kertokaa...

meillä oli collie lähes 10v, joka sitten kuoli, ehkä johonkin syöpään!, itse pidin collieta erittäinn älykkäänä koirana, tottelevaisena ja oppivana, muistaakseni. kun opetin sitä menemään maahan, komennin sitä jotain 5 kertaa ja laitoin sen maahan, ja se oppi sillä, muutenkin sitä on helppo kouluttaa, monesti huomasin sen älykkyyden erilaisissa asioissa, se ikäänkuin oppi ajan kanssa asioita mitä sille ei edes opettu!...

Mun collieni oppi sisäsiistiks aivan ihtestään :D
Tätä tosiaan on kohtalaisen helppoa kouluttaa, mutta penikallahan on semmosta malttamattomuutta..

En tiä mitä kertoisin..
Luonne on mun mielestä mitä mahtavin, ko vertaa esim. Suomenpystykorvaan. :D
Tämä on nöyrän luontonen koira. Pehmeä, mutta silti kova. Karvaa lähtee kuitenki KOVASTI, vaikka onki lyhytkarvanen.

Risuja ja Ruusuja:
Nahka on aktiivisempi ko Pehko.
Pehkolla on "havaittu" enemmän lonkkavikaa, mutta Nahkalla enemmän kivesvikaa.
Pehko saattaa tulla vihaseks vanhempana.
Nahkalla sitä ei oo havaittu.
Nahkalla on ehkä vähäsen kovempi luonne ko pehkolla.

-Amerika-

Ps: Tämä on loistokoira :D Mun rotu!

Minulla oli pitkäkarvainen collie 14 vuotta. Ikävöin sitä edelleen ja puhun siitä muille joskus niin paljon, että se ärsyttää.

Collie on tosi älykäs, mutta sitä täytyy viedä pentuna paljon eri paikkoihin, jotta se tottuu meteliin, ihmisiin, muihin koiriin yms.

Se oppii hämmästyttävän nopeasti eri asioita, mutta se oppii myös itsekseen sellaisia asioita, joita se voi käyttää omaksi hyödykseen (esim. avaamaan ovia).

Koirani vatsa oireili aika usein, sillä oli ripulia silloin tällöin. Se saattoi pahoittaa mielensä jollei sitä huomioitu. Jos otat collien, ja joudut viemään sen hoitoon vieraalle ihmiselle, se saattaa tulla apaattiseksi ja elämänilo kaikkoaa.

Collieni ei näyttänyt tunteitaan muiden koirien tavoin. Se otti minut hillitysti vastaan kun tulin kotiin.

Jos olin liikkeellä suuremman porukan kanssa, koirani kyllä tiesi, että on minun koirani, mutta se pyrki pitämään kaikki ryhmään kuuluvat ihmiset koossa. Sillä oli tarve paimentaa kaikkia.

Ihmiset ihastuivat koiraani ja sanoivat tuntevansa sen jollain lailla arvovaltaiseksi. Se herätti kunnioitusta ihmisissä, sillä se käyttäytyi hillitysti ja ylpeästi vieraiden seurassa. Nekin ihmiset, jotka eivät pitäneet koirista, hyväksyivät collieni, sillä se ei kerjännyt makupaloja, eikä hyppinyt ketään vasten.

Koirani oli hyvin valikoiva. Se saattoi olla aggressiivinen jos ihminen käyttäytyi uhkaavasti. Se myös puollusti pihaansa ja kotiansa, joten se piti pitää kiinni kotipihalla. Se tahtoi myös haastaa muita uroskoiria voimanmittelyyn, joten sitä piti pitää silmällä.

Collieni kulki yleensä vapaana kanssani, sillä se kuunteli minua. Se ei ollut orjallinen, mutta sen kanssa oli kaikesta huolimatta helppo tulla toimeen.

Vanhemmiten koirani kuulo heikkeni. Sillä oli lonkkavika, joten se kompasteli ja liukasteli viimeisenä elinvuotenaan. Vein sen lopulta lääkärin nukutettavaksi, sillä elämänilo katosi sen silmistä ja sen oli vaikea liikkua.

Jos en pahasti erehdy, se on minun kanssani vielä nytkin, mutta ei enää koirana vaan suojelushenkenä. Näen siitä usein unia.

