Näädät

On mulla kokemuksia.

Joka vuosi olen näätiä saanut sekä jäljittämällä että raudoista.

Homma alkaa sillä, että lyödään aamuvarhaisella sukset jalkaan ja pidetään pystykorva kiinni siihen asti kunnes löydetään jälki. Kun jälki löytyy ja koira siitä kiinnostuu, lasketaan koira irti ja lähdetään itse suksilla perään.

Jäljitetään sitten suurinpiirtein koko päivä näätää, kastellaan itsensä ja tullaan väsyneinä kotiin. Joskus harvoin tulee saalistakin, kuitenkin kyseessä on äärimmäisen vaativa metsästysmuoto, jopa pystykorvan kanssa.

Vinkkeinä seuraavia hommia; pura haulikko reppuun paloiksi, kasaa vasta kun löydät näädän yökolon (esimerkiksi kuivasta kelosta tai vaikkapa suo-ojan turvekumpareesta), Pidä mukana tulitikkuja ja kuiva vaatekerta. Huolehdi siitä, ettei purettuun aseeseen pääse lunta. Hiihdä jäljen sivussa, älä päällä. Oikaise pahimmat pusikkopaikat, älä hiihdä läpi tiheikköjen vaan kierrä ja tarkasta jatkuuko jälki.

Kun löydät näädän päivämakuun, esimerkiksi maakolosta, kierrä alue pariin kertaan jotakuinkin ympyrään. Siten että alueelta ei johda esimerkiksi joltain puun juurelta jälkiä ulos.

Jos yömakuus on maassa, näätä lähtee helposti pihalle turvekasasta kun sörkit sitä kepillä, tai ei voi sanoa että helposti mutta se lähtee kyllä kun osut kepillä näätään. Sitten pitää olla nopea, että osuu juoksuun näätää haulikolla.

Jäljitys tulisi aloittaa melko aikaisin ja mielellään edellisen päivän aikana tulisi olla satanut lunta, jottei erehtyisi yli vuorokauden vanhoille jäljille. Näätä menee keskitalvella jopa 25 kilometriä yössä, tuo matka on melko hurja taittaa suksilla lyhyen päivän aikana. Ja seuraavana yönä taas sama juttu. Toisaalta kelit vaikuttavat näädän liikkuvuuteen, joten heti pyryn jälkeen saattaa näätä olla lähelläkin.

Tälläisiä kokemuksia näätäjahdista noin kymmenen vuoden ajalta.