Kaikki karenssit laittomia

Yksi erittäin yleinen karenssin syy on se että palaa niin puhki työssään että hyvä ettei joudu esim tiputukseen. Kun tästä saa lääkärin ja/tai useammankin lääkärin lausunnon jotka työvoimatoimiston kirjaamoon lähettää, saa SILTI karenssin. Tämän kai pitäisi olla lain vastainen,mitä olen käsittänyt ettei karenssin voida antaa henkilölle joka on lopettanut sellaisen työn joka on todistetusti hänelle haitallista. Suomi ja Te toimisto kuitenkin kiertävät tätä lakia- onhan tärkeintä kuitenkin että rikkaat johtajat ja maamme päättäjät voivat viedä paikallisilta loputkin ihmisoikeudet. Ja pitäähän päättäjille edut saada. Kuten rakas pääministerimmekin totesi, hänen arvolleen ei ole sopivaa käydä Siwassa. Eli on siis hyvin tärkeää että löytyy näitä porsaanreikiä, joilla loppuun palaineilta ihmisiltä viedään viimeinenkin toimeentulo. Myöskään keskusteluapua ei saa. Aluksi siksi ettei ole tarpeeksi akuutti ja myöhemmin siksi koska on jo liian huonossa kunnossa kuntoutuakseen. Myös näiden leikkauksien ansiosta työnantajat, johtajat ja päättäjät voivat taputtaa käsiään- noillakin rahoilla he saavat noita autoetujaan, ateriaetuja, nostavat omia palkkoja samalla kuin muilta evätään pääsy psykologille tai lekurille ym. Tämäkin viesti varmasti poistetaan koska rikkoo korkea-arvoisten psykopaattien julkisuuskuvaa

Anonyymi kirjoitti:

Yksi erittäin yleinen karenssin syy on se että palaa niin puhki työssään että hyvä ettei joudu esim tiputukseen. Kun tästä saa lääkärin ja/tai useammankin lääkärin lausunnon jotka työvoimatoimiston kirjaamoon lähettää, saa SILTI karenssin. Tämän kai pitäisi olla lain vastainen,mitä olen käsittänyt ettei karenssin voida antaa henkilölle joka on lopettanut sellaisen työn joka on todistetusti hänelle haitallista. Suomi ja Te toimisto kuitenkin kiertävät tätä lakia- onhan tärkeintä kuitenkin että rikkaat johtajat ja maamme päättäjät voivat viedä paikallisilta loputkin ihmisoikeudet. Ja pitäähän päättäjille edut saada. Kuten rakas pääministerimmekin totesi, hänen arvolleen ei ole sopivaa käydä Siwassa. Eli on siis hyvin tärkeää että löytyy näitä porsaanreikiä, joilla loppuun palaineilta ihmisiltä viedään viimeinenkin toimeentulo. Myöskään keskusteluapua ei saa. Aluksi siksi ettei ole tarpeeksi akuutti ja myöhemmin siksi koska on jo liian huonossa kunnossa kuntoutuakseen. Myös näiden leikkauksien ansiosta työnantajat, johtajat ja päättäjät voivat taputtaa käsiään- noillakin rahoilla he saavat noita autoetujaan, ateriaetuja, nostavat omia palkkoja samalla kuin muilta evätään pääsy psykologille tai lekurille ym. Tämäkin viesti varmasti poistetaan koska rikkoo korkea-arvoisten psykopaattien julkisuuskuvaa

Lue lisää

Tiivistettynä tuo edellinen kuuluu että suomalaisen lampaan työsopimuksessa velvoitetaan antamaan oma naama työntajan, kelan, työkkärin sekä hallituksen täysvaltaiseen käyttöön jotta voivat pyyhkiä sillä lattiaa ja hieroa sen täyteen paskaa. Tästä saat usean karenssin jälkeen ehkä matkakorvauksen terveysasemalle käytetystä bussilipusta, jossa todetaan ettei tilanteesi ole akuutti. Parasta on se että jos esim. paperilla ilmoittamiesi masennustietojen tulos olisi lääkärin mielestä vakava niin seuraava lekuri vaan nauraa koko asialle ja lähettää,kuukausienkin väännön jälkeen takaisin alkupisteeseen. Tästä kaikesta kansalaisen tulee nöyränä kehua tätä maata ja osoittaa oma-aloitteisuutta, hienoa vaikka itse vähän paskaa naamaansa niin sitä ei tarvitse pomon, työkkärin, kaupungin, lääkärin tai päättäjien tehdä

Olet ilmeisesti oikeassa työkokeilun suhteen. Kiitos selvennyksestä.

