Lainaa

Ennen kuin joku "näppärä" kerkiää huomattamaan, niin omasta takaa olisi siis 25-30 tuhatta. Ei 25000-30000 tuhatta... ;)

Suomen pankki :
Mitä asunnontarvitsijan kannattaisi sitten tehdä tilanteessa, jossa kuplan synnystä tai puhkeamisesta ei ole täyttä varmuutta?
Heikki A. Loikkanen neuvoo siirtämään asunnonostoa siinä tapauksessa, että tähtäimessä on ensiasunto tai nykyistä suurempi osake.
"Kun näkymät ovat epävakaat, ensiasunnon ostajan kannattaa ainakin jonkin aikaa pysyä vuokralla. Silloin välttyy tilanteelta, että ostaa kalliilla ja lainojen arvo ylittää asunnon hinnan jonkun vuoden kuluttua", Loikkanen sanoo.
Vuokra-asuminen on toki useimmiten kalliimpaa kuin omistusasuminen.
"Toisaalta hinnanero on eräänlainen vakuutusmaksu siitä, että ei menetä rahojaan, jos asuntojen hinnat lähtevät pian laskuun", Loikkanen sanoo.
Ison asunnon omistajan taas kannattaisi periaatteessa muuttaa pienempään tai jopa vuokralle. Vapaaehtoisesti pienempään asuntoon tai vuokralle muuttavia ei kuitenkaan perinteisesti ole ollut.
"Edes iäkkäämmät suomalaiset eivät halua purkaa asuntovarallisuuttaan, vaikka lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja osa tiloista on käynyt turhaksi", Loikkanen kuvailee.
Takalakin ennustaa ongelmia ison asunnon ostajille.

"Nyt ovat myyjän markkinat ja asunnot ovat ylihintaisia. Jos asunnon ostaa tietoisesti ylihinnalla ja myy sen myöhemmin, kärsii siitä pääomatappioita. Jos pääomatappioita ei halua, pitää asunnon ostaneen odottaa seuraavaa hintapiikkiä", Takala sanoo.
Vaihto isompaan asuntoon voi Takalan mukaan kuitenkin olla perusteltua, jos ostaja on löytänyt toiveidensa kohteen ja pankki antaa lainaa pienellä marginaalilla.
"Pienempään asuntoon vaihtaminen on tällä hetkellä vaihtoehdoista suositeltavin; tai vielä parempi olisi siirtyä kokonaan vuokralle, jos mahdollista", Suomen Pankin ekonomisti sanoo.

No mulla henkilökohtaisesti nettotuloista (n. 1900 euroa) menee suunnilleen 38% (720 euroa) lainanhoitokuluihin. Siitä huolimatta olen tänä vuonna pystynyt säästämään keskimäärin lähes 600 euroa kuukaudessa. Eli ei ole tuottanut minkäänlaista ongelmaa.
Meillä (vaimokkeen kanssa) lainaa on nyt jäljellä 150 tonnia. Vaimon osuus lainanhoitokuluista tulee tuon aiemman laskelman päälle eli alussa esitetty koski vain minua ja minun tulojani.
Minusta nuo %-osuusnyrkkisäännöt ovat aika keinotekoisia muutenkin. Suurista tuloista pystyisi käyttämään hyvinkin suuren prosentin lainakuluihin, kun taas pienistä tuloista paljon pienempikin "nyrkkisääntö-%" voi olla mahdoton maksaa.
Alkuperäiselle ei osaa oikein muuta sanoa. Oliko tuo 2600 teidän yhteinen nettosumma vai kerrotaanko se kahdella? Jos jälkimmäinen, ei ainakaan pitäisi olla mikään temppu ottaa 140 tonnin tai suurempaakin lainaa.

Paitsi että säästössä ei ole oikeastaan mitään jos nyt ei aleta muuta kiinteää omaisuutta realisoimaan. Tulot suunnilleen samat ja harkittu lainasumma ja -aika samoin.

Asunnonostoajatukseen liittyvän alkuinnostuksen mentyä ohi päätimme odottaa vielä. Tulimme yksinkertaisesti siihen tulokseen, että olisi liian hullua tehdä ostopäätöstä nyt. Jos pari vuotta odotellaan niin mikään ei ole muuttunut ainakaan huonompaan suuntaan paitsi ehkä korkoprosentti, eikä se pari vuotta loppujen lopuksi vaikuta paljoakaan jos ajattelee 20 vuoden päähän. Nyt vaan on hemmetin paljon helpompaa kun ei tarvitse pähkäillä että ostaako tämä tai tuo ja juosta esittelyissä joka hemmetin viikonloppu.

Meillä menee noin 36% tuloista lainaan! Ja hyvin jää elämiseen, nautisekeluun ja säästöönkin rahaa. Eli rohkeasti vaan päätöksiä tekemään!

Jos vaikka hinnat laskisivat, samalla säästetään lisää.

Nettotulot 1900eur/kk lainaan 1000eur/kk. Muiden kulujen jälkeen säästöön ei (minulta) jää yhtään. Vaimo hoitaa säästöpuolen.

No eipä tuota lainaakaan ole jäljellä kuin reilut 20keur, jotan homma alkaa olla hoidossa.

Uudemman tai isomman asunnon hinta helsinki,vantaa, espoo akselilla on vain niin kova että uutta lainaa tarttis ottaa about 150keur, joten.......saas nähdä mitä tehdään.

Ainakaan nykyisellä hintatasolla kauppoja en tee, enkä suosittele sitä sinullekkaan, mikäli ei ole pakkotilanne.