Edunvalvoja

Edunvalvojan määrää käräjäoikeus taikka maistraatti. Yleiset edunvalvojat ovat pääsääntöisesti valtion virkamiehiä eli oikeusaputoimistojen palveluksessa. Kunnat hankkivat edunvalvontapalveluita myös asianajotoimistoilta.

Edunvalvojien toimintaa valvoo maistraatti.

http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvojan-toiminnan-valvonta/

Edunvalvojalla on salassapitovelvollisuus koskien päämiehensä asioita:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442?search[type]=pika&search[pika]=laki holhoustoimesta#L10P92

Jos edunvalvojaksi määrätään joku muu kuin sukulainen tai omainen, kertoo se siitä, ettei kukaan sukulaisista ole sopiva taikka halukas tehtävään, tai päämies vastustaa sukulaisen määräämistä edunvalvojaksi. Pääsääntö on, ettei päämiehen asioista saa kertoa ulkopuolisille, vaikka he olisivat sukulaisiakin. Käytännössä monista asioista kuitenkin varmasti keskustellaan.

Jos epäilee, että aviopuoliso ei ehkä hoidakaan dementinoituneen puolisonsa asioita ihan oikein, vaan yrittää siirtää dementointuneen puolison varoja muualle, niin voiko sukulainen yrittää saada ulkopuolisen edunvalvojan?

Voihan sitä yrittää. Edunvalvonta hakemuksen voi tehdä esim. kunnan sosiaalityöntekijä jos hän huomaa, että asiakas sitä tarvitsee. Jos dementoittuva vanhus on esim. lääkärin hoidossa voidaan asia ottaa esille lääkärikäynnin yhteydessä.

Hakemus täytyy toimittaa maistraattiin. Kannattaa siis tutustua maistraatin www sivuilla olevaan tietoon.