Kumpi on parempi perinteinen vai digi? Perusteluja!!
perinteinen vai Digi
15
1853
Vastaukset
- D!G!
Mulla on Nikonin F90x filmikinari ja ostin Fujin S2 Pro:n digirungon. Digin jälkeen en ole filmiä polttanut enkä varmaan tule polttamaankaan. Kuvia on helppo ja nopea muokata koneella paremmaksi/ sopivammaksi. Kuvaaminen on saanut uusia ulottuvuuksia ja lisää puhtia. Tulee kokeiltua kaikenlaista uutta.
Kuvien laatu on selvästi parempi, KOSKA herkkyyttä voi muuttaa ja muutenkin digi toimii paremmin ääritilanteissa. Mielestäni on liioiteltua, kun puhutaan filmin paremmasta laadusta. Näin ehkä onkin laboratoriossa, mutta minä ainakin kuvaan vaihtuvissa oloissa ja käytännössä minulla on enemmän onnistuneita digikuvia kuin dioja. Ainakin minulle on aivan sama, onko paras filmi kuinka hyvää tahansa sillä omalla kapealla sektorilla. Liäsksi teen kuvasta mielummin kevyen nettiversion kuin metrin kokoisen suurennoksen.
Viisi kuukautta ja noin 2500 digikuvaa. Olis tullut kalliiksi diafilmillä! Ja olis jäänyt moni loistava otos ottamatta, koska olis tullut "säästeltyä".- HMJ
Olen filmin kannalla, mutta kuvaan pääasiassa digillä
Diafilmi on minulle hyödytön, se on (markkinoiden) häviäjä.
Kuvaan työkseni ja kuvat päätyvät useinmiten toisten seinille tai hyllyille.Osa kuitenkin menee painokäyttöön tai nettiin.
Negafilmin kompastuskivi on labbikset ja niiden toivoton työlaatu.Digiaikakaan negahommaan ei tuo yhtään parannusta asiaan. Siksi kuvaan paljon digillä, koska en jaksa taistella lappisheppuja vastaan.
Digillä arkistointi on lopullisesti ratkaisematta. Negat on arkistossa niinkuin nyt ovat, ei sitä tarvitse sen kummemmin miettiä.
Filminä käytän nykyään vain rullafilmiä, se on täyttä tavaraa, kinot vanhenee jääkaappiin.
Fujin järkät kiinnostaa, luin Dprevievin käyttäjäkokemuksia, olipahan ristiriitaiset kommentit S2:sta! - d2h2
HMJ kirjoitti:
Olen filmin kannalla, mutta kuvaan pääasiassa digillä
Diafilmi on minulle hyödytön, se on (markkinoiden) häviäjä.
Kuvaan työkseni ja kuvat päätyvät useinmiten toisten seinille tai hyllyille.Osa kuitenkin menee painokäyttöön tai nettiin.
Negafilmin kompastuskivi on labbikset ja niiden toivoton työlaatu.Digiaikakaan negahommaan ei tuo yhtään parannusta asiaan. Siksi kuvaan paljon digillä, koska en jaksa taistella lappisheppuja vastaan.
Digillä arkistointi on lopullisesti ratkaisematta. Negat on arkistossa niinkuin nyt ovat, ei sitä tarvitse sen kummemmin miettiä.
Filminä käytän nykyään vain rullafilmiä, se on täyttä tavaraa, kinot vanhenee jääkaappiin.
Fujin järkät kiinnostaa, luin Dprevievin käyttäjäkokemuksia, olipahan ristiriitaiset kommentit S2:sta!"Värinegojen kanssa työskentely kompastelee labbiksien toivottomaan työnjälkeen"
... todella mielenkiintoista olisi tietää, mitähän labbista/labbiksia olet käyttänyt?
Osaatko yhtään sanoa mihin/miksi siellä hommat kompastelee?
Jos sinulla värinegan kanssa takkuilee ja diat ovat sinun markkinoilla häviäjiä, millaista rullafilmiä käytät?
Miten tulostat digikuvasi? Onko niiden kanssa ollut ongelmia? - HMJ
d2h2 kirjoitti:
"Värinegojen kanssa työskentely kompastelee labbiksien toivottomaan työnjälkeen"
... todella mielenkiintoista olisi tietää, mitähän labbista/labbiksia olet käyttänyt?
Osaatko yhtään sanoa mihin/miksi siellä hommat kompastelee?
Jos sinulla värinegan kanssa takkuilee ja diat ovat sinun markkinoilla häviäjiä, millaista rullafilmiä käytät?