Toimeentulon alentamisen tekee kai sosiaalitoimisto? Mutta voiko sosiaalitoimiston toiminnalla perustella karenssin laittomuuden?

Sitten vielä karenssien täytäntöönpano.
Karenssi pannaan täytäntöön välittömästi virkailijan mielipuolisen lausunnon perusteella, siis ennen kun asiaaa on edes tutkittu saati karenssipäätös olisi saanut lainvoiman. Varsinaista kenttäoikeutta joka ei istu huonostikkaan länsimaiseen oikeustajuun. Siis LAUSUNTO, ei edes PÄÄTÖS ja lausunnosta ei saa edes valittaa.

Tuon ilmeisenä tarkoituksena on masentaa ja pitää nälässä karenssin saanutta että hänellä olisi muutakin ajattelemista kun vastustaa mielivaltaista päätöstä jota lausunnoksi kutsutaan. Sossu viellä tahallaan usein viivyttelee sen alennetunkin toimeentulotukipäätöksen tekemistä eikä joudu vastuuseen sittä vaikka rikkookin lakia ilmeisen tahallaan.

167-176 kirjoitti:

Sitten vielä karenssien täytäntöönpano.
Karenssi pannaan täytäntöön välittömästi virkailijan mielipuolisen lausunnon perusteella, siis ennen kun asiaaa on edes tutkittu saati karenssipäätös olisi saanut lainvoiman. Varsinaista kenttäoikeutta joka ei istu huonostikkaan länsimaiseen oikeustajuun. Siis LAUSUNTO, ei edes PÄÄTÖS ja lausunnosta ei saa edes valittaa.

Tuon ilmeisenä tarkoituksena on masentaa ja pitää nälässä karenssin saanutta että hänellä olisi muutakin ajattelemista kun vastustaa mielivaltaista päätöstä jota lausunnoksi kutsutaan. Sossu viellä tahallaan usein viivyttelee sen alennetunkin toimeentulotukipäätöksen tekemistä eikä joudu vastuuseen sittä vaikka rikkookin lakia ilmeisen tahallaan.

Lue lisää

"Jos karenssi on laillinen, se on ensimmäinen rangaistus"

Minusta ei voi ajatella noin. Jos karenssi on laillinen, se ei ole rangaistus. Se on seuraamus siitä, että ei täytä työttömyysturvan saamisen ehtoja, Eli esimerkiksiei ei reagoi kehotukseen ottaa yhteyttä työnantajaan, toisin sanoen ei hae työpaikkoja Työttömyysturvan saaminen velvoittaa hakemaan. Ei ole siis kysymys mistään "kahdesta rangaistuksesta".

Otetaan esimerkki toisin päin. Olet töissä, mutta laiminlyöt työnteon ja saat potkut. Ensimmäinen rangaistus. TE-toimisto antaa karenssin, koska olet itse aiheuttanut potkut. Toinen rangaistus. Toisin sanoen en ymmärrä ajatteluasi.

Jo Horisko kirjoitti:

"Jos karenssi on laillinen, se on ensimmäinen rangaistus"

Minusta ei voi ajatella noin. Jos karenssi on laillinen, se ei ole rangaistus. Se on seuraamus siitä, että ei täytä työttömyysturvan saamisen ehtoja, Eli esimerkiksiei ei reagoi kehotukseen ottaa yhteyttä työnantajaan, toisin sanoen ei hae työpaikkoja Työttömyysturvan saaminen velvoittaa hakemaan. Ei ole siis kysymys mistään "kahdesta rangaistuksesta".

Otetaan esimerkki toisin päin. Olet töissä, mutta laiminlyöt työnteon ja saat potkut. Ensimmäinen rangaistus. TE-toimisto antaa karenssin, koska olet itse aiheuttanut potkut. Toinen rangaistus. Toisin sanoen en ymmärrä ajatteluasi.

Lue lisää

Jotkkut väittävät ettei karenssi ole rangaistus vaan hallinnollinen seuraamus vaikka kyllä se rangaistus on ja kova sellainen kun viedään leipä suusta. Sillä ei ole väliä onko se laiton vai ei. Rangaistuksen ja hallinnollisen seuraamuksen välinen sanakikkailu on turhaa. Karenssi on siis rangaistus ja toimeentulotuen alentaminen toinen rangaistus ja vielä eri viranomaisen antamana. Siksi laki on vastoin EIS:a eikä sitä tule soveltaa koska EIS on vahvempi.
Aiheesta lisää tuolla:
http://sakutimonen.com/tag/hallinnollinen-seuraamus-rangaistus/

Potkut ei voi olla rangaistus koska työnantajalla ei ole rangaistusoikeutta.

