Mustikkasanko kaatui sammalikkoon

Sanoit ehkä...no voi perenkele sentään. Ehkä joku mustikoista pitävä metsänotus kehuu sinuu, tunaria hyväksi ja tarpeelliseksi tyypiksi.

Kas kun; herra antoi herra otti
kiitä siitäi hottentotti

Eikös ollut sammalikosta sentään helpompi kauhoa marjat sankoos takaisin, kuin itse poiminta, paitti jos kovin laajalle alueelle singahtaa.

Kaikenlaista pientä harmia sitä voi sattua helteellä metässä ja miksi ei muulloinkin

Kahen euron kolikko pyöri viemärin ritilästä alas kun se kädestäni putosi. Kerran laskin, mitä nettotuntipalkkani on jaettuna 24. Silloin se oli tuntipalkkani.

Olipa vaivalloinen taakka raahata täysinäinen ämpäri iltahelteessä eilen illalla murrokon läpi. Meinasi voimat ehtyä ja pönttö keikahtaa monesti nurin. Sitten vielä fillarilla hurauttaa kolme kilometriä kotiin. No se oli jo leikin tekoa.
Sai kyllä huokailla ylöspäin, että voi taivaallinen Isä, auta ...! No saalis tuli kotiin ja isekkin hengissä. Väsynyt olin kun sain vielä kaikki puhdistettuakin.

Mustikoita on alueittain. Meillä päin ei tällä kertaa, mutta toreilla kiertävät marjanmyyjien autot. Ainakin Lapin lakkaa, liekö kantarellejä siellä myynnissä.

Puolukkaa kuulemma tulee hyvin. Muutaman viikon päästä sekin poimintakypsää.

Ei tarvi kun reen reunoista pitää kii ja ihmetellä ajan huimaa kiitoa. Jo ylihuomenna jossakin Pohjanmaan kunnassa koululaiset aloittavat syyslukukautensa.