Selvennystä syntyneiden ja kastettujen luetteloon

1. syntymäpäivä ja vanhempien nimet
2. kastepäivä ja kasteen suorittaneen papin nimi ja kastetun lapsen nimi
3. kummit

eri aikoina on ollut ei käytäntöjä, vaihtelee kovasti

yleensä ensin syntymäpäivä, sitten kastepäivä, sitten vanhemmat, sitten kummit, ja viimeisenä on kasteen antajan nimi

Niitä tietoja saattaa löytyä maakunta-arkistosta ja kansallisarkistosta. Välttämättä ei mistään. Pappiloiden paloissa on monasti tuhoutunut arkistoja. Mikäli näin on käynyt niin ei niitä mistään saa. Kannatta kysyä ko. seurakunnalta mihin asti löytyy tietoja ja missä maakunta-arkistossa ne ovat. maakunta-arkistoihin pääsee lukemaan seurakuntien arkistoista tehtyjä mikrifilmejä.

Kirkonkirjojen lisäksi verotus on jättänyt jälkiä. Voi kannattaa etsiä voudintilejä, maakirjoja ja manttaaliluetteloita varsinkin, jos kyse on talollisista. Riippuu voudeista onko renkejä ja piikoja mainittu edes etunimeltä. Käsityöläisiä ja sotilaiden vaimoja saattaa niistä myös löytyä, mahdollisesti muita itsellisiäkin. Talollisten väestä voi arvailla syntymävuosia sen perusteella, milloin lapsi ilmestyy veroluetteloon, syytingille jäänti selviää myös usein, mutta kuolinvuodet harvoin. Sotilaista saa selvää armeijan rullista, niistä selviää yleensä suunnilleen syntymävuosi ja syntymälääni, myös ehkä missä ja milloin kuollut. Tuomiokirjat voivat antaa tietoja sukulaisuuksista, talojen omistajan vaihdoksista ym.

Nivalasta sanotaan SSS:n Hiski-haussa näin:
"Perustettiin Kalajokeen kuuluvana Pidisjärven rukoushuonekuntana 1682. Tuli kappeliksi 1802 ja siirrettiin Haapajärven irrottauduttua Kalajoesta tämän kappeliksi 1838. Emäseurakunnaksi 1868 nimellä Nivala. Seurakunnalla on neljä 1900-luvun jälkipuoliskolla valmistunutta kappelia: Järvikylä (1961), Maliskylä (1965), Karvsoskylä (1972) ja uuden hautausmaan kappeli (1998).

- Nivalan pappila paloi 25.6.1876 (tai luultavasti keväällä). Tuli pääsi irti pitäjänapulaisen asuinrakennuksessa 4/2 1926, mutta saatiin palo rajoitetuksi. Papila paloi perustuksiaan myöden 11/6 1938. Tuli levisi samalla uhaten kirkonkylää, jolloin pitäjänapulaisen pappila syttyi usean kerran tuleen, mutta saatiin se sammumaan alkuunsa. Arkistosta tuhoutui paitsi suuri joukko painotuotteita rippikirjat 1740-57 (vanhimmat), 1782-87 (mutta toinen rippikirja 1784-87 säilyi), syntyneitten luettelot 1825-37, vihittyjen luettelot 1877-80, 1880-1906, kuolleitten luettelot 1825-56, kirkkoneuvoston pöytäkirjat 1813-41, kirkon tilikirja 1722-69 (vanhin), kirkon- ja vaivaisrahaston tilit 1770-83, 1784-1856, kirkonrahaston tilikirja v:sta 1857, tilikirja kirkollisista tuloista 1855-93, viinirahaston tilikirja 1752-1840 ja v:sta 1874, inventariokirja 1827-98, joukko perunkirjoituskirjoja ynnä eräitä vähempiarvoisia asiakirjoja. Vasta palon jälkeen myönsi kunta, mutta ei seurakunta, varoja palossa säilyneitten historiakirjain jäljentämiseksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Kirkollisten rakennusten kokopalo. Genos 6(1935)]"

Mutta ehkä Kalajoen seurakunnasta löytyy varhempia, kun Nivala on kuulunut siihen?