167-176 kirjoitti:

Jotkkut väittävät ettei karenssi ole rangaistus vaan hallinnollinen seuraamus vaikka kyllä se rangaistus on ja kova sellainen kun viedään leipä suusta. Sillä ei ole väliä onko se laiton vai ei. Rangaistuksen ja hallinnollisen seuraamuksen välinen sanakikkailu on turhaa. Karenssi on siis rangaistus ja toimeentulotuen alentaminen toinen rangaistus ja vielä eri viranomaisen antamana. Siksi laki on vastoin EIS:a eikä sitä tule soveltaa koska EIS on vahvempi.
Aiheesta lisää tuolla:
http://sakutimonen.com/tag/hallinnollinen-seuraamus-rangaistus/

Potkut ei voi olla rangaistus koska työnantajalla ei ole rangaistusoikeutta.

Lue lisää

Ei ole TE-toimistollakaan rangaistusoikeutta. Jokin sinun sinänsä mielenkiintoisessa teoriassasi nyt ontuu.

Ainoastaan oikeuslaitoksella taitaa olla oikeus tuomita rangaistuksia (sakkoa, vankilaa ja semmoisia).

Asia olisi paljon yksinkertaisempi, jos meillä olisi jonkinlainen kansalaispalkka. Silloin kansalaispalkan saajalta ei edellytettäisi mitään. Nyt työmarkkinatuki koetaan kansalaispalkkana, mutta sitä se ei ole, vaan työmarkkinatuen saaminen edellyttää yhtä sun toista.

Maailma on outo paikka.

Valittaminen: muutoksenhaku, muistutus, kantelu

Jos potilas tai sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi

tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle
tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle.
Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen.

Potilasvahingosta voi hakea korvausta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia, vaan niiden käsittelystä vastaavat kunnat, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.

Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksen muuttaminen


Sosiaalihuollon palveluja ja toimeentulotukea hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Toimeentulotukea koskevia päätöksiä ei anneta suullisesti.
Päätöksessä kerrotaan, miten siihen voi hakea muutosta.
Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen kunnan sosiaalilautakunnalle tai vastaavalle toimielimelle.
Sosiaalilautakunnan tai vastaavan toimielimen päätöksestä valittaminen


Sosiaalilautakunnan tai vastaavan toimielimen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa.
Hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden päätöksestä voi joissain tapauksissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli se myöntää valitusluvan.
Muistutus


Terveydenhuollossa

Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.
Sosiaalihuollossa

Kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Viranomaisen on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Muistutuksella ei haeta muutosta päätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita. Muistutuksen tekeminen (Valvira)
Sosiaali- ja potilasasiamies


Terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiamies ja kunnan sosiaaliasiamies antavat tietoa potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja avustavat tarvittaessa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä.

Kantelu


Potilas tai sosiaalihuollon asiakas voi tehdä kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista kantelun aluehallintovirastoon. Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa. Aluehallintovirastojen yhteystiedot: www.avi.fi .
Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan (esimerkiksi vakavat hoitovirheet, valtakunnalliset tai periaatteellisesti tärkeät asiat).
Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele kanteluita.
Lisätietoja kantelun tekemisestä Valviran verkkosivuilta.
Kantelu (Valvira)

Viranomaisesta tai virkamiehestä kantelu


Jos epäilee, ettei viranomainen tai virkamies ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan, voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Eduskunnan oikeusasiamies
Oikeuskanslerin virasto
Kantelulla saa koetun epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon.
Kantelun perusteella ei kuitenkaan makseta vahingonkorvauksia.
Sen sijaan valvova viranomainen voi esimerkiksi antaa kantelun perusteella viranomaiselle huomautuksen.
Potilasvahinko


Jos potilaalle aiheutuu terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä henkilövahinkoja, niihin voi hakea korvausta.
Korvausta haetaan Potilasvakuutuskeskuksesta.
Potilasvakuutuskesku

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet/valittaminen

Tiedote sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Tämän asiakaslain keskeisenä tavoitteena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon (1§). Asiakaslain tarkoituksena on yhtenäistää asiakkaan ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Sosiaalihuollon lähtökohtana on asiakas – hänen yksilölliset tarpeensa, toivomuksensa ja etunsa. Laki korostaa niitä perusoikeuksia, joita kansalaisella on uskostaan, alkuperästään, kielestään ja muista vakaumuksistaan riippumatta (4§).

