heinäkuun lopun
levoton päivä
kuin
kaasulla täytetty
ilmapallo
monivärinen ikkuna
täynnä
valjuja varjoja
hetken päästä
pelkkä
piste sinisessä
avaruudessa
hymyillessä
oikullisesti
pilviröykkiöiden takaa
kuvastaako tuo
ihmisen haluun
hallita
ottaa mitä
elämällä
on tarjottavanaan
-----------------------------------------------------------------
pehmeä
naisenhahmo
liukui
huoneeseen
kirkastuva
taivaanranta
ja hennot käsivarret
luoden vihertävää
sävyä kukoistukseen
yrittäessään peittää
kasvojaan, jotta
katse ei riisuisi
toisi punaa ja
häpeää
tai paljastaisi
nerokkaan
tunteen syvällisyyttä
tältäkö se
mieltymys tuntuu?
hyväilee hentoa
hahmoa
kauniin kukan
varsia,
mielihyvän
maininkeja
hienostunutta vaikutelmaa
----------------------------------------------------------------------------
veteleekö joku
naruista
ohi kulkevien
kasvojen
virtaa
sieltä yhtä,
joka räpyttää
silmää
auringolle
kertoo hartioitaan
painavat salaisuudet
ja nauraa
kävelee kohti
ja suutelee
kuinka se
huulien kosketus
lupaakaan enemmän
tihkuen tihkusateita
tuoden eritteet
pintaan
sanathan voivat
valehdella
suudelma ei
ja jokainenhan sanoo
aurinkoa keltaiseksi
suudellessa ei
voi pitää
silmiä auki
ja silti ne silmät
loistavat lämpöään
asettavat maailman
uuteen asentoon,
nostaen tuoksua
sieraimiin
kiimako se
kuumuudessa
pyörryttää?
------------------------------------------------------------
olinko pedon
hampaissa,
tai neitsyen
kyvyssä teroittaa
kynsiään
ja se pöly
leijui haluten sitoa
halkeilevan maan
sielun säröihin
pakahduttavaan
kaipuuseen
janoon kuolevaan
sieluun, joka
antaisi mitä
tahansa
kosketuksen voimasta
ihon lämmöstä
tihkuvaa sadetta
tavasta, jonka
jokainen keho
muistaa saadessaan
sellaisen
synnyttäen ja
herättäen henkiin
pystypäiset
ennen saapumista
täyttymykseen
kuinka se
tuntee huulten
kosketuksen
ottaa auringon
horisontin
pinnasta syliinsä
ja antaa sen
valon tunkeutua
sisään pienen
pienistä ikkunoistaan
-------------------------------------------------------------
kenkäni nauhat
olivat umpisolmussa
oliko se enne
vai totuus
kuinka ihmisen sielu
osaa
mennä helposti
solmuun
pohtiessaan
rakkautta tai
rakkaudettomuutta
miehen ja
naisen halua
tai haluttomuutta
itku tulee
helposti, kun
vene nostaa
purjeensa
ja toinen jää satamaan
ja vielä
eilen käsi
kädessä
hengittivät
elämää ja sen
kaunista olemassaoloa
-------------------------------------------------
ranta tuntuu
helposti
vankilalta, jossa
vapaus ei halua
asua
lupaukset
kutovat verkkoa,
muuria kaiken
kauniin suojaksi
mutta se
sammuttaa myös
kapinan
halun uusiutua
ja hakea
intohimoa, johon
ankkuroitua
mustaan aukkoon,
johon voi
hukuttautua
kuten ennen
rakastelun
voimaan
kaikkien tarvitessa
lohtua ja
kauniita lupauksia
mutta kuka pitää
huolen siitä
kaiken kattavasta
hyväilystä
-----------------------------------jatkuu-------------------------
levoton päivä
kuin
kaasulla täytetty
ilmapallo
monivärinen ikkuna
täynnä
valjuja varjoja
hetken päästä
pelkkä
piste sinisessä
avaruudessa
hymyillessä
oikullisesti
pilviröykkiöiden takaa
kuvastaako tuo
ihmisen haluun
hallita
ottaa mitä
elämällä
on tarjottavanaan
-----------------------------------------------------------------
pehmeä
naisenhahmo
liukui
huoneeseen
kirkastuva
taivaanranta
ja hennot käsivarret
luoden vihertävää
sävyä kukoistukseen
yrittäessään peittää
kasvojaan, jotta
katse ei riisuisi
toisi punaa ja
häpeää
tai paljastaisi
nerokkaan
tunteen syvällisyyttä
tältäkö se
mieltymys tuntuu?
