Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö tanssien energialähteenä saattaa muodostua tulevaisuuden tanssien jopa ainoaksi kustannuskehitykseltään siedettäväksi vaihtoehdoksi. Nykyäänhän tanssilavan tyhjäkäyntiaika liikkunee keskimäärin jopa 90%: n yläpuolella tanssilavan teknisestä käyttöiästä laskettuna. Tanssilavojen kiinteätkään ylläpitokustannukset sen sijaan eivät lakkaa juoksemasta edes sinä alle 10%: na tanssilavan teknisestä maksimikäyttöiästä laskettuna aikana, jona tanssilavaa käytetään siihen tai johonkin muuhun tarkoitukseen, johon se on tarkoitettu. Itseasiassa tanssilavan käyttö (tyhjäkäyntiaikaa ei kerry) mihin tahansa tarkoitukseen aiheuttaa kosolti muuttuvia lisäkustannuksia: jo yhden ainoan kitaristin tuhannen viiva kahdentuhannen watin äänensärkijällä varustetun standardi-kitaravahvistimen aiheuttama sähkölasku on melkoinen puhumattakaan kaikkien muittenkin muusikoitten käyttämien tehokkaitten kaiutinpattereitten aiheuttamasta sähkölaskusta sinä vaivaisena 10%: na tanssilavan teknisestä käyttöiästä laskettuna aikana, jona tanssilava ei käy tyhjänä vaan on siinä tai muussa käytössä, johon tanssilava on rakennettu.
Yksinkertaistaen voidaan esittää melko lineaarinen sähkölaskumalli siten, että mitä matalammalta ja kuta kovempaa orkesteri soittaa, sitä hirmuisempi on energialaitoksen tanssinjärjestäjälle lähettämä sähkölasku: pikkulinnut ja hepokatithan soivat yötä päivää korkealta ja kovaa eikä energialaitos lähetä kenellekään siitä hyvästä sähkölaskua, mistä voimme päätellä, että korkeampien äänien kehittäminen on hyvin edullista. Sen sijaan jo aavistuksen verran matalammalla, variksen taajuudella värähtelevä ääni aiheuttaa kenelle tahansa kiinteistön- kuten esimerkiksi tanssilavakiinteistön omistajalle tai vuokralaiselle kuukausitasollakin hirmuiset lisäkustannukset pelkkinä kuiva- ja biojätesäiliöitten monimutkaisten kansiratkaisuitten tuomina kiinteinä kuluina, sillä variksen taajuudella värähtelevän vain aavistuksen matalamman äänen vuoksi mainittuihin säiliöihin on todellakin ollut pakko kehittää jätesäiliön sekä jälleenmyynti- että tyhjennyshintaa voimakkaasti kohottavia kansiratkaisuita. Lisäksi tulevat kattotuulettimien ja tunnelma- ja kohdevalaistuksen sekä kahvinkeittimien ynnä mikroaaltouunien että jääkaappipakastinyhdistelmien sekä oluidenviilentämöiden hirmuiset sähkölaskut unohtamatta visuaalisina efekteinä käytettyjen savunkehittimien haukkaamia kilowattitunteja.
Standardin tanssilavan kattopinta-ala on kuitenkin vielä suurempi kuin parketin. Parketin pinta-alaa hyötykäytetään kuitenkin vain mainittuna 10% na tanssilavan olemassaoloajasta. Hyötykäyttö on tietenkin em syistä kustannusmielessä retorinen muotoilu, sillä jokainen parketin käyttöminuutti maksaa tanssinjärjestäjälle maltaita. Mikäli kuitenkin tarkastelemme standardia tanssilavamaisemaa hieman tarkemmin, havaitsemme, että siitähän on standardin tanssilavan ympäriltä moottorisahattu erittäin laajalta säteeltä kaikki tanssilavan kattoakin varjostavat puut pois. Tämä havainto mahdollistaa käytännössä eikä vain teoriassa tanssilavan kustannustehokkaan ja tanssilavan jäljellä olevana koko teknisenä käyttöikänä erittäin kustannustehokkaan pyörittämisen: tanssilavan katolle asennettu aurinkopaneeli tuottaisi kaiken vahvistimienkin tarvitseman sähkön ja niinä aikoina, joina tanssilavaa ei käytetä edes siihen tarkoitukseen, johon se on rakennettu, tanssilavan katolle asennettu aurinkopaneeli myy tuottamansa sähkön energialaitokselle. Parasta tässä on, että sähkölaskutuksen suunta muuttuu: näin tanssinjärjestäjä voi lähettää energialaitokselle sähkölaskuja!
