Gallup: Minkälainen perheesi on?

Mulla on aivan ihana perhe!
Mulla on12sisarusta elikkä meillä on13 lasta:)
Oon ite kolmanneksi nuorin ja mulla on pikkuveli jolla on down syndrooma:DHän on kyllä ihana♥
Sitten minulla on 3sisarusten lasta kohta kylöäkin 5 ja sitte helmikuun alussa tullee kuues sisarusten lapsi:D
Vanhin heistä on pyöristettynä 3v sitte on vähä yli 1v ja vähä alle 1v lapsoset♡

ja muuten sillonko olin pieni niin meillä oli kans kultanen noutaja koira jonka nimi oli kasper=D
Hassua ku sama rotu ja sama nimi:)

Mäkin rakastan mun perhettä

Pidän ehdottomasti ♡ Oon vast 13-vuotias ja mulla on kaks isosisarusta, 14-vuotias isoveli ja 16-vuotias sisko. Asutaan äidin kanssa, kun meidän isä kuoli kun olin neljä. Mun äiti on jo 50-vuotias kurppana, mut silti se on aina tosi energinen ja valmis tekee kaikkee spontaania. Viimesin tempaus oli jättää mut broidin kanssa keskenämme kotiin (mummo kyl oli aktiivisesti naapuris kyyläämäs, jos tätä eksyy joku kukkahattutäti lukemaan) ja lähti siskonsa kanssa viikonlopuks Ranskaan, kait yheksän tunnin varoitusajalla. Äiti on ihana ja kuuntelee aina, ja osaa käsitellä kaikkii tosi hyvin :)

Mun isoveli on sellanen kunnon kultapoju. Se harrastaa futista ja vaikken mä kyseisestä lajista mitään tajuu, tiedän että se on siinä ihan sairaan hyvä. Se harrastaa kans streetdancea, ja on siinäki iha järjettömän taitava. Se on asiaan kuuluvasti myös suosittu ja hyvä koulussa :D Mun broidi on ihan järjettömän hauska ja jaksaa aina hymyillä kaikille. Se on myös meijän perheen tapaan erittäin kilpailuhenkinen ja me kilpaillaanki ihan kaikesta koko ajan, mut sillee leikimielisesti. Paras juttu siinä on se, ettei mun veli ikinä suutu melkeen mistään kellekään. Ellei kyse oo vaikka jostain lautapelistä, koska inhotaan kaikki häviämistä. Sillonse saattaa vähän äristä ja painaa kuulokkeet hetkeks päähän, mut on sen jälkeen taas ihan normaali. Ihana veli kaiken kaikkiaan ♥

Mitä mun siskoon tulee, en tunne ketään muuta sen kaltasta. Pienestä asti se on halunnut valloittaa maailman ja kokee kaiken, aina kaatosateessa sienestämisestä laskuvarjo hyppäämiseen. Tällä hetkellä mun sisko on Arizonassa vaihto-oppilaana. Ja mul on ihan hirvee ikävä sitä :( Mun sisko on paatunut lakta-ovo-vegetaristi, höösää eläinkokeista sun muusta jatkuvasti. Se aikoo jonkun hyväntekeväisyys järjestön matkassa auttaa Brasilian slummi- ja katulapsia tai Aasiaan auttaa lapsityöläisiä. Mun sisko on kokenut jo ihan hirveesti kaikkee, lähinnä koska tarttuu mahdollisuuksiin enemmän ku mielellään ja näkee kaikessa suuren kokemuksen :D Se on verbaalisesti ihan järjettömän lahjakas ja sillä on tosi mielenkiintosia näkemyksiä kaikesta. Sen kanssa ei oo koskaan tylsää. Mun sisko ei oo koskaan välittänyt muiden mielipiteistä ja on tehnyt just niinku tykkää aina. Esimerkkinä vaikka, että se värjäs hiuksensa vaaleanpunaisiksi ja veti kymmenen sentin korot jalkaan (tästä erikoisen tekee, et mun sisko on tosiaan ollu jo 13-veen 175 senttinen) ja kasiluokalla pääpystyssä kävelly koulunkäytävil, vaik sitä kuinka yritettiin kiusata. Kukaan ei koskaan oo onnistunu masentamaan tai kiusaamaan mun siskoa, vaan se pistää aina vastaan ja puolustaa muitakin aina.