Miten tulostat digikuvasi? Onko niiden kanssa ollut ongelmia?Pientä täsmennystä:
KINOvärinegojen kanssa takkuilee.
En aivan kaikkia paikallisia lappiksia ole testaillut, mutta muutama johtava pulju on käyty läpi. Yksi pitkäaikainen oli kohtalaisen hyvä, mutta kun ne vaihtoivat koneensa DIGILABBIKSEEN, niin negalta tehdyt muuttuivat kaameiksi: Ylivärikylläisiksi, jyrkikisi kertakaikkiaan törkeiksi lappusiksi, eikä useat korjauspyynnötkään tuoneet parannusta aikaan.
Värinegana nykyään: Fuji NPS & NPH tai Kodak Portra NC 160. Huippuja kaikki.
Digikuvia teetän 2:ssa paikassa. Paikallisessa pikalabbiksessa ja ison labbiksen ammattilinjalla Kaarinassa. Alkuvaikeuksien jälkeen laatu on kohtalaisen tasaista ja hyvää, ongelmista on selvitty. - d2h2
HMJ kirjoitti:
Pientä täsmennystä:
KINOvärinegojen kanssa takkuilee.
En aivan kaikkia paikallisia lappiksia ole testaillut, mutta muutama johtava pulju on käyty läpi. Yksi pitkäaikainen oli kohtalaisen hyvä, mutta kun ne vaihtoivat koneensa DIGILABBIKSEEN, niin negalta tehdyt muuttuivat kaameiksi: Ylivärikylläisiksi, jyrkikisi kertakaikkiaan törkeiksi lappusiksi, eikä useat korjauspyynnötkään tuoneet parannusta aikaan.
Värinegana nykyään: Fuji NPS & NPH tai Kodak Portra NC 160. Huippuja kaikki.
Digikuvia teetän 2:ssa paikassa. Paikallisessa pikalabbiksessa ja ison labbiksen ammattilinjalla Kaarinassa. Alkuvaikeuksien jälkeen laatu on kohtalaisen tasaista ja hyvää, ongelmista on selvitty.Missä tilanteessa ammattilaisena olet käyttänyt KINOvärinegaa? Tilanteita on kuitenkin ollut ilmeisen paljon, koska niiden kehityksen kanssa on ehtinyt tulla laajempi ongelma ("takkuilu").
Minkälaiset asiakkaat ovat tilanneet sinulta kinovärinegaa?
Jos kerran kehitys takkuilee paikallisissa liikkeissä, johtavissakin, mikset lähetä kuviasi niihin samoihin hyväksi todettuihin paikkoihin, mitä ammattilaiset kautta maan usein käyttävät?
Oletko perehtynyt siihen, miten nykyaikainen värikehityskone toimii? Tiedätkö, miten suuri osuus "digitaalisuudella" tässä prosessissa on? Käy joku kerta katsomassa,
esim.ammattilabbiksessa. Tai netissä, ainakin yksi näistä yrityksistä esittelee menetelmää myös nettisivuillaan. - HMJ
d2h2 kirjoitti:
Missä tilanteessa ammattilaisena olet käyttänyt KINOvärinegaa? Tilanteita on kuitenkin ollut ilmeisen paljon, koska niiden kehityksen kanssa on ehtinyt tulla laajempi ongelma ("takkuilu").
Minkälaiset asiakkaat ovat tilanneet sinulta kinovärinegaa?
Jos kerran kehitys takkuilee paikallisissa liikkeissä, johtavissakin, mikset lähetä kuviasi niihin samoihin hyväksi todettuihin paikkoihin, mitä ammattilaiset kautta maan usein käyttävät?
Oletko perehtynyt siihen, miten nykyaikainen värikehityskone toimii? Tiedätkö, miten suuri osuus "digitaalisuudella" tässä prosessissa on? Käy joku kerta katsomassa,
esim.ammattilabbiksessa. Tai netissä, ainakin yksi näistä yrityksistä esittelee menetelmää myös nettisivuillaan.Keikkakuvaa (mm.häät & hautajaiset) ja osaksi koulukuvaukset meni ennen kinolla.
Ammattilabrassani ammattikinonegat menee ihan eri linjaa pitkin kuin rullafilmit. Kinon laatu on lähinnä vitsi, mutta hinta ei. Käsittämättömän hintaista laatuun nähden.
Pelkän yhden testifilmin perusteella ei pysty sanomaan paikan hyvyydestä mitään. Vasta pidemmän käytön jälkeen näkee mikä todellinen laatu on.Siksi en alkaa testailemaan eri kehityspaikkoja vaan kuvaan digillä.