Tanssinjärjestäjälle aiheutuu myös septitankkien tyhjentämisen vuoksi silmittömiä kustannuksia. Näistäkin kustannuksista tanssinjärjestäjä pääsisi helposti eroon asentamalla tanssilavakiinteistön laitaan biokaasureaktorin generaattoreineen. Tämän jälkeen tanssinjärjestäjän ei tarvitsisi harmitella, vaikka tanssiväki olisi jälleen kerran kuseksinut ja paskonut septitankin ylivuotoaltaankin täyteen. Biokaasugeneraattori yhdistettynä aurinkopaneeliin tekisi tanssilavasta käytännössä erittäin sekä ympäristöystävällisen että ennenkaikkea tuottoisan hybridivoimalan, jossa voi järjestää tanssitkin. Tanssit voisivat tällöin olla pelkkä sivubisnes ja jopa suoranaista hyväntekeväisyyttä, mikäli hybridivoimalan osakkaat katsoisivat voivansa tyytyä vähän pienempiin osinkoihin!
Yksinkertaistaen voidaan esittää melko lineaarinen sähkölaskumalli siten, että mitä matalammalta ja kuta kovempaa orkesteri soittaa, sitä hirmuisempi on energialaitoksen tanssinjärjestäjälle lähettämä sähkölasku: pikkulinnut ja hepokatithan soivat yötä päivää korkealta ja kovaa eikä energialaitos lähetä kenellekään siitä hyvästä sähkölaskua, mistä voimme päätellä, että korkeampien äänien kehittäminen on hyvin edullista. Sen sijaan jo aavistuksen verran matalammalla, variksen taajuudella värähtelevä ääni aiheuttaa kenelle tahansa kiinteistön- kuten esimerkiksi tanssilavakiinteistön omistajalle tai vuokralaiselle kuukausitasollakin hirmuiset lisäkustannukset pelkkinä kuiva- ja biojätesäiliöitten monimutkaisten kansiratkaisuitten tuomina kiinteinä kuluina, sillä variksen taajuudella värähtelevän vain aavistuksen matalamman äänen vuoksi mainittuihin säiliöihin on todellakin ollut pakko kehittää jätesäiliön sekä jälleenmyynti- että tyhjennyshintaa voimakkaasti kohottavia kansiratkaisuita. Lisäksi tulevat kattotuulettimien ja tunnelma- ja kohdevalaistuksen sekä kahvinkeittimien ynnä mikroaaltouunien että jääkaappipakastinyhdistelmien sekä oluidenviilentämöiden hirmuiset sähkölaskut unohtamatta visuaalisina efekteinä käytettyjen savunkehittimien haukkaamia kilowattitunteja.
Standardin tanssilavan kattopinta-ala on kuitenkin vielä suurempi kuin parketin. Parketin pinta-alaa hyötykäytetään kuitenkin vain mainittuna 10% na tanssilavan olemassaoloajasta. Hyötykäyttö on tietenkin em syistä kustannusmielessä retorinen muotoilu, sillä jokainen parketin käyttöminuutti maksaa tanssinjärjestäjälle maltaita. Mikäli kuitenkin tarkastelemme standardia tanssilavamaisemaa hieman tarkemmin, havaitsemme, että siitähän on standardin tanssilavan ympäriltä moottorisahattu erittäin laajalta säteeltä kaikki tanssilavan kattoakin varjostavat puut pois. Tämä havainto mahdollistaa käytännössä eikä vain teoriassa tanssilavan kustannustehokkaan ja tanssilavan jäljellä olevana koko teknisenä käyttöikänä erittäin kustannustehokkaan pyörittämisen: tanssilavan katolle asennettu aurinkopaneeli tuottaisi kaiken vahvistimienkin tarvitseman sähkön ja niinä aikoina, joina tanssilavaa ei käytetä edes siihen tarkoitukseen, johon se on rakennettu, tanssilavan katolle asennettu aurinkopaneeli myy tuottamansa sähkön energialaitokselle. Parasta tässä on, että sähkölaskutuksen suunta muuttuu: näin tanssinjärjestäjä voi lähettää energialaitokselle sähkölaskuja!