Rakastan mun perhettä ylikaiken ♡

Kerrankin jotain upeeta luettavaa.. vetää sanattomaksi
Ihanaa että noin on...
Mukavaa jatkoa

Mul on ihana perhe. Vaik välil vihaankin sitä ku se on niin outo. Meiä peheeseen kuuluu siis mä 12v. Äiti ja iskä 34v. Pikkusisko 10v. Ja pikkuveli 7v. Ja siis vihaan välil mun perhettä koska pikkusisko on liian ärsyttävä ja uhkaa tappaa ittensä. Iskä on koko ajan töissä ja äiti huutaa siks. Ja meiä äiti on kasvissyöjä joka on ihanaa mut ei hirvee hyvä asia mun kavereide kannalt. Mut muute on ihanaa. Pidän varsinki näist asioist: Meiä koko suvul on kauheen läheiset välit ja iso suku muutenkin. Meitä lapsiakin kuunnellaan eikä usein jouduta olleen mitenkään yksin. Ja meil on tarkat säännöt. Asumme pikkukylän keskustasta 9 kilsan päässä mutta ollaan harkittu muuttoa takaisin Ouluun missä me kaikki muut paitsi pikkuveli olemme asuneet jo aiemmin.

Minä en oikeen pidä perheestäni, tai siis vanhemmistani (eli suomennettuna saisivat mielestäni painua helvettiin). On kai se jonkin sortin onni kun kummatkin elää, mutta on ne vaan niin ärsyttäviä aina...
Eli siis perheeseeni kuuluu minä 13v. äiti 40v. ja isä 38v. Velipuolet ainakin nämä 17v. 24v. 25v ja 3v. Äiti sai 24v. ja 25v. Hylkäs ne kun ne oli 4 ja 5 vuotiaita oman pahasti alkoholistuneen isänsä hoiviin (oli silloin 18v.). Ja sai vielä nyt 17v. veljeni alle vuoden päästä, eli velipuoli hänkin. Tapasi minun isäni ja menivät naimisiin ja saivat minut. Nyt 17v. veli sai leukemian ja makas kolme vuotta sairaalassa, ja asui käytännössä siellä. Sillä välin me muutimme kahdesti, ja veljen tullessa vielä kerran.
2008 isäni yritti kuristaa äitini, ja mursi tältä kolme kylkiluuta ja äiti vain spreijasi talomme oveen mustia rinkuloita, samalla kun ampulanssi tuli. Näimme veljeni kanssa itse tapahtumat.

Voitte arvata että he erosivat ja minä, veljeni ja äitini muutimme Iittiin. (joo en kerro synnyin paikkaani, kun käyn siellä yhä). Eron tulessa meidän silloiset eläimet tapettiin, eli yli 150 eläimen verilöyly. Iitissä oli äidin vanha tuttu, Joka kuitenkin 1,5v päästä suuttui äidille ja hakkasi tämän haravalla minun seuratessa taas.
Tällä kertaa muutimme Inarin pohjoispuolelle, ja opin puhumaan äitini äidinkieltä, koltan saamea. Sieltä muutimme 2v. päästä tänne, ja siitä asti olen ollut täällä, vaikkakin rakas veljeni muutti minun isäni luokse.
Ohhoh... tästähän tuli eräänlainen elämäntarina lyhennettynä... sorry...

Minä olen itse 17 v poika, nimeltäni Vladik. Perheeseeni kuuluu äiti (37 v.), isäpuoli (39 v.) sekä kuusi sisarusta. Olen kaikista sisaruksista vanhin. Minun sisarukseni ovat Eemeli (1,5 v.), Lotta (3 v.), Jari & Janne (5 v.), Margarethe (8 v.) sekä Aleksei (12 v.)

Isäni ja äitini erosivat seitsemän vuotta sitten, eli vuonna 2008. Silloin muutimme pois Pietarista tänne Suomeen. Isäpuoleni ilmestyi kuvioihin heti muuton jälkeen. En ole nähnyt isääni sen päivän jälkeen, kun jätimme Venäjän taaksemme. Kaipaan häntä edelleen.

Tämän lisäksi perheessämme asustaa kaksi koiraa, molemmat bordercollieita. Heidän nimensä ovat Jiri ja Jax.

Perheeni on minulle todella tärkeä.

Minulla on yksi samanikäinen sisko eli 11.v. Olen tyttö. Äitini on 50.v ja isä 57.v. Isäni on alkoholisti ja vanhemmillani on melkein joka ilta hirveä riita. Haluaisin että isä muuttaisi pois, kuitenkin samalle paikkakunnalle jäisi. Tämä ei liity asiaan, mutta luokallani on koulukiusaaja, joka on kiusannut minuakin. En ole syntynyt onnellisten tähtien alla..