Jonkinverran olen perehtynyt koneisiin, mutta lopputulokseen vaikuttaa moni tekijä: Käyttäjä, kemiat, paperi ja moni muu. Mutta lopputulos on kuitenkin ratkaiseva: kuva.
- d2h2
Eipä taida olla ensimmäinen kerta, kun tällä nimenomaisella otsikolla avataan keskustelua valokuvauksen saralla... kantaaottavien määrä näissä väittelyissä on usein suuri ja kannanottojen sisältö yleensä tulisieluisesti toisen formaatin puolesta ja toista vastaan.
Niitä lukiessa, kun yhden asian muistaisit:
-kysymys on kunkin omasta valokuvaamisesta. Kunkin omasta lähestymistavasta ja omanlaisesta pyrkimyksestä...omaan lopputulokseen.
Toinen menetelmä sopii toisille ja toinen ei. Se että jollekulle toinen menetelmä on parempi, ei tarkoita että sen täytyisi olla sitä muille.
Kuvaajana päätät itse mitä haluat kuvata ja millä menetelmällä ideasi toteutat parhaiten.On tilanteita missä digillä on etunsa. Mutta on yhtälailla tilanteita, missä filmillä on etunsa.
Kummallako...? -kuvaan molemmilla menetelmillä. Valinnan laitteiston suhteen teen sen mukaan, mitä lopputulokselta haluan. - jepajee
Onhan se digillä tuhat kertaa helpompaa. Voi räiskiä kuvia mistä vaan ja millon vaan ja tuloksen näkee heti. Helpompi opetella ihan perus kuvien ottamista.
- d2h2
Näin siinä tapauksessa, että opetteluksi luetaan räiskiminen.
Digillä kuvaavat ja digin myötä valokuvauksesta kiinnostuvat tuntuvat ajattelevan, että mitä-enemmän-sen-parempi. Myös opettelun suhteen.
Määrän myötä unohtuu ihan kokonaan, mistä kuvaamisessa on kysymys ja se, mitkä tekijät vaikuttavat hyvän kuvan syntyyn.
Onnistuessaan nämä kuvaajat erehtyvät ajattelemaan itseään "valmiina" kuvaajina. Se on ihan yhtä suuri virhe, kuin jos musiikin maailmassa yhden tekijä erehtyy vertaamaan itseään musiikinalalla asemansa vakiinnuttaneisiin tekijöihin.
On eri asia tehdä toistuvasti hyvä suoritus, kuin saada vahingossa sadoilla tai jopa tuhansilla yrityksillä yksi onnistunut tähdenlento. - kiinnostunut
d2h2 kirjoitti:
Näin siinä tapauksessa, että opetteluksi luetaan räiskiminen.
Digillä kuvaavat ja digin myötä valokuvauksesta kiinnostuvat tuntuvat ajattelevan, että mitä-enemmän-sen-parempi. Myös opettelun suhteen.
Määrän myötä unohtuu ihan kokonaan, mistä kuvaamisessa on kysymys ja se, mitkä tekijät vaikuttavat hyvän kuvan syntyyn.
Onnistuessaan nämä kuvaajat erehtyvät ajattelemaan itseään "valmiina" kuvaajina. Se on ihan yhtä suuri virhe, kuin jos musiikin maailmassa yhden tekijä erehtyy vertaamaan itseään musiikinalalla asemansa vakiinnuttaneisiin tekijöihin.
On eri asia tehdä toistuvasti hyvä suoritus, kuin saada vahingossa sadoilla tai jopa tuhansilla yrityksillä yksi onnistunut tähdenlento.Kyllähän se on niin että jokainen pitää eri asioista. Ajattelin saada jotain suuntaa ihmisten nykyisistä kuvaustottumuksista. Olen kysellyt toki enemmänkin kuin tätä kautta. Teen lopputyötä juuri tästä kyseisestä aiheesta.. Perinteinen vai digi.
- Kuvaaja::
d2h2 kirjoitti:
Näin siinä tapauksessa, että opetteluksi luetaan räiskiminen.
Digillä kuvaavat ja digin myötä valokuvauksesta kiinnostuvat tuntuvat ajattelevan, että mitä-enemmän-sen-parempi. Myös opettelun suhteen.
Määrän myötä unohtuu ihan kokonaan, mistä kuvaamisessa on kysymys ja se, mitkä tekijät vaikuttavat hyvän kuvan syntyyn.
Onnistuessaan nämä kuvaajat erehtyvät ajattelemaan itseään "valmiina" kuvaajina. Se on ihan yhtä suuri virhe, kuin jos musiikin maailmassa yhden tekijä erehtyy vertaamaan itseään musiikinalalla asemansa vakiinnuttaneisiin tekijöihin.