Lailla halutaan korostaa asiakkaan asemaa, itsemääräämisoikeutta, osallistumista ja oikeusturvaa sosiaalihuollossa samaan tapaan kuin potilaslaissa on säädetty potilaan oikeudet hyvään hoitoon ja kohteluun terveydenhoidossa. Asiakkaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen lisäävät asiakaslähtöisyyttä sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollon asiakaslaissa kiinnitetään huomiota siihen, että lapset ja nuoret ovat ajattelevia yksilöitä ja oman elämänsä subjekteja, eivät pelkästään aikuisten toiminnan ja huolenpidon passiivisia kohteita (10-11§).

Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä toimenpiteiden erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset (5§). Sosiaalihuollon järjestäminen perustuu viranomaisen tekemään kirjalliseen päätökseen (6§). Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava hoito- ja palvelusuunnitelman tai vastaava, suunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa (7§). Suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta. Niin suunnitelman laadinnassa kuin sosiaalihuollon yksittäisissä toiminnoissa on aina otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipiteet.

Asiakaslaki määrittelee myös salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä.

Sosiaalihuollon toteuttamisessa tarvittavat tiedot hankitaan ensisijaisesti asiakkaalta itseltään. Lakiin on kirjattu asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuus. Asiakkaalle on myös ilmoitettava, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ilman hänen suostumustaan (12§). Asiakkaalle on myös kerrottava, miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin niitä käytetään sekä mihin säännönmukaisesti luovutetaan (13§).

Asiakaslaissa määritellään myös uudet perusteet salassa pidettävän tiedon luovuttamiselle ja tietojen saannille. Asiakkaan kirjallinen suostumus on kaikissa tiedon luovutustilanteissa selkeä valtuutus luovutukselle (16§). Laki täsmentää ja samalla tiukentaa sosiaalihuollon viranomaisen oikeutta antaa esim. toiselle viranomaiselle asiakastietoja. Tietojen pitää olla välttämättömiä laissa säädetyn tehtävän vuoksi, asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten (17§).

Seuraavat tahot ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle välttämättömiä tietoja ja selvityksiä pyynnöstä (20§):

* Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö
* KELA, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos
* Koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö.
* Pyyntö rahalaitokselle on tehtävä kirjallisena ja se perustuu aina päätökseen. Ennen pyynnön tekemistä siitä on ilmoitettava asiakkaalle.


Tämä uusi sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää potilaslain tavoin muistutus- ja asiamiesjärjestelmän. Lain mukaan jokaisen kuntalaisen käytettävissä on myös oltava sosiaalityöntekijän palveluja.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus (23§) kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksilön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen saa tehdä vapaamuotoisesti, eikä sen tekemistä ole sidottu määräaikaan. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa ja vastaus annetaan kirjallisena. Vastaukseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Sosiaalihuollon asiakaslain yhteydessä ei muuteta asiakkaan muutoksenhakuoikeutta. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

Uusi asiakaslaki edellyttää, että kunnat nimeävät sosiaaliasiamiehen (24§). Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa valvoo 2001 vuoden alusta lähtien siis asiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on ohjata sosiaalihuollon asiakasta, tiedottaa heidän oikeuksistaan ja avustaa tarvittaessa muistutusten ja kanteluiden tekemisessä sekä toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos asiakas on esim. tyytymätön saamaansa palveluun hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan henkilöstön ja asiakkaan sovittelijana.

345345 kirjoitti:

Tiedote sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Tämän asiakaslain keskeisenä tavoitteena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon (1§). Asiakaslain tarkoituksena on yhtenäistää asiakkaan ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Sosiaalihuollon lähtökohtana on asiakas – hänen yksilölliset tarpeensa, toivomuksensa ja etunsa. Laki korostaa niitä perusoikeuksia, joita kansalaisella on uskostaan, alkuperästään, kielestään ja muista vakaumuksistaan riippumatta (4§).

