Heinolan sivuilla on vanha 18.7. vesihuoltolaitoksen tiedotus, että viemärivettä on vuotanut ojaan, josta vedet virtaavat Lemmonjokeen ja edelleen Myllyojan kautta Nyynästenlahteen. Vesinäytteiden tulokset valmistuvat ojasta ja uimapaikalta ensi viikolla. Ovatko näytteet valmistuneet, entä tulokset.
Yle Uutiset tiedotti 31.7. Putkirikko päästi kolibakteerit mellastamaan - vedenlaatu huono. Nyynäistenlahteen laskevassa Myllyojassa fosforipitoisuus on jo niin korkea, että se ylittää huonon vesistön arvon. Putkirikko on nostanut bakteerien määrää vesistössä. Myllyoja. Eikös siellä ole se Heinolan päävedenottamo. Miten Vierumäen likavesien päätyminen Nyynäistenlahteen Myllyojalla vaikuttaa.
Ala-Musterin vedenottamo, 31 % osuus Heinolan kunnan vedenotosta, sijaitsee Myllyojalla. Kuusakosken tehdasalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Tehdasalue rajoittuu idässä moottoritiehen. Moottoritielle on rakennettu pohjavesisuojaus.. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Nyynäisten lahtea, jonne pohjavesi purkautuu. Kuusakoski imeyttää hulevedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Kannattaisiko Kuusakosken hulevedet viemäröidä imeyttämisen sijaan, kun tehdas sijaitsee pohjavesialueella?
Heinolan pohjavesialueella on neljä jätevedenpumppaamoa, joista kolme on kaukovalvontajärjetelmän piirissä. Pumppaamoita ei ole varustettu ylivuotosäiliöillä vaan ylivuotojen sattuessa vedet ohjataan maastoon. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sahanniemessä.
Hämeen ELY-keskuksen rekisterin mukaan Heinolan pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maat pojavesialueella:
Jyränkö; konepaja, huoltoasema
Veljeskylä; 2 kaatopaikkaa, 4 korjaamoa, 2 varikkoa
Heinola kk; muoviteollisuus, polttoaineiden varasto, mekaaninen puunjalostus, kemikaalien ja kemialliten tuotteiden valmistus
Myllyoja; muu metalliteollisuus, muu mekaaninen puunjalostus, kaatopaikka
Urheiluopisto; 2 kaatopaikkaa, ampumarata, taimitarha, jäteveden imeytys maahan
Syrjälänkangas; muu metalliteollisuus x 2, muu mekaaninen puunjalostus x 2, betoni- jasementtituotteiden valmistus, 2 kaatopaikkaa
Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Myllyojan pohjavesialue on luokiteltu riski-pohjavesialueeksi liikenteen ja tienpidon aiheuttaman kloridipitoisuuden vuoksi. Lisäksi alueella on teollisuus- ja yritystoimintaa, jota pidetään riskinä pohjavedelle.
Vierumäen entinen kaatopaikka (yhdyskuntajätettä ja teollisuusjätettä, toimi vuosina 1974-1988) on peitetty tiiviillä savikerroksella ja päälle on istutettu pintakasvillisuutta. Alueen pohjavedet purkautuvat pääasiassa luoteissuuntaan suolle ja sieltä virtaavat puroja pitkin Myllyojaan ja sieltä Nyynäistenlahteen.
Kannattaa lukea Jonna Markkasen "Pohjavesien suojelusuunnitelma 30.12.2013".
Kun voimaan tulee EU:n juomavesidirektiivi, kannattaa pohjavesien suojelusuunnittelua tehostaa, etenkin jos entiset kaatopaikat ovat sijainneet nykyisillä vedenottamoilla. Tiedetäänkö tarkemmin vaikuttiko viemäriputken rikkoutuminen Ala-Musterin vedenottamoon tai alueen pohjavesiin. Jos vaikutti niin miten. Miten heinolalaisia informoidaan putkirikosta ja miten niitä voidaan tulevaisuudessa estää?
Yle Uutiset tiedotti 31.7. Putkirikko päästi kolibakteerit mellastamaan - vedenlaatu huono. Nyynäistenlahteen laskevassa Myllyojassa fosforipitoisuus on jo niin korkea, että se ylittää huonon vesistön arvon. Putkirikko on nostanut bakteerien määrää vesistössä. Myllyoja. Eikös siellä ole se Heinolan päävedenottamo. Miten Vierumäen likavesien päätyminen Nyynäistenlahteen Myllyojalla vaikuttaa.
Ala-Musterin vedenottamo, 31 % osuus Heinolan kunnan vedenotosta, sijaitsee Myllyojalla. Kuusakosken tehdasalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Tehdasalue rajoittuu idässä moottoritiehen. Moottoritielle on rakennettu pohjavesisuojaus.. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Nyynäisten lahtea, jonne pohjavesi purkautuu. Kuusakoski imeyttää hulevedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Kannattaisiko Kuusakosken hulevedet viemäröidä imeyttämisen sijaan, kun tehdas sijaitsee pohjavesialueella?
