Koirarotu vaellukseen kaveriksi?

Vaeltajaolen

Olen tässä ajatellut muutaman vuoden päästä hankkia uuden koiran, joka jaksaisi kävellä pitkiä matkoja tasaista vauhtia, mutta ei välttämättä olisi kuitenkaan aivan seinille hyppimässä vaikkei saisikaan joka päivä sellaista liikuntaa.

Kaksi edellistä koiraani ovat molemmat sen rotuisia, etteivät oikein sovi vaellukseen kaveriksi, kun itse tosiaan rauhallista tahtia tykkään käydä vaelluslenkeillä metsässä joskus kymmeniäkin kilometriä.

Rodun pitäisi olla vähintään keskikokoinen ja mielellään suurempi (päälle 50cm), että tuntuisi siitä olevan korvessa vähän turvaakin. Vahti- ja/tai puolustusvietti plussaa.
Säänkestävä turkki.
Rodun pitäisi sopia asumaan kerrostaloon ja kaupunkielämään (vaellusta yleisesti viikonloppuisin).
Mielellään tulisi toisten koirien kanssa toimeen koska on tutuilla ja omia (riittää periaatteessa, että tulee omien kanssa toimeen).
Miellellään sellainen rotu, joka ei tarvi joka päivä superlenkkejä, mitään erityistä harrastustoimintaa ja voisi toisinaan tyytyä ihan kaupungissa muutamien kilsojen kävelyyn jos ei ole aikaa.
Koulutettavuus mielellään helppo/keskiverto, mutta on koirakokemusta sen verran, että kyllä vaikeakin käy.

Ehdotuksia kiitos ihan vapaasti vaan vaikkei kaikkiin kriteereihin sopisikaan :) ja plussaa olisi kertoa rodusta, että miksi ehdotit ja mihin kriteereihini sopisi : ')

Itse olen ajetellut akitaa/amerikanakitaa, tosin vielä vähän mietin kun koulutukseen tarvitsisi akita aika paljon aikaa sen verran vaativimmasta päästä, myös broholminkoiraa olen miettinyt, mutta kestäneeköhän turkin puolesta joka säällä vaellusta? Myös leonbergiä olen miettinyt, mutta jaksavatko ne kovin pitkiä matkoja? vaellusreitit joilla käyn ovat usein 10-30 kilometriä pitkiä.

Kiitos kaikista vastauksista : )

78

6680

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hauhhh

      Rhodesiankoira ja australianpaimenkoira olisko noista jompi kumpi, kannattaa tutkia. Ekasta on ainakin turvaa. En tiedä pakkasen kestoa mutta mieti myös ettei ole liian pitkä turkki kesäkuumia varten, jollet meinaa lyhyeksi ajaa. Käyttölinjainen labradorinnoutaja varmasti sopisi.

      • Vaeltajaolen

        Itsekkin olen myös tuota rhodesiankoiraa miettinyt, koska rotu on minusta kaunis ja soveltuisi juuri pitkille matkoille ja jostain kuulin, että olisi kaikin puolin sään kestävä koira, sekä talvisin, että kesäisin. Mietin vain, että rhodesiankoirista olen kuullut myös, että ne ovat jo sen verran energisiä veikkoja, että tarvitsisivat joka päivä aika paljon liikuntaa. Opiskelija tosiaan olen, joten liikunta viikonpäivisin olisi juuri sellaista että kaupungissa päivällä 2-5km lenkki ja illalla samanlainen ja juuri aamulla joku lyhkäinen, ja jos koira tulee muiden kanssa toimeen myös koirapuistossa voisi käydä. Vaellusta ja pitempiä lenkkejä juuri viikonloppuisin tai vapaa päivinä.

        Aussie olisi kaunis ja helposti koulutettava, mutta en tiedä olisiko siitä sellaista turvan tunnetta ja aussie etenkin menisi jo ihan liian energiseksi omaan makuuni.

        Labbis olisi kiva kaikin puolin, mutta jostain syystä en ole koskaan ihan noiden kaikista yleisimpien rotujen fani, vaikka muuten lapukat ihania ovatkin :)

        Kiitos kumminkin Hauhhh ehdotuksistasi, tuota rhodesiankoiraa harkitsen : )


      • Pro koirat
        Vaeltajaolen kirjoitti:

        Itsekkin olen myös tuota rhodesiankoiraa miettinyt, koska rotu on minusta kaunis ja soveltuisi juuri pitkille matkoille ja jostain kuulin, että olisi kaikin puolin sään kestävä koira, sekä talvisin, että kesäisin. Mietin vain, että rhodesiankoirista olen kuullut myös, että ne ovat jo sen verran energisiä veikkoja, että tarvitsisivat joka päivä aika paljon liikuntaa. Opiskelija tosiaan olen, joten liikunta viikonpäivisin olisi juuri sellaista että kaupungissa päivällä 2-5km lenkki ja illalla samanlainen ja juuri aamulla joku lyhkäinen, ja jos koira tulee muiden kanssa toimeen myös koirapuistossa voisi käydä. Vaellusta ja pitempiä lenkkejä juuri viikonloppuisin tai vapaa päivinä.