Toivottavasti kertomuksestani on sinulle hyötyä. Collieita on erilaisia, arkoja ja rohkeita, ystävällisiä ja pidättyväisiä. Kun hankit pennun, tutustu sen vanhempiin. Sen luonne periytyy niiltä.

Terveisin: Marianne

Meillä on pk-collie narttu (7.v). Se on hieman kärttyinen muita koiria kohtaan, sillä se on hieman epäröivän näköinen ja näykkäisee, jos toinen koira on liian innokas tai tulee sen mielestä liian lähelle.
Oppivainen Collie on minunkin mielestäni. Fiksuja kuin mikä! Meidän haukku oppii vieläkin vanhalla iällä uusia sanoja sanomaan. Esim. Se osaa sanoa iso-wuhwuh (kovalla äänellä) ja pikku-wuhwuh (hiljaisella äänellä). Myös kova sana tulee lujaa ja innokkaasti! :)
Itsepäisyyttä löytyy hieman, sillä jos se ei halua mennä eteenpäin ja yritän työntää sitä eteenpäin, se näyttää kärttyisää naamaa. Pikkulapsistakaan se ei kovinkaan paljon pidä. Epäröivän näköisenä se antaa niiden silittää, mutta joskus se on hieman näytellyt niille hampaitaan... :(
Mutta luonteeltaan ihmisiä kohtaan koiramme on lempeä ja kiltti, jos nyt ei oteta huomioon karmaisevaa kerjäämistä. Kuolaa ja ojentaa tassunsa jalan päälle kynsillä puristaen. Nolottaa oikein jos se vierailta kerjää... :/
Herkkämasuinen kun se on, jos se saa jotain sille uutta syömistä, tulee herkästi ripulia. Ja se on erittäin nirso ruuan suhteen. Täytyy olla aina sellaista ruokaa mistä se tykkää. Ja päivällä se ei ilmeisesti mielellään syö, sillä joskus kun olin yöllä hereillä, ruokakippa kolisi ja aamulla kun heräsin kuppi oli puti puhdas... :)
Pihalla se saa olla vapaana kaikessa rauhassa, sillä se ei juokse mihinkään hukkaan (paitsi juoksuaikana). Lenkilläkin se on joskus ollut auki ja kulkenut nätisti lähellä.
Peseminen ja turkin- ja kynsienhoito ei tule koirallemme kysymykseenkään. Se varmaan jotenkin pelkää niitä, sillä se alkaa täristä ja yrittää vetäytyä pois kun sitä alkaa hoitaa. Muutenkin se on välillä aika aran tuntuinen.
Kissaystävällinen se on, ainakin meidän kissaa kohtaan. Ne nukkuvat välillä yhdessä, leikkivät yhdessä ja koirulimme välillä kirputtaakin kissaamme, eikä se tee mitään (laiska ja kiltti kun se on).

Sellaisia luonteenpiirteitä oli kerrottavana meidän colliestamme... :)

Mul on kaks pk.collieta. Toinen on soopeli ja toinen tricolour. Ne ovat kuin vastakohdat. Vanhempi herra on herkkä ja tunteikas ja nuorempi taas villi ja ei mieti kahta kertaa kun tekee. Vanhemmasta pojasta piti tulla alunperin kotikoira, mutta siihen se ei todellakaan jäännyt, näyttelykoirahan siitä tuli. Nuorena ei ollut mitään menestysta ja ajateltiin, että siitä ei tule mitään. Sitte vuonna 2004 alussa se alkoi, huikea menestys josta ei olisi ikinä voinnut kuvitella 16-vuotias tyttö.Kolmen kuukauden aikana vanhempi koiri hankki itesellensä 3*vara-serttiä, 3*sert, ROP ja useita PU sijoituksia. Nytten tuntuu kuin koira tietäisi, että hän on menestynyt ja tunnettu kehässä, ei mene enää sateellakaan ulos! =D Nuoremmasta koirasta tuli agilitykoira ja hyvä sellainen, kun ei tarvitse kahta kertaa käskeä, kun se on niin kova touhuamaan ja tekemään. Molemmat pojat ovat ihania ja molemmista löytyy sitä pk.collien luonnetta. =)