hyväilee hentoa
hahmoa
kauniin kukan
varsia,
mielihyvän
maininkeja
hienostunutta vaikutelmaa
----------------------------------------------------------------------------
veteleekö joku
naruista
ohi kulkevien
kasvojen
virtaa
sieltä yhtä,
joka räpyttää
silmää
auringolle
kertoo hartioitaan
painavat salaisuudet
ja nauraa
kävelee kohti
ja suutelee
kuinka se
huulien kosketus
lupaakaan enemmän
tihkuen tihkusateita
tuoden eritteet
pintaan
sanathan voivat
valehdella
suudelma ei
ja jokainenhan sanoo
aurinkoa keltaiseksi
suudellessa ei
voi pitää
silmiä auki
ja silti ne silmät
loistavat lämpöään
asettavat maailman
uuteen asentoon,
nostaen tuoksua
sieraimiin
kiimako se
kuumuudessa
pyörryttää?
------------------------------------------------------------
olinko pedon
hampaissa,
tai neitsyen
kyvyssä teroittaa
kynsiään
ja se pöly
leijui haluten sitoa
halkeilevan maan
sielun säröihin
pakahduttavaan
kaipuuseen
janoon kuolevaan
sieluun, joka
antaisi mitä
tahansa
kosketuksen voimasta
ihon lämmöstä
tihkuvaa sadetta
tavasta, jonka
jokainen keho
muistaa saadessaan
sellaisen
synnyttäen ja
herättäen henkiin
pystypäiset
ennen saapumista
täyttymykseen
kuinka se
tuntee huulten
kosketuksen
ottaa auringon
horisontin
pinnasta syliinsä
ja antaa sen
valon tunkeutua
sisään pienen
pienistä ikkunoistaan
-------------------------------------------------------------
kenkäni nauhat
olivat umpisolmussa
oliko se enne
vai totuus
kuinka ihmisen sielu
osaa
mennä helposti
solmuun
pohtiessaan
rakkautta tai
rakkaudettomuutta
miehen ja
naisen halua
tai haluttomuutta
itku tulee
helposti, kun
vene nostaa
purjeensa
ja toinen jää satamaan
ja vielä
eilen käsi
kädessä
hengittivät
elämää ja sen
kaunista olemassaoloa
-------------------------------------------------
ranta tuntuu
helposti
vankilalta, jossa
vapaus ei halua
asua
lupaukset
kutovat verkkoa,
muuria kaiken
kauniin suojaksi
mutta se
sammuttaa myös
kapinan
halun uusiutua
ja hakea
intohimoa, johon
ankkuroitua
mustaan aukkoon,
johon voi
hukuttautua
kuten ennen
rakastelun
voimaan
kaikkien tarvitessa
lohtua ja
kauniita lupauksia
mutta kuka pitää
huolen siitä
kaiken kattavasta
hyväilystä
-----------------------------------jatkuu-------------------------
Vastaukset 5
Vanhimmat
------------------------------part two-------------------------------------
jumalat uhmaavat
kansoja,
kävelevät kaiken
yli
mutta niiden suru
tai
kuolema ei
kosketa
korkki aalloilla,
joka
ei uppoa, mutta
ei ota myöskään
vastaan sisältöä
ja sitten
joku löytää sen
luullen viestiksi,
joka olisi
elämä tai
kyky matkia
kevyttä perhosen
liitoa
luulee suun
olevan mahdollisuus
tarttua siihen
mihin
ei sielu pystynyt
antamalla jokaiseen
soluun onnen,
auringon, joka
levottomuudellaan
väristää kauneimmat
kyyneleensä
pieni askel
halulle,
mutta mitä elämä
mahtaa saada
myrskyn ja
suuria
aaltoja, jotka
olisi taltutettava
ja näin
mielensä
pelastettua
silloin kun
taivaalle on
vihdoin nousut
myös sisarensa
kuu
----------------------------------------------------------------