Täs on teille haastetta: Pysyttekä kärryillä? :D :D :D :D :D :D

Oon merkannut nimet nimen 1.:llä kirjaimella(; (esim. M14v = Mirja14v)
Kysymysmerkki iän perässä tarkoittaa sitä, etten tiedä heidän ikäänsä. Se on noin arvio;)

Mun perheeni on tooooooosi monimutkainen: Elikkäs: Tässä on perheeni: (asutaan saman katon alla) isäpuoli (äidin nykyinen puoliso) E63v, äiti P53v, minä I17v pikkusisko K13v ja pikkuveli A10v

Biologinen isä V72v (äitini ei ollut naimisissa isäni kanssa, sukunimeni on sama, kuin biolog. isälläni) ja sen lapset:(ovat siis sisaruksiani, mutta "hankittu" ennen minua/äitiäni:D) isosiskot S43v?, S34v ja isoveljet S33v?, J36v, P26v

Äitin edellinen puoliso M55v: (ennen isääni siis:D) ja sen lapset: isoveljet K24v, V27v ja isosisko N26v

Ja pidän kaikkia sisaruksiani "täysinä" sisaruksina, en minään "puolikkaina" ja rakastan heitä kaikkia TODELLA PALJON(: heitä on siis 10.
Kuten äskön mainitsin, rakastan heitä kaikkia, vaikka siskoani 43v? en ole koskaan nähnytkään ja veli 33v? ei pidä minuun mitään yhteyttä, oon nähnyt sen pienenä monta kertaa, mutta yli 10vuotiaana jotain neljä kertaa, viimeksi näin hänet isäni 70v juhlissa. Myös isoveljeni 36v näin siellä viimeksi. Isäni näin viimeksi hänen 70v juhlissaan ja ennen sitä 12 vuotiaana, kun hän kävi meillä. Rakastan isääni silti todella paljon. Veljeni 26v kanssa kävimme tänä vuonna laskettelemassa ja se oli aivan ihanaa, oli kiva nähdä häntä pitkästä aikaa, hänetkin olin nähnyt viimeksi isäni 70v juhlissa. Isosiskollani 34v käyn joka vuosi, melkein joka kuukausi ja hänen perheensä käy meillä.
Kun lähdin isäni 70v juhlista, halasin kaikkia veljiäni ja melkein rupesin itkemään, koska en näe heitä paljoa. ); Mutta en ole heille silti vihainen(:

Nuo 24v, 26v lapsineen ja 27v käyvät meillä joka viikko ja veljeni 24v ja siskoni 26v ovat minulle maailman tärkeimmät ihmiset. Melkein tärkeämpiä kuin äitini..

Pysyittekö kärryillä? :D :D

kaikki on erittäin ärsyttäviä ku ne valittaa ni saatanasti :c

Mä oon 14 vuotias tyttö ja mul on 12 vuotias pikkuveli. Vanhemmat on viiskymppisiä. Aina välillä tapellaan vanhempien kanssa, mutta rakastan niit tosi paljo <3
Ja mun veljee rakastan iha älyttömästi, vaikka senki kaa tulee kaikkee riitoi ja sellasta.
Ois ihan kauheeta ilman sitä <3

Mun vanhemmat on eronneet ja kummallakin on jo uudet puolisot ja uudet lapset joten jäin vähän yli.

Mulla ei oo mitään paikkaa mun perheessä. Ainut mitä mun vanhemmat sanoo mulle on se että mikset sää mee sen toisen luokse. Tää on pelkää helvettiä :(((

Onneksi joillakin on ees kiva perhe

meillä asuu mun,mun isoveljen ja äitin lisäx äitin uusi mies. siis mulla on poni ja harrastan urheilua. se mies ärsyttää vaan niin paljo kun se vaatii et mun ja mun veljen pitää osallistua kodin yhteisiin töihin. tuntuu et ei oo koskaan vapaata kun aina on joku työ odottamassa. ennen äiti teki kaikki mut nyt ärsyttää kun se mies on muuttanu äitiä ja äiti sit uskoo sitä. tekee ne kyllä äitin kanssa kaikki kotihommiin yhessä ja pyytää muakin mut ei oikein kinee joku pihan haravointi.

hyvä et äitis on löytäny miehen joka ei anna sun ja veljes pitää orjaa

Mikä perhe?