mitä temppuja koiranne osaavat?

Meillä osaa seistä riistaa,ajaa riistaa,haukkua riistaa,tappaa riistaa,seurata jälkiä,pelastaa hukkuvia,etsiä ihminen,etsiä ruumis.kerran nähtiin puistossa ryömivä koira,huomasin koirani suupielissä pienen virneen.

Meidän molemmat koirat osaavat seistä ja kävellä takajaloillaan. Kuulemma bichon friseille ominainen kyky. Vanhempi koiramme heiluttaa häntää käskystä.

Varsinaisia temppuja en ole koskaan opettanut (turhia) mutta käskyt mitä olen opettanut: istu, nouse, maahan, paikka, odota, tassu, toinen tassu, sänkyyn, hauku, hiljaa, tänne, etsi, hyppää, irti, jätä, ei (yleispätevä :'D), ei ota, ota, mene. Siinä mitä nyt tuli mieleen. Ja tietenkin joidenkin ihmisten ja koirien nimet tunnistaa.

Hiukan turhan stressaavaa opettaa liikaa temppuja noin pienelle..

Tärkeämpää on saada tasapainoinen koulutus kasvatus aikaan ja temput pikku hiljaa..näin vaan saa liian stressiherkän kun opettaa asioita liian nopeaan tahtiin. :(

Kisameininkiä liikaa..koiran pitää antaa myös kypsyä ja sitä pitää osata lukea ettei kuormita henkisesti liikaa. Varsinkin jos aikoo kisailla aikuisella iällä..

Ei se temppujen lukumäärä ratkaise mitään ja ole mikään mittari..ja tärkeämpää on opettaa sisäsiisteys, vapaanaolo, yksinolo, paikallaolo, hihnassa kulku, sosiaalisuus toisten koiriin ja muuhun, istu ja maahan jne..koiran tahtiin

Höpö höpö. Tuo temppumäärä on pieni, ja itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä temppujen opettaminen on hyödyllistä ja ihan hyvä lisä muuhun. Kun koira oppii oppimaan, niin kaikki on helpompaa, eikä se siitä kärsi. Saati sitten stressaa, uuden "tempun" opiskelu kun ei paljon aikaa vie. SE on muutama toisto, ei edes jokapäivä. Siinä opetellaan myöskin yhteistyötä ja ohjaaja ohjaustaitojaan. Temput ovat oikeasti ihan hyvä virikelisä.

Mä en edes jaksa laskea, montako "temppua" koirani osaa. Osa niistä on arjen kannalta ihan tuikihyödyttömiä, mutta palvelee kokonaisuutta. Usein "tempuille" hymähdellään, ja niitä pidetään ihan turhina. Jos ei katso sitä isompaa kokonaisuutta. Me tokoillaan, harrrastetaan agilityä, koiratanssia, sen lisäksi koiralla on sun seitsemän muuta "tehtävää", ja ei ole stressaantunut. Kaikki nämä asiat koostuvat tavallaan "tempuista". Kun koira oppii yhdistelemään asioita ja tarjoamaan käytöstä, ja hoksaa palkkaussysteemin, niin se kyllä palvelee jatkossa. Eli myös niien oikeasti hyödyllisten asioiden opettelu on hirmu nopeaa. Ja koiralla riittää mielenkiinto ja palava halua ratkaista saamiaan "arvoituksia". Kaikilla on kivaa. Ja palvelee myös tosiaan sitä kuuliaisuutta ja kuulolla pysymistä.

Mutta se on tosiaan totta, että nämä temppujutut eivät saa olla se elämän suurin sisältö- Jos koira saa liikuntaa ja monipuolista virikettä, se ei todellakaan stressaannu jostain temppujen opiskelustra liikaa. Ihmisten on vaan pidettävä huoli siitä, että homma pysyy tarpeeksi monipuolisena. Puhutaan paljon älykkäistä koirista. Mutta se ei ole koko totuus. Ihmisen on osattava kannustaa koiraansa käyttämään ominaisuuksaan oikein. Oli ne sitten viettejä tai muuta. Se stressaa, jos koiraa pakottaa. Mutta ei meillä ainakaan tartte kun naksuttimeen tarttua, kun koira on jo innosta pinkeänä, että mitäs kaikkea nyt tänään tehdäänkään. Ei tippaakaan stressaantunut. Hankalinta sen on hyväksyä se asia, että homma loppuu, kun ilo on ylimmillään. Eli koira ei ikinä saa kyllästyä. Ei mitään tuntien treenisessioita, vaan ohimeneviä arjen tilanteita. Treenien ajallinen kesto ei ole se oikeä määrittävä tehokkuus tekijä. Usein päinvastoin, mitä lyhyempi, ja mitä tiuhempaan, niin sen parempi. Ja monesti meillä saattaa jossain olla viikkojen, jopa kuukausien taukoja. Esimerkiksi agilityssä oli pitkä tauko. KOira oli tuon tauon aikana siltikin jotenkin kypsynyt, ja teki niin loistavaa rataa, että en meinannut uskoa silmiäni. Eli ne eivät unohda oppimaansa. Ainakaan minun koirani eivät ole unohtaneet yksikään. Liikaa vaatimalla saa stressaavan koiran. Tai sitten hiukan huonon hermorakenteen koirasta. Mutta ei tempuilla. Vaan yleensä vaatimalla liikaa ja vääriä asioita, ja jättämällä tarjoamatta toettyjä asioita.