Heinolan pohjavesialueella on neljä jätevedenpumppaamoa, joista kolme on kaukovalvontajärjetelmän piirissä. Pumppaamoita ei ole varustettu ylivuotosäiliöillä vaan ylivuotojen sattuessa vedet ohjataan maastoon. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sahanniemessä.
Hämeen ELY-keskuksen rekisterin mukaan Heinolan pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maat pojavesialueella:
Jyränkö; konepaja, huoltoasema
Veljeskylä; 2 kaatopaikkaa, 4 korjaamoa, 2 varikkoa
Heinola kk; muoviteollisuus, polttoaineiden varasto, mekaaninen puunjalostus, kemikaalien ja kemialliten tuotteiden valmistus
Myllyoja; muu metalliteollisuus, muu mekaaninen puunjalostus, kaatopaikka
Urheiluopisto; 2 kaatopaikkaa, ampumarata, taimitarha, jäteveden imeytys maahan
Syrjälänkangas; muu metalliteollisuus x 2, muu mekaaninen puunjalostus x 2, betoni- jasementtituotteiden valmistus, 2 kaatopaikkaa
Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Myllyojan pohjavesialue on luokiteltu riski-pohjavesialueeksi liikenteen ja tienpidon aiheuttaman kloridipitoisuuden vuoksi. Lisäksi alueella on teollisuus- ja yritystoimintaa, jota pidetään riskinä pohjavedelle.
Vierumäen entinen kaatopaikka (yhdyskuntajätettä ja teollisuusjätettä, toimi vuosina 1974-1988) on peitetty tiiviillä savikerroksella ja päälle on istutettu pintakasvillisuutta. Alueen pohjavedet purkautuvat pääasiassa luoteissuuntaan suolle ja sieltä virtaavat puroja pitkin Myllyojaan ja sieltä Nyynäistenlahteen.
Kannattaa lukea Jonna Markkasen "Pohjavesien suojelusuunnitelma 30.12.2013".
Kun voimaan tulee EU:n juomavesidirektiivi, kannattaa pohjavesien suojelusuunnittelua tehostaa, etenkin jos entiset kaatopaikat ovat sijainneet nykyisillä vedenottamoilla. Tiedetäänkö tarkemmin vaikuttiko viemäriputken rikkoutuminen Ala-Musterin vedenottamoon tai alueen pohjavesiin. Jos vaikutti niin miten. Miten heinolalaisia informoidaan putkirikosta ja miten niitä voidaan tulevaisuudessa estää?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Erikoinen lautakuntapäätös terveysliikuntakaupunki Heinolassa tehtiin 28.11.2013.
Liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti muuttaa eräät uimarannat uimapaikoiksi.
Heinolassa oli aiemmin 12 yleistä uimarantaa, joiden veden laadun tutkiminen tuli suorittaa EU-direktiivin mukaisesti. Vaadittavan vesitutkimuksen tekeminen 12 uimarannalle maksoi liikuntapalveluille eli siis veronmaksajille uimakautena 3.109 euroa eli 259 euroa per uimaranta.
Lautakunta päätti, että puolesta uimarantoja tehdään uimapaikkoja, jotta direktiivin mukaisistä veden laadun tutkimuksista päästään...
Uimarantoja olivat aiemmin seuraavat 12: ( Tommolan uimaranta säilytettiin uimarantana, joten viidestä tuli uimapaikka.)
1. Kylpylän uimaranta
2. Hevossaaren uimaranta
3. Iso-Palpasen uimaranta muutettiin uimapaikaksi
4. Jyrängön uimaranta
5. Kaivannon uimaranta
6. Kotajärven uimaranta
7. Myllyojan uimaranta muutettiin uimapaikaksi
8. Tommolan uimaranta (säilyi uimarantana)
9. Tähtiniemen uimaranta muutettiin uimapaikaksi
10. Valkjärven uimaranta muutettiin uimapaikaksi
11. Vihutjärven uimaranta muutettiin uimapaikaksi
12. Uudenriihenlammen uimaranta
Nyt ei sitten uimapaikkojen vedenlaatua tarvitse enää mitata EU:n uimarantadirektiivin mukaan uimakaudesta 2014 lukien. Säästääkö kaupunki siis noin 1500 euroa uimakaudella?
Eikö ainakin Myllyojan entisen uimarannan nykyisen uimapaikan vedenlaatua kannattaisi mitata jos sen perusteella, että Kuusankosken jätteenkäsittelylaitos sijaitsee lähietäisyydellä samoin kuin Heinolan päävedenottamo?
Onko lautakunnan tekemä päätös Heinolan terveysliikunta-imagon kannalta oikea. Entä mitä mieltä ovat entisten uimarantojen, nykyisten uimapaikkojen käyttäjät siitä, että uimarannat on muutettu uimapaikoiksi?