En tiedä kuuluuko tämä varsinaisesti tälle alueelle, mutta onko sähkölaitteita turvallista sammuttaa vetämällä pistoke seinästä? Vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että sähkölaitteiden virtanappi on melko usein niitä ensimmäisenä hajoavia osia. Tietokoneessa käytettävistä kaiuttimista hajosi virtapainike vähän reilu vuosi sitten, samoin ylijännitesuojapistorasiasta. Painike hajosi myös jo kauan siten entisestä, vuosia vanhasta telkkarista, (hajotessaan ponnahti oikein kunnolla irti telkkarista) ja vanhasta radiosta.
No joo, tietokone nyt tulee sammutettua tuolta Windowsin sammutustoiminnosta, mutta on niitä sellaisiakin laitteita, joihin virrat jäävät päälle (esimerkiksi modeemi), ellei paina virtanapista tai irrota pistoketta seinästä.
No joo, tietokone nyt tulee sammutettua tuolta Windowsin sammutustoiminnosta, mutta on niitä sellaisiakin laitteita, joihin virrat jäävät päälle (esimerkiksi modeemi), ellei paina virtanapista tai irrota pistoketta seinästä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kannattaisiko käyttää jatkossa hieman vähemmän voimaa ja väkivaltaa niiden katkaisimien kanssa... Eivät ne kyllä yleensä laitteista hajoa.
Osa laitteista, joiden katkaisin on hajonnut, onkin ollut hajoamishetkellä yli 10 vuoden ikäisiä, mutta myös 3-vuotiaista laitteista se on hajonnut.
Yleensä tämä virtapainikkeiden rikkoutuminen on ilmennyt siten, että nappi ei joko pysy alhaalla tai ei nouse ylös tai laite ei enää tottele käynnistyskäskyä/sammutuskäskyä virtanappia painamalla.
Viime kesänä kun oli ukonilma, luotin tietysti jatkojohdon sammutusnappiin. Laitoin johdon siitä sammuksiin "hyvässä uskossa". Ukonilman mentyä nappi ei enää mennyt päälle. Ukonilma oli rikkonut sen.
yli 10 vuoden ikäisissä voi olla muutakin vikaa.
Jos tähän nyt on pakko jotain omakohtaista kirjoittaa, niin itselläni edellinen televisio hajosi juuri niin, että virtanappi ei toiminut, joten kun sitä nyt vielä jonkin aikaa sitten käytin, niin irrotin tietysti johdon seinästä, sillä valmiustilassahan on myös se riski, että laite syttyy palamaan jostain syystä.
Suosittelisin kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vaihtamaan laitteen, jos siinä kerran vikaa on, tai ainakin selvittämään onko korjattavissa valtuutetun korjaajan toimesta.
Jotain vähän aikaa toimivia (?) voi saada kierrätyskeskuksista.
Monissa laitteissa se virtanappi katkaisee juurikin sen virtaa tuovan johdon, joten niissä se on ihan sama vaikka vetää tökkelin pois seinästä. Windows ja esim. ulkoiset kovalevyt on syytä kyllä ajaa alas ensin ohjelmallisesti.
Suuritehoisissa AV-vahvistimissa kannattaa käyttää sitä stand-by-nappia ensin ja vetää tökkeli vasta sitten.
Juu, näin olen aina tehnytkin. Ohjelmallisesti olen sammuttanut kovalevyt ja Windowsin.
Pistokkeen irroittelu johtaa lopulta johtojen katkeamiseen pistokkeesta, varsinkin jos heikkonäppisenä sortuu vetämään itse johdosta.
Tuohon samaan liittyen, varsinkin suojakosketinpistokkeet on välillä tosi tiukkoja ottaa irti ja työntää takaisin turvasuluilla varustettuun pistorasiaan.
Itse käyttäisin mahdollisemman vaivattomasti uusittavaa laitetta apuna, eli sitä kytkimellä varustettua jatkopistorasiaa.
Modeemit eivät ole menneet ainakaan vielä rikki kun jatkojohdosta katkaisee virran pois. Tietokone voi mennä jos se on tänäaikana päällä.
Ja jos ottaa pistokkeen pois niin sitä ei saa vetää johdosta vaan sen päästä.
Juu, päästä se tulee otettuakin. Taisi mulla tulla hieman väärät sananvalinnat aloitukseen.
Ei sillä ole mitään eroa vetääkö keskeltä johtoa tai jommasta kummasta päästä. Oikea tapa on vetää pistokkeesta.
Itse en vetäisi mistään koska se aiheuttaa irrottautuessaan kipinän, joka on haitallinen sähkölaitteille.
On näköjään kertynyt varsinaisia sähköalan asiantuntijoita tällaiselle palstalle. En luottaisi mihinkään neuvoon täällä luottavaisesti ellen olisi asiantuntija alalla.
