Tuli tässä käytyä turun linnassa pitkästä aikaa. Vapaa kasvatus ja yleinen ulospäinsuuntautuneisuuden hypetys on sitten tuottanut ilmeisesti hedelmää, joka toistakymmentä vuotta sitten käynniltä puuttui. Minne vain linnassa meni keskellä lauantaipäivää, niin lasten kiljunta kantautui käytävillä, eri suunnilta ja kuorossa. Vanhempien oma äänekäs lasten nimien hokeminen ei ilmeisimmin auttanut vaan toi oman kaoottisen lisän koko vierailuun. Historian havainnointinikokemukseni oli käytännössä pilalla koska en pystynyt keskittymään teksteihin siinä melussa. Jotenkin vaikuttaa ettei lapsiperheet välitä enää mistään käyttäytymisäännöistä, ja jälkeläisten annetaan olla kaikkialla kuin huvipuistossa tai karkkikaupassa. Kulttuurikohde - kunnioituskasvatusta ei ilmeisesti enää opeta, koska jos minun 80 luvun nuoruudessa olisin turun linnassa huutanut kurkku suorana niin opetaja olisi poistanut minut linnasta jo ensimmäisestä huudosta.
lasten kiljuminen Turun linnassa
huutakaa museossa
2106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yleensä paikalla on aina opas tai muu vastaava, jolle voi esittää pyynnön häiritsevän seurueen poistamisesta. Tai pääsymaksun palautuksesta. Nämä eivät juuri hyödy kulttuurin annista.
Sama ilmiö esim. taidemuseoissa, joissa koululaisryhmät juoksentelevat kiljuen ympäriinsä. Ulkomailla, esim Pariisissa tai Amsterdamissa koululaiset pysyvät hiljaa, kuuntelevat opastajaa ja istuvat lattialla aloillaan peittämättä muiden ihmisten näköalaa.
Suomen koululaiset (tai niiden opettajat ja kotiväki) eivät tiedä, kuinka museoissa ja taidenäyttelyissä käyttäydytään. Ei sitä muuten tiedä usein edes aikuiset.