On eri asia tehdä toistuvasti hyvä suoritus, kuin saada vahingossa sadoilla tai jopa tuhansilla yrityksillä yksi onnistunut tähdenlento.*Digillä kuvaavat ja digin myötä valokuvauksesta kiinnostuvat tuntuvat ajattelevan, että mitä-enemmän-sen-parempi.*
Kyllä enempi kuvia on parempi, mikään ei ole kivempaa kuin valkata 100-> kuvan joukosta ne kuvat mitkä haluaa. Sekä digi mahollistaa montakuvaa samasta kohteesta jolloin silmätkiin kuvat voi heti tuhota jne....
Sekä digin etuun kuuluu, et lopputuloksen näkee heti, helppoa on juhlissa näyttää kannettavalta millasia kuvia on, ja samalla halukkaat voivat ne tilata, jolloin halukkaat saavat kuvansa jo hyvässälykyssä parinpäivän päästä.
Filmillä taas menee kuukausia ennenkuin juhlakuvat on kaikki halukkaat nähny sekä postitettu perille, ellei sitten tilaa vain kaikkia kuvia summamutikassa.
*On eri asia tehdä toistuvasti hyvä suoritus, kuin saada vahingossa sadoilla tai jopa tuhansilla yrityksillä yksi onnistunut tähdenlento.*
Tähdenlennon kuvaaminen on sieltä vaikeimmasta päästä, on hyvä jos edes yksi sadasta onnistuu ammattilaisellakaan.
Joillain tuntuu olevan yhä semmoinen käsitys, et heti kun joku kuvaa digillä jostain tapahtumasta enemmän kuin pari otosta hän ei osaakkaan kuvata vaan näpsii niitä summamutikassa toivoen että joku onnistuisi. - d2h2
Kuvaaja:: kirjoitti:
*Digillä kuvaavat ja digin myötä valokuvauksesta kiinnostuvat tuntuvat ajattelevan, että mitä-enemmän-sen-parempi.*
Kyllä enempi kuvia on parempi, mikään ei ole kivempaa kuin valkata 100-> kuvan joukosta ne kuvat mitkä haluaa. Sekä digi mahollistaa montakuvaa samasta kohteesta jolloin silmätkiin kuvat voi heti tuhota jne....
Sekä digin etuun kuuluu, et lopputuloksen näkee heti, helppoa on juhlissa näyttää kannettavalta millasia kuvia on, ja samalla halukkaat voivat ne tilata, jolloin halukkaat saavat kuvansa jo hyvässälykyssä parinpäivän päästä.
Filmillä taas menee kuukausia ennenkuin juhlakuvat on kaikki halukkaat nähny sekä postitettu perille, ellei sitten tilaa vain kaikkia kuvia summamutikassa.
*On eri asia tehdä toistuvasti hyvä suoritus, kuin saada vahingossa sadoilla tai jopa tuhansilla yrityksillä yksi onnistunut tähdenlento.*
Tähdenlennon kuvaaminen on sieltä vaikeimmasta päästä, on hyvä jos edes yksi sadasta onnistuu ammattilaisellakaan.
Joillain tuntuu olevan yhä semmoinen käsitys, et heti kun joku kuvaa digillä jostain tapahtumasta enemmän kuin pari otosta hän ei osaakkaan kuvata vaan näpsii niitä summamutikassa toivoen että joku onnistuisi.Lainaus: "Joillain tuntuu olevan yhä semmoinen käsitys, et heti kun joku kuvaa digillä jostain tapahtumasta enemmän kuin pari otosta hän ei osaakkaan kuvata vaan näpsii niitä summamutikassa toivoen että joku onnistuisi."
Digiä käyttävät satunnaiskuvaajat tai aloittelevat harrastajat ruokkivat tätä mielikuvaa heittämällä säännöllisesti ja usein kehiin juttua tyyliin "otin varmuuden vuoksi 300 kuvaa, kyllä siellä joukossa on pakko joku onnistunutkin olla".
Tätä tuntuvat tekevän varsinkin ne, jotka eivät perehdy kuvaamiseen enempää kuin napin painalluksen verran.
Enemmän kuvaavan ei tarvitse erikseen hehkuttaa sitä, että "se on hyvä digissä kun saa silmät-kiinni-yms.-kuvat pois heti kättelyssä."
-Tottakai se on hyvä, että näin voidaan tehdä!!!
-Tottakai välitön katselu mahdollisuus ja muut mukaantulleet edut ovat hyviä asia!!