Ole huoleti, ei kukaan luota sinunkaan neuvoihin
On sillä.
http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkoturvopas.pdf
Ja tämä opeteltiin jo ala-asteella...
Mikä opetettiin ala-asteella?
Käskettiinkä siellä irroittamaan laite sähköverkosta, johdosta kiskomalla?
Vapunen. miten siellä koulussa opetettiin?
Ihan sama mitä opetettiin, oppi ei tuntunut menevän perille. Ihan sama miten niitä johtoja kiskoo, jos ne hajoo niin ostetaan uus tilalle. Ja kannattaa ostaa kunnollinen ylijännitesuoja, jos sen perässä olevat laitteet hajoaa niin valmistaja korvaa 50000 euroon asti hajonneet laitteet, mikäli suoja on maadoitetussa pistorasiassa.
Esim.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/17133/hnbd/APC-Essential-SurgeArrest-P5B-GR-ylijannitesuoja
Hehheh, oletko ikinä kuullut kenenkään saaneen edes pientäkään korvausta? Voin lyödä 50000euron vedon, että et ole ja ei kukaan muukaan.
Ei varmaan todellisuudessa saakkaan, mutta ideana on kai se, että mikäli valmistaja tollasia (tyhjiä) lupauksia antaa lienee se jonkinlainen takuu laitteen toimivuudesta. Tai sitten ei. Mutta kyllähän noi yleensä toimii.
Kytkimet ovat laitteissa siksi että niitä käytettäisiin.
Jos niitä on tarkoitus käyttää, miksei niistä tehdä kunnon käyttöä kestäviä? Ei luulisi muutamia kymmeniä tuhansia käyttökertoja kestävän kytkimen valmistamisen olevan minkäänlainen temppu nykypäivänä.
Hanki kunnon laitteita.
Varmaankin ne töpsylät kestävät muutamia kymmeniä tuhansia irtiottoja, älä usko itekkään.
Parempi kun nuo ala-astelaiset käyvät vielä yläasteenkin, niin kertyy vähän tietoa enemmän. Järjen kehittymisestä en ole varma.
Kaikista parasta on pitää töpselit seinässä ja laitteet aina päällä niin minä olen tehnyt ja yhtään virtapainiketta tai töpseliä ei ole hajonnut.
Samoin olen tehnyt itsekin. Silloin kun kaikki töpselit kiinni, niin virtapiikitkin jakautuu useammalle taholle ja häviävät tällöin kokonaan.
Jos laitteen sammumiseen kuuluu sammumisvaihe (esimerkiksi tietokone, mahdollisesti tallentava digiboksi kovalevyineen(?)) niin ei ole varmaankaan suositeltavaa sammuttaa sitä vetämällä töpseli irti - ei ainakaan tietokonetta!
Töpselin voi vetää irti kun laite on ensin sammutettu normaalisti.
Hienoelektroniikkaa (mikropiirejä) sisältävien laitteiden käyttöiän kannalta lämpötila lienee olennaisempi kestävyystekijä. Hyvin pieneen ja huonosti ilmastoituun koteloon ahdettu laite käy kuumana ja sen laskennallinen käyttöikä on lyhyempi. Hyvillä komponenteilla voidaan käyttöikää pidentää, mutta asiallinen jäähdytys on silti olennaista. Tästä syystä suhtaudun varauksellisesti esimerkiksi äärimmäisen ohuisiin nykytelevisioihin. Omani on vanhempaa mallia ja siinä on tehtaalta lähtien äänettömät tuulettimet, jotka imevät kuumaa ilmaa television sisältä ulos. Malli olikin valmistajansa parhaimpia. Toinen sähkölaitteissa paljon ongelmia aiheuttava tekijä ovat kolvaukset ja liittimet: jos liittimiä ei ole kiinnitetty kunnolla laitteen runkoon, vaan pelkästään kolvattu suoraan piirilevyyn, ne eivät välttämättä kestä toistuvia USB-tikkujen tai vaikkapa HDMI-kaapeleiden irroittamisia ja kiinnittämisiä. SCART:t olivat tästä suorastaan kammotava esimerkki ja usein rikki. Nykyiset aiempaa kovemmat ympäristönsuojelutinat taas ovat hauraita. Ne eivät tahdo kestää toistuvia lämpövaihteluita ja vielä vähemmän sitä jos laitteen takana on jäykkä kaapeli joka vääntää liittimiä, eikä hyvää tee sekään jos laitteita liikutellaan varomattomasti. Esimerkiksi muovirunkoisia halpoja läppäreitä tulisi nostaa ja kannatella aina kahdella kädellä, sekä olla erittäin huolellinen siinä ettei niiden runko vääntyile kassissa.