Tanssinjärjestäjälle aiheutuu myös septitankkien tyhjentämisen vuoksi silmittömiä kustannuksia. Näistäkin kustannuksista tanssinjärjestäjä pääsisi helposti eroon asentamalla tanssilavakiinteistön laitaan biokaasureaktorin generaattoreineen. Tämän jälkeen tanssinjärjestäjän ei tarvitsisi harmitella, vaikka tanssiväki olisi jälleen kerran kuseksinut ja paskonut septitankin ylivuotoaltaankin täyteen. Biokaasugeneraattori yhdistettynä aurinkopaneeliin tekisi tanssilavasta käytännössä erittäin sekä ympäristöystävällisen että ennenkaikkea tuottoisan hybridivoimalan, jossa voi järjestää tanssitkin. Tanssit voisivat tällöin olla pelkkä sivubisnes ja jopa suoranaista hyväntekeväisyyttä, mikäli hybridivoimalan osakkaat katsoisivat voivansa tyytyä vähän pienempiin osinkoihin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
...olet alkanut käyttää jotain? Lopeta heti!
Tanssiväen keskuudessa muutosvastarinta on aina ollut raivoisaa: tähän saakka uudella tyylillä tanssimista on pidetty vastarinnan arvoisena asiana ja tästä lähtien näemmä tanssin järjestämistä uudella tyylillä.
Maksaa tuolliset biokaasu reaktorit ja
aurinkosähköjärjestelmät. Yhteiskunnan
pykälät ovat syynä siihen että käymäläjätettä
joka suuremmalta osaltaan on pelkkää vettä
kuskataan kuorma-autolla ympäri pitäjää.
Parempi osoite olisi vaikka metsaan lannoitteeksi.
Ei noita desibelejä tanssija ainakaan kaipaa.
Minkä tahansa voimalan perustamis- ja ylläpitokustannuksille voidaan uusiutuvista luonnonvaroista - aurinkohan nousee ennusteittenkin mukaan joka päivä ja erittäin pitkäaikaisten kokemusten mukaan septitankin ylivuotoallaskin täyttyy vähintäänkin joka viikko - muodostuvan polttoainestaloudellisuuden tapauksessa osoittaa kuten esimerkkitapauksemme hybridivoimalassa (jossa voi järjestää myös tanssit) osakaskunnan ulkopuoleinen taho: yhteiskuntahan on erinäisten ympäristöllisten direktiivien myötä velvollinen kattamaan esimerkiksi tuulimylläinten ja energiapajupelletti- sekä plantaashien että tehtaitten perustamis- ja ylläpitokustannukset täysimääräisinä sekä takaamaan mainittujen uusiutuvan energiantuotantojärjestelmäratkaisujen osakaskunnan vuotuiset tuotto-odotukset. Näin siitä huolimatta, että ennusteitten mukaan tulee hyvin pitkiä tyyniä jaksoja ja energiapajusatoja täydellisesti tuhoavia hyönteisparvia, jotka joudutaan lopulta myrkyttämään EU-alueen ulkopuolelta tilatuilla torjunta-aineilla, koska niitä ei saa direkstiivin mukaan valmistaa eikä markkinoida EU-alueella edes ympäristösyistä.
Hybridivoimalan perustamis- ja ylläpitokustannukset eivät siis ole korkeita, vaan on sellaisen perustaminen uusiutuvasta energianlähteestä johtuen käytännössä ilmaista! Tuulimylläinten perustamistahan haittaa varsin pahasti sekin, että kaavoittajalla saattaa olla kesämökkitontti hyvin tuulisella paikalla, jolloin lupaa perustaa tuulimylläin ei kertakaikkiaan heru, vaikka naapuri olisi halukas vuokraamaan korkean tuulimylläimen betonijalkaratkaisulle maata kaavoittajan rajan tuntumasta. Tanssilavan omistajan ei tarvitse ryhtyä hybridivoimalaansa toteuttaessaan mihinkään aikaa vievään luparulettiin, koska hänellä on parketin yläpuolella satoja neliömetrejä käyttämätöntä tilaa ja septitankitkin on jo kaivettu maahan!