Lailla halutaan korostaa asiakkaan asemaa, itsemääräämisoikeutta, osallistumista ja oikeusturvaa sosiaalihuollossa samaan tapaan kuin potilaslaissa on säädetty potilaan oikeudet hyvään hoitoon ja kohteluun terveydenhoidossa. Asiakkaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen lisäävät asiakaslähtöisyyttä sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollon asiakaslaissa kiinnitetään huomiota siihen, että lapset ja nuoret ovat ajattelevia yksilöitä ja oman elämänsä subjekteja, eivät pelkästään aikuisten toiminnan ja huolenpidon passiivisia kohteita (10-11§).

Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä toimenpiteiden erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset (5§). Sosiaalihuollon järjestäminen perustuu viranomaisen tekemään kirjalliseen päätökseen (6§). Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava hoito- ja palvelusuunnitelman tai vastaava, suunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa (7§). Suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta. Niin suunnitelman laadinnassa kuin sosiaalihuollon yksittäisissä toiminnoissa on aina otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipiteet.

Asiakaslaki määrittelee myös salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä.

Sosiaalihuollon toteuttamisessa tarvittavat tiedot hankitaan ensisijaisesti asiakkaalta itseltään. Lakiin on kirjattu asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuus. Asiakkaalle on myös ilmoitettava, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ilman hänen suostumustaan (12§). Asiakkaalle on myös kerrottava, miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin niitä käytetään sekä mihin säännönmukaisesti luovutetaan (13§).

Asiakaslaissa määritellään myös uudet perusteet salassa pidettävän tiedon luovuttamiselle ja tietojen saannille. Asiakkaan kirjallinen suostumus on kaikissa tiedon luovutustilanteissa selkeä valtuutus luovutukselle (16§). Laki täsmentää ja samalla tiukentaa sosiaalihuollon viranomaisen oikeutta antaa esim. toiselle viranomaiselle asiakastietoja. Tietojen pitää olla välttämättömiä laissa säädetyn tehtävän vuoksi, asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten (17§).

Seuraavat tahot ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle välttämättömiä tietoja ja selvityksiä pyynnöstä (20§):

* Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö
* KELA, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos
* Koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö.
* Pyyntö rahalaitokselle on tehtävä kirjallisena ja se perustuu aina päätökseen. Ennen pyynnön tekemistä siitä on ilmoitettava asiakkaalle.


Tämä uusi sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää potilaslain tavoin muistutus- ja asiamiesjärjestelmän. Lain mukaan jokaisen kuntalaisen käytettävissä on myös oltava sosiaalityöntekijän palveluja.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus (23§) kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksilön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen saa tehdä vapaamuotoisesti, eikä sen tekemistä ole sidottu määräaikaan. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa ja vastaus annetaan kirjallisena. Vastaukseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Sosiaalihuollon asiakaslain yhteydessä ei muuteta asiakkaan muutoksenhakuoikeutta. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

Uusi asiakaslaki edellyttää, että kunnat nimeävät sosiaaliasiamiehen (24§). Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa valvoo 2001 vuoden alusta lähtien siis asiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on ohjata sosiaalihuollon asiakasta, tiedottaa heidän oikeuksistaan ja avustaa tarvittaessa muistutusten ja kanteluiden tekemisessä sekä toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos asiakas on esim. tyytymätön saamaansa palveluun hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan henkilöstön ja asiakkaan sovittelijana.

Lue lisää

Lisäksi sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle. Selvitys antaa kokonaiskuvan asiakkaiden asemasta kunnassa eikä tuo yksittäisiä asiakastapauksia esiin. Sosiaaliasiamies ei ole "oikeusasiamies" vaan sovittelija ja neuvonantaja. Hän ei käsittele muistutuksia. Riippumattomuus ja puolueettomuus ovat keskeisiä kriteerejä asiamiehelle. Sosiaaliasiamies ei tee asiakasta koskevia päätöksiä, hän on myös vaitiolovelvollinen.

Se, mitä asiakaslaissa säädetään asiakkaan oikeudeksi tai velvollisuudeksi, ei ole pois työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Sosiaalihuollon asiakaslaki koskee niin julkista kuin yksityistäkin sosiaalihuoltoa (2§), ja kaikkia toiminta-alueita, sosiaalipalveluihin ja etuuksiin liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.

Jokainen sosiaalihuollon palveluja ja etuuksia hakeva tai käyttävä on asiakas, myös pelkästään neuvontaa tai ohjausta sosiaalitoimelta saavat ovat asiakkaita.

Sosiaalitoimen asiakkaiden luettavana sosiaalitoimiston odotusaulassa ovat julkisuuslain mukaiset rekisteriselosteet, tietojärjestelmä luettelot ja tietojärjestelmäselosteet.