En tienny mihin tää piti laittaa, nii tuli sit tänne. Elikkäs haluisin lopettaa harrastuksen jota oon harrastanu yli 3 vuotta. Se on siis urheilu harrastus ja joukkuelajin jonka alotin joskus koska iskä halus et alotan liikunta harrastuksen. Nyt olen kuitenkin kyllästynyt siihen ja treenejäki on melkei koko ajan ettei ehi tehä mitään muuta. Me aletaan jo pelaamaan kilpatasolla eikä peliaikaa saa ku parhaat, enkä oo edes hyvä. Kysymys on sitte siitä et kuinka saan iskän tajuumaan et haluun lopettaa. Oon jo monta kertaa sanonu sille et lopetan, mut se on sanonu ettei kannata lopettaa ku se on hyvä harrastus ja blaa blaa. Se ei siis anna mun lopettaa ja mua ahdistaa ees aatella et joudun koht taas treeneihin. Mitä teen? Oisin kiitollinen jos antaisitte jotain vinkkejä.
Harrastuksen lopettaminen
epätoivoinen
1131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moro, viestistäsi on jo yli vuosi, mutta jos luet tämän, niin täsä isänä vastaukseni.
Meillä poika on harrastanut yksilölajia kansallisella tasolla, kohtuu menestyksellisesti, joka ei ole ihan halvimmasta päästä ja nyt ilmoitti lopettavansa. Lajin hintavuuden vuoksi vanhemmat ovat kuitenkin tehneet aina seuraavaa vuotta varten töitä (hankkineet tukijoukkoja) jotta harrastuksen jatko olisi mahdollista. Nyt tuntuu aika ontolta, jos harrastus ei jatkukaan ja vanhempien työ seuraavalle kaudelle on valunut hukkaan.
Mutta meidän aikuisten myös pitää ymmärtää, että jos lapsellamme, joka on kohta 16V, motivaatio loppuu, niin miksi väkisin? Harrastamisen tarkoitus on että se on mielekästä, mukavaa ja palkitsevaa sille joka harrastaa, me vanhemmat emme voi elää menestyksen kautta mahdollisesti menettämäämme lapsuutta/nuoruutta, vain tehtävänämme on tukea jälkikasvumme harrastusta mahdollisuuksiemme mukaan. Ilmoitus harrastuksen loppettamiseta tuli meillekin yllätyksenä, mutta jos asian tiimoilta oikein istahtaa alas ja juttelee, sekä perustelee, että miksi lopettamispäätös, niin silloin tulee sekä harrastajan, että huoltajan ajatukset loppettamisesta esille. Tästä huolimatta isänä minulle jäi harmittava mieli, mutta pitää huoltajana myös ymmärtää, että harrastus perustuu vapaaehtoisuuteen, ei siihen mitä vanhemmat haluavat.
Juttele ja perustele päätöksesi, kyllä se siitä keskustelemalla aukeaa