jumala, joka
rakastaa jokaista
surua,
ihmistä, joka
ryömii murheineen
ja houkutuksineen
valmiina
pettämään yhdestä
vaivaisesta uhrauksesta
maallinen murhe
kiukuttelee kohtaloaan
maallista ihanuutta,
kiihottavaa tunnetta
kokea oikeudenmukaisuus
oliko nyt aika
murtaa kaikki
hämärään teljetyt
ja suudeltava
tie ilolle
kuinka rakkaus
vie sielut
kaivon juurelle
siellä se järki
paistattelee päivää
ja säteilee
nyt pitäisi
valita mistä
nostaa
rakkautensa,
elämänsä veden
sanoa väkevästi
rakastavansa
tai hukkua yksinäisyyteen
onneen, jonka
elementit asuvat
jokaisen
ihmisen aavistuksissa
kyvyssä ymmärtää
milloin hetki
on koittanut
nähdä ne
kasvot,
saada ymmärrys
milloin kosketus onkin
elämää isompi
----------------------------------------------------------------------
kosketuksen
runsaus
sata kertaista
onnea suurempi
suloisia tunteja
syy olla
yhdessä yksin
kuin ruusun piikit,
jotka haluavat,
mutta eivät anna
vuorenhuippujen
pistää
taivaallisiin kasvoihin
sinun kykyysi
tuoda täyttymys
rakkaus ja kaikki
sen kiihkeät
ja kauniit
muodot
elämän kantaja,
muuttaen elottoman
elolliseksi ja
antaen sielunsa ravinnon
maailman kaikkeudelle
hiljaisuuteen,
jossa taivaallinen
kauneus asuu
lähentäen
värähdyskeskukset
lähemmäs toisiaan
kaunisti soivaksi
instrumentiksi
hedelmäpuuksi, joka
pölytettyään saa
juuret, sielun
kyvyn yhdistää
taivaan ja
maan lahjat
kyvyn loistaa
kuin seitsemän aurinkoa
valoa
silmiemme nähdä
vallitsevat
rakkauden ja
myötätunnon väreet
---------------------------------------------------------------------
valkoista ja
sen tummia
varjoja
niin kuin
kuiskauksia
salamoi
houkutellen
minua sisääsi
lempeisiin ajatuksiin
rauenneeseen tuskaan
ja
minä otan
tarjouksesi vastaan
taivaiden porttien
ruhtinatar ja
mielistelen
aurinkoa
imartelen kukkulasi
sulon perspektiiviä
ne ovat mitä
ovat
silmieni piirtämät,
mutta
en tunne sydäntäsi
voidakseni sanoa
niitä vielä aidoksi
vastakaiuksi, jota
tuuli ei voisi
tyynnyttää
tai näyttelijäksi, jonka
vuorosanat ovat
unohtaneet
taivaan koristeeksi,
sieluni sekoittajaksi
hylätyssä puutarhassa,
jossa vain
unohdus on
omatunto
kaunis tähdenlento
kaukaa katsella
herkän tunnetilan
rikkomaton hiljaisuus
ja
intohimon kyky
nähdä mitä
siihen
sirpaleita tehtyyn
on istutettu
https://www.youtube.com/watch?v=0VHxuIenH3w
Kääk, jälkimmäisestä jäi väliviivat pois...
Ei voi mitään, ehkä siitä jotain tolkkua saa...näillä mennään.
Tekstistäsi välittyy todella vahva tunne. Tunne, joka saa minutkin hengästymään. Tunne, joka tuhrautuu valkoiselle ruudulle. Tunne, joka pitäisi ehdottomasti kohdistaa elävään olentoon -naiseen. Ole rohkea ja vapauta itsesi periaatteiden ja säädyllisyyden vankilasta. Anna palaa!
Kiitos ja kumarrus teille.
No kääk vaan itsellesi :)) Kyllä tästä oli taas kaunista ammennettavaa varmasti jokaiselle! Jos näihin tunteisiin ei osaa samaistua, osaa vähintäänkin haaveilla.
Ei ole varmaan sulle kovin mukavaa kulkea kengät umpisolmussa, mutta onneksi meille lukijoille teet niin :)