Usein olen miettinyt rotumme kohdalla lisääntynyttä' "luonneongelmaa", että johtuu varmaan puhtaasti siitä, että nykyään liian moni näistä käyttökoirista asustelee kaupungissa, eikä pääse toteuttamaan viettejään ja elämäntehtäväänsä millään lailla. Ihmiset ajattelevat, että se on onnellinen niin, mutta saattaisivat yllättyä' nähdessään, mitä tapahtuu, kun vaikkapa juuri springerspanieli pääseekin noihin metsästyspuolen juttuihin edes jolllain lailla mukaan. Se, että ihmiset ovat hieman typeriä ei tarkoita sitä että koirien luonteet ovat huonontuneet, eli ehkäpä ne koirat eivät olekkaan muuttuneet, vaan nimenomaan ihmiset. Tiedän, että tämä ajatus suututtaa monen kaupunkilaiskoiran omistajaa, Mutta itsekkin kaupunkilaisena, ja asian ihan omakohtaisesti kokeneena olen muutoksen nähnyt. Oli sitten paimenkoirasta kyse, taikka vaikka metsästyskoirasta. Tai mistä vaan. On kunnioitettava koiran ominaisuuksia, ja suhde luodaan hyväksi antamalla koiralle mahdollisuuden "ymmärtää itseään. " Eli annetaan koiralle mahdollisuus tehdä viettiensä mukaista työtä. Edes joskus. Esimerkiksi paimenkoirille suosittelen ehdottomasti sitä, että käykää kokeilemassa paimennusta. Metsästyskoirille ihan minimiä on jäljestys edes ohjattuna. Tai edes oikeasti säännölliset luontoon pääsemiset, en tarkoita niitä pieniä kaupnkipuistikoita, vaan ihan oikeaa luontoa, missä on se oikea monimuotoinen hajumaailma. Noista se todellinen yhteistyö lähtee. Ja sitten temppuja onkin hyvä opetella kun perusasiat ovat kunnossa ;D

Ainiin ja on opetettu se seisomaan Lintuja XD oikeestaan se oppi sen aikalailla itse mutta kumminkin (monesti joutuu metsä lenkillä katsomaan että minne se jäi ja siellä se seisoo lintua

Kannattaa katsoa ettei stressaa koiraa liikaa varsinkin työkoirapohjaiset saattaa alkaa sitten olemaan ylikierroksilla ja odottaa liikaakin ohjelmaa jarauhoittuminen tyssää ja stressaa liikaa.

Paras on rauhallinen opetustahti koiran kehittyessaä ja kasvaessa sekä itsenäiseen ja rauhalliseen omaankin ohjelmaan pyrkiminen..omaaloitteisuus on tärkeää.

Kun koira on vuoden voi temppuja lisätä ja kahden vuoden ikäisenä varsinkin voi koulutuksessa mennä jo hyvinkin pitkälle.

Nyt aloittaja ja koirallinen häslää koiransa kanssa ja intoutuu liikaa unohtaen perusasiat. Ei se määrä vaan laatu. Ja usein näillä temputtajilla käy niin että alussa innostutaan liikaa ja kun koira kasvaa niin homma tyssää ja koira ei ymmärrä mitä siltä vaaditaan ja menee ylikierroksille ja odottaa omistajalta koko ajan ohjelmaa..kun pitäisi ajatella pitkäjänteisemmin ja tasaisemmin koiran psyyke huomioiden. Ja pyrkiä rauhalliseen ja tasapainoiseen koiraan jolla on tehtäviä ja liikuntaa sopivasti.

Työkoirille on hyvä olla nstehtävä mutta tasapainoisesti koulutettuna. Ei häsläten.

En ole opettanut omilleni kuin peruskäskyt:

Istu
Maahan
Paikka
Ei koske
Saa koskea
Ei ota
Saa ottaa
Anna tassu
Sivulle