Ei kai kukaan ole mitään muuta väittänytkään? Ja kai juuri mm.vastaavien syiden takia digi yleistyi aikaansa seuraavien keskuuteen jo 90-luvun jälkipuoliskolla. Tuskin kukaan enemmän kuvaava enää esim- Foto'99-messuilla kielsi digitaalisen menetelmän etuja! Olkoonkin, että otti huomioon myös asian kääntöpuolen eli mentelmän huonot puolet.
Menetelmän hyödyt (tai haitat) eivät silti muuta digiä tallennusmenetelmää kummemmaksi jutuksi. Ei ainakaan sellaiseksi taikatempuksi, jolla pyyhkäistään koko valokuvauksen perusta roskakoriin. Tämäkin väite on yleinen "digipalstoilla" ja ihan yhtä käsittämätön kuin sekin, että "digikuvaajan ei enää tarvitse osata valokuvausta".
Pitäisikin eriyttää käsitteet:
-"digitaalista menetelmää käyttävä (valokuvaus)"
-"digikuvaaja (digikuvaus)"
Ensinmainitun aiheen parista löytyvät ne, jotka pystyvät näkemään tämän tallennemenetelmänä muiden joukossa, etuineen ja haittoineen. Viimeksimainittu muodostaisi oman osastonsa, joka toimii jatkumona filmikauden 'pokkareilla kuvaajat'-ilmiölle.
- Vauhdissa
Pikkasen vajaa vuosi sitten ostin digipokkarin. Tätä ennen olin ottanut elämäni aikana n.100 kuvaa kavereiden tai sukulaisten kokakola räpsyttimillä puoliksi ilman päätä tai häntää.
Toissapäivänä räpläsin koulussa Mamiyan RZ:taa ja edellisellä viikolla iltapäivät meni pimiössä esivalotusta harjoitellessa.
Eli siis opiskelen valokuvausta.
Filmiaikana tämä ei olisi varmasti ollut mahdollista, kiinnostukseni valokuvaukseen - sitä ei siis ollut- ei olisi yksinkertaisesti riittänyt kaiken opettelemiseen alusta. Näin "väärinpäin" homma näyttäisi kulkevan....
Jos jollekin vanhalle valokuvaajanpaarmalle nousi hilse otsaan, voin lohduttaa, ei minusta koskaan mestarikuvaajaa tule, mutta syy ei ole digiräpsyissä vaan kohtalaisen vähäisissä taiteellisissa lahjoissani.
Jotain kivaa tässä kuitenkin on, myös filmikuvauksessa, kunhan ensin otti digillä "tyhjät pois"- Räpsyttelijä
Kun pikkudigini on täysin äänetön ja ottaa 3 kuvaa sekunnissa kun pitää nappia pohjassa voin keskittyä Mallini ohjaamiseen pitäen kameraa rennosti lonkalla tms. Malli jäykistyy vasta kun nostan kameran "kuvausasentoon" eli tasan liian
myöhään ;) Aika kivoja kuveja - varsinkin näiden mallien mielestä. - HMJ
Räpsyttelijä kirjoitti:
Kun pikkudigini on täysin äänetön ja ottaa 3 kuvaa sekunnissa kun pitää nappia pohjassa voin keskittyä Mallini ohjaamiseen pitäen kameraa rennosti lonkalla tms. Malli jäykistyy vasta kun nostan kameran "kuvausasentoon" eli tasan liian
myöhään ;) Aika kivoja kuveja - varsinkin näiden mallien mielestä.Kun asetan Mamiya RB:n studiojalustalle ja annan ohjeet kuvattavan asennolle ja muutan valasituksen kohdalleen. Tarkennan kuiluetsimellä suurelle ja kirkkaalle tähyslasille mieleiseni kuvan, jätän tarkennusnupin siihen tietäen että se on siinä ja pysyy.Nostan katseeni mallin suuntaan ja puhun hänelle niitä näitä ja samalla pystyn seuraamaan ilmeitä.Painan kaksoislankalaukaisimella peilin ylös. Mallin silmät saattavat räpsähtää massiivisen peilin klapashdukseen mutta jatkan mallin kanssa keskustelua ja kommunikointia siihen asti kunnes huomaan että ratkaiseva hetki on koittanut. Painan lankalaukaisijaa syvemmälle jolloin objektiivin keskussuljin valottaa filmin ja tiedän: SIINÄ SE ON! onnistunut kuva ilman että tarvitsee tujiottaa histogrammia tai ottaa 10 varmistuskuvaa päälle!
Tämä on sitä VALOKUVAUSTA!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6487948Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662234Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292135- 1441703
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511230Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251223Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991104Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65836Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.58753Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7732