpiöpinserin ja on aivan mahtava koira! Tietty metsästin hyvää kasvattajaa noin vuoden ja sitten sai odottaa pentua myös vuoden. Olin hyvin tietoinen kyseisen rodun huonosta maineesta kun aivan liian paljon hyvännäköisiä kääpiöpinsereitä joilla ei niin hyvät luonteen käytettiin jalostukseen kun kysyntää oli niin paljon...
Oma narttuni on erittäin hyvältä kasvattajalta jolla todella paljon kokemusta kääpiöpinsereistä joka suhteessa, ja hän on sanonut että narttuni on poikkeuksellisen hyvähermoinen ja upealuonteinen :) Ensi keväänä pentuja sitten ;)

Koirani on tottunut lapsiin pienestä pitäen ja rakastaa niitä! Eli tässä rodussa hyvä nuoruusiän sosialistaminen on ehdottoman tärkeää. Täytyy toki muistaa että ei ainoastaan se mihin koira altistetaan ole se tärkeä asia, vaan myös että tilanne sujuu mukavasti ja koiralle jää vain hyviä muistoja esim. lapsista, busseista, pölynimurista, pesusta jne.
Niin fiksu rotu että vie omistajaa täysin 6-0 ellei alusta aseteta rajoja ja olla lempeän tiukkoja. Todellakin iso koira pienessä pakkauksessa, energianrajoja ei löydy, off-nappula pitää koiralle rakentaa ja keskittymiskykyä saa rakentaa ensimmäisestä päivästä alkaen jotta koiran kanssa voi hienosti sitten harrastaa vaikka ja mitä :)
Meidän harrastuksiimme kuuluu näyttelyt, koiratanssi, agility ja toko. Aikuisena terapiakoiran virkaa olen myös suunnitellut :)