Sukulaiseni löysi kissanpennun vanhasta sikalasta. Nostettiin se heinäparvelle, josta oletettiin sen tippuneen, sillä siellä yleensä villikissat pitävät poikasiaan lämpimässä ja suojassa. Emo ei koskaan kuitenkaan tullut ja toisia pentuja ei löytynyt.
Eläintenhoitaja arvioi pennun parin viikon ikäiseksi, kissan silmät ovat auki ja osaa jo kävellä niin, että takajalatkin kantavat. Sille syötetään nyt maidonkorviketta. Pentu on hyvinvoiva ja reipas sekä kova maukumaan. Mietityttää vain tulevaisuus, kissalla ei ole nyt kissanmallia, onko kokemusta, millaisiksi kissoiksi tuollaiset orvot pennut muuttuvat? Onko mitään mahdollisuutta saada hyvää lemmikkiä vai tuleeko automaattisesti käytöshäiriöongelmia?
Eläintenhoitaja arvioi pennun parin viikon ikäiseksi, kissan silmät ovat auki ja osaa jo kävellä niin, että takajalatkin kantavat. Sille syötetään nyt maidonkorviketta. Pentu on hyvinvoiva ja reipas sekä kova maukumaan. Mietityttää vain tulevaisuus, kissalla ei ole nyt kissanmallia, onko kokemusta, millaisiksi kissoiksi tuollaiset orvot pennut muuttuvat? Onko mitään mahdollisuutta saada hyvää lemmikkiä vai tuleeko automaattisesti käytöshäiriöongelmia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tulee ja ei. Itse otin tuollaisen emon hylkäämän ja se ei halunnut tietää mitään muista kissoista, pelottikin niitä koska ei yhtään osannut olla kissoiksi. Sensijaan leimautui omaan ihmiseensä todella vahvasti ja yleensäkin rakasti ihmisiä; jos joku haluaa nimenomaan yhden lemmikin niin tuollainen joka luulee olevansa itsekin ihminen on aivan parhautta. Isoon eläinperheeseen ei sovi mutta nimenomaan yhden ihmisen seuraeläimeksi on erityisen hyvä, asuntokissaksi myös. Näin siis oman kokemuksen pohjalta.
Eiköhän se sopeudu muihin elukoihin jos niitä pariviikkoisesta näkee, samaistuu myös, jos lajit saman tyyppisiä.
Toki, sitä en halunnut kieltää, pahoittelen jos en ollut selkeä. Itselläni vain ei ollut mitään mahdollisuutta silloin hankkia lisäeläimiä joten otusparka vaati saada olla ihminen koska ei koskaan muuta nähnyt, ja oli siinä sitten erittäin hyvä.
Hyvä kotikissa siitä tulee.
Onko sulla kirotushäriö vai oletko taas vetänyt nupin turvoksiin? Liikaa samanlaisia aloituksia samoilla kirotusvihreillä.
Normaalisti sanoisin, että vie se kissa eläinlääkärille joka toivottavasti osaa etsiä sille hyvän sijaisemon tai ainakin taitavan hoitajan jolla taloudessa kissoja.
Huoh, onneksi koulut loppuvat pian ja nämä vilttiaivot palaavat koulunpenkille.
Mitä helvetin kirjoitusvirheitä??? Ei ainuttakaan.
Mistä sinunlaisiasi peltipäitä sikiää, rautaromuttamostako?
PILKUT VATIPÄÄ!!!
Hyvä siitä tulee ja hyvin ihmisläheinen, jos se saa rakkautta ja hellyyttä. Ja puhun usean vastaavanlaisen pennun hoitajan kokemuksella. Parempi kuitenkin, jos hankit sille vähän myöhemmin (kun se on esim. 12vk) samanikäisen toisen kissanpennun, joka antaa sille mallia kuinka olla kissa. Yksi pentuni luuli olevansa koira, kunnes sai samanikäisen kissakaverin. Ensijärkytyksestä toivuttuaan hyväksyi sen, että olikin kissa. Oppi naukumaan vasta vuoden ikäisenä. Oli hyvin pidetty ja rakastettu kissa kaikkien keskuudessa.
Anna paljon huomiota, varsinkin jos et ota sille kissakaveria. Muutenkin anna sille tai sille ja sen mahdolliselle kissakaverille huomiota.
Jos on kissa = annettava huomiota, rakkautta ja hellyyttä.