Heips.. Mulla on tollanen jokseenkin riiviömäinen 1½v leikattu kollikissa, joka on todella energinen ja rohkea (ei pelkää edes koiria) ja tyttöystävällä on suht arka ja pieni 4v norjalainen metsäkissatyttö.
Ollaan jo tovi mietiskelty että ne vois olla hyvä tutustuttaa toisiinsa, mutta vähän epäilyttää että miten toi mun kissa siihen suhtautuu.. Tosin se on aikasemmin asunu puolisen vuotta vanhahkon koiran kanssa eikä niillä ollu mitään ongelmia oikeen koskaan.
Mitenkäs näiden tutustumisesta sais mahdollisimman onnistuneen ja kisuista kavereita ilman verenvuodatusta?
Ollaan jo tovi mietiskelty että ne vois olla hyvä tutustuttaa toisiinsa, mutta vähän epäilyttää että miten toi mun kissa siihen suhtautuu.. Tosin se on aikasemmin asunu puolisen vuotta vanhahkon koiran kanssa eikä niillä ollu mitään ongelmia oikeen koskaan.
Mitenkäs näiden tutustumisesta sais mahdollisimman onnistuneen ja kisuista kavereita ilman verenvuodatusta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joskus on ollu jossain kissaohjelmassa, että niitten pitäis antaa haistella toistensa hajuja, siis peittoja ym. sit oli jotain, et oli laitettu semmonen kanaverkko ja kissat toinen toiselle puolelle ja toinen toiselle. Siinä ei ainakaan pääse kovin käymään käsiks toiseen, mut kuitenkin pystyy haistelemaan. En tiiä, onko vähän vanhanaikainen juttu. Muuten kissoja ei saisi jättää yksin samaan huoneeseen/huoneistoon ennen kuin tietää, että ne varmasti hyväksyvät toisensa. Molemmilla pitää olla oma (nukkuma) paikka, johon pääsee turvaan, siis mielellään molemmilla omat korit tai kuitenkin, ettei tule tappelua esim. emännän ja isännän sängystä.
En nyt tiedä, oliko tuosta mitään hyötyä, mutta toivottavasti se auttoi jotain.. :)
Hienoa, että ajattelette kisujen parasta.
Niistä voi tulla vielä hyvät kaverit, kun ette hötkyile homman kanssa. Eli edellinen vastaaja neuvoi ihan oikein, että niitä ei saa jättää alkuun kahdestaan. Etukäteen olisi hyvä myös tehdä niin, että vie toisen tavaran, lelu, peitto tms. toiselle haisteltavaksi. Kissat tunnistavat toisensa hajun perusteella, joten silloin olisi jo etukäteen tutustumista tapahtunut.
Sitten tavatessa kumpikin omaan koppaansa, niistä on turvallista tutkailla toista. Poika- ja tyttökissa saattavat hyväksyä toisensa paremmin kuin esim. kaksi poikaa. Jos tyttökisu on vielä arkaa sorttia, se kyllä äkkiä näyttää poitsulle, että se saa olla "pomo" eikä mitään valtataistelutappelua pitäisi syntyä.
Teidän on hyvä olla tapaamisessa molempien mukana, antaa kisuille vaikka jotain herkkua, jotta ne yhdistäisivät herkut toiseen osapuoleen ja näin saisivat miellyttävän mielikuvan toisesta.
Tsemppia teille! Toivotaan, että kisut tutustuvat ja ystävystyvät, jos niin käy, teillä tulee olemaan hauskaa katsella niiden touhuja yhdessä!
Käythän kertomassa miten homma meni!
Toin tuossa toissapäivänä tyttökissalta terveisinä karvapallon mikä oli tehty sen karvoista harjaamisen jälkeen ja kun näytin sitä tolle mun kisulle niin se riemastu siitä ihan täysin.. rupes juttelemaan tosi kovasti ja se on nyt pari päivää leikkiny ihan tohkeissaan, melkein tauotta sen kanssa ja jutustelee kokoajan.. (eikä oo ollu lainkaan riiviö!!) eli ainakin haju tais miellyttää! :D
Noh, katotaan mitä tulevan pitää..
Alku vaikuttaa lupaavalta ;) Vaihdelkaa "lahjuksia" puolin ja toisin, niin saattaa olla, että kun sitten tapaavat ovat kuin vanhat kaverit. Vaikka kannattaa kyllä olla varovainen aluksi; sillä miten ensitapaaminen sujuu on paljon vaikutusta tulevaan kanssakäymiseen.
Tsemppia edelleen!
Tänään on sitten se päivä kun kisut tapaa..
Tarkotuksena olis että pistän ensin sen poikakisun työhuoneeseen ja annan tyttökissan tutustua kämppään. sit vaihdan tytön työhuoneeseen ja annan pojun käydä vähän nuuskimassa nurkkia. Sit laitan vielä kerran pojun sinne pieneen huoneeseen mikä toivottavasti tuoksuukin jo ihan tytölle.. Tän jälkeen ajattelin sitten varovaisesti antaa kissojen nähä toisensa. voisinpa vielä tarjoilla jotain hyvääkin niille jos siitä vaikka olis apua..
Toivottavasti ne nyt tykkäis toisistansa!
Toivottavasti homma onnistui! Olen oikein utelias;)
No olishan se huonomminkin voinut mennä..
Tehtiin niin kun tossa edellisessä viestissä kerroin mutta eipä niistä ainakaan vielä mitään sydänystäviä tullut.
Pojun puolesta ois voitu olla kavereita ja se olikin tosi kiinnostunu siitä söpöstä tytöstä, mutta tyttö oli jokseenkin kauhuissaan ja oleskeli vaan keittiön pöydällä ja murisi ja sähisi aina kun poju yritti lähestyä. Kerran poju uskals hajuetäisyydelle mut tyttö vastas siihen tassullansa (ilman kynsiä kuitenkin).
Kuitenkin molemmat oli aika kiinnostuneen olosia toisistaan eli kyllä kai niillä vielä toivoa on kunhan alkujännityksestä päästään.. Ens kerralla vois kokeilla tytön luona jos siellä vaikka pelottais vähemmän.
Jep. Yleensä kissa on varmempi omalla reviirillään, joten yrittäkään seuraavaksi toisin päin. Pelkoaanhan likka sähisi, usein käy noin, että "riiviö" on ihan lungisti ja hyväntahtoisesti haluaisi tutustua, mutta arempi ottaa tiukan puolustuslinjan.
Tsemppiä kuitenkin, toivottavasti jatko menee paremmin!