        Aussie olisi kaunis ja helposti koulutettava, mutta en tiedä olisiko siitä sellaista turvan tunnetta ja aussie etenkin menisi jo ihan liian energiseksi omaan makuuni.

        Labbis olisi kiva kaikin puolin, mutta jostain syystä en ole koskaan ihan noiden kaikista yleisimpien rotujen fani, vaikka muuten lapukat ihania ovatkin :)

        Kiitos kumminkin Hauhhh ehdotuksistasi, tuota rhodesiankoiraa harkitsen : )

        Australianpaimenkoira tosiaan taitaa olla melko energinen, pidän vähän samanlaisena kuin bordercollie, tiedä sitten kuinka lähellä ovat. Rhodesiankoirasta en osaa muuta sanoa, kuin että ainakin on kestävä fysiikka ja hellettä myös kestää, ja tosi komea ja terveen näköinen rotu on myös :)

        Pystytkö satsaamaan koiran muuhun älylliseen aktivointiin, esim hajutyöskentelyyn, jemmaat jotakin, tai esim. heittämään palloa/keppiä, tai vaikka vedättämään pulkkaa, hiihtämään, uittamaan, pyöräilemään, kick bikea käyttämään, tmv. koiran kanssa, eli pääsisit itse hiukan helpommalla liikutuksessa? Tuo koirapuisto olikin hyvä idea.


      • en tiedä mutta
        Pro koirat kirjoitti:

        Australianpaimenkoira tosiaan taitaa olla melko energinen, pidän vähän samanlaisena kuin bordercollie, tiedä sitten kuinka lähellä ovat. Rhodesiankoirasta en osaa muuta sanoa, kuin että ainakin on kestävä fysiikka ja hellettä myös kestää, ja tosi komea ja terveen näköinen rotu on myös :)

        Pystytkö satsaamaan koiran muuhun älylliseen aktivointiin, esim hajutyöskentelyyn, jemmaat jotakin, tai esim. heittämään palloa/keppiä, tai vaikka vedättämään pulkkaa, hiihtämään, uittamaan, pyöräilemään, kick bikea käyttämään, tmv. koiran kanssa, eli pääsisit itse hiukan helpommalla liikutuksessa? Tuo koirapuisto olikin hyvä idea.

        Tuli mieleen dalmaatialainen,niillähän on vahtivietti kova ja jaksaa vaeltaa siinä missä ukkokin.pakkaskestävyydestä en tiedä muuta kun paukkupakkasilla sinäkään tuskin menet 30km?


      • vaeltajaolen
        Pro koirat kirjoitti:

        Australianpaimenkoira tosiaan taitaa olla melko energinen, pidän vähän samanlaisena kuin bordercollie, tiedä sitten kuinka lähellä ovat. Rhodesiankoirasta en osaa muuta sanoa, kuin että ainakin on kestävä fysiikka ja hellettä myös kestää, ja tosi komea ja terveen näköinen rotu on myös :)

        Pystytkö satsaamaan koiran muuhun älylliseen aktivointiin, esim hajutyöskentelyyn, jemmaat jotakin, tai esim. heittämään palloa/keppiä, tai vaikka vedättämään pulkkaa, hiihtämään, uittamaan, pyöräilemään, kick bikea käyttämään, tmv. koiran kanssa, eli pääsisit itse hiukan helpommalla liikutuksessa? Tuo koirapuisto olikin hyvä idea.

        Pro koirat > aussie tosiaan ainakin minulle liian energinen tapaus...

        Rhodesiankinkoiraa juuri tuon takia mietin, että fiksu koira joka tarvitsee fyysisen liikunnan lisäksi myös paljon aivotyöskentelyä, jonkin verran voisin varmaan tarjota aivojumppaa ja viikolla juuri koirapuistossa voisi käydä ja kun ikää olisi riittävästi voisi myös pyörän kanssa ulkoiluttaa, mutta ehkä rhodesian koiralle en pystyisi viikolla tarjoamaan tarpeeksi, etenkään kun koira olisi vielä nuori rhodesialaiset kuulemma sillon etenkin ovat hyvin aktiivisia eikä tasapainoista yksilöä kehittyisi jos en saisi tarjottua tarpeeksi : /

        Kiitos vastauksestasi : )


      • vaeltajaolen
        en tiedä mutta kirjoitti:

        Tuli mieleen dalmaatialainen,niillähän on vahtivietti kova ja jaksaa vaeltaa siinä missä ukkokin.pakkaskestävyydestä en tiedä muuta kun paukkupakkasilla sinäkään tuskin menet 30km?

        En tiedä mutta > Dalmatialaistakin olen miettinyt kun kaunis ja kestävä koira on, mutta kun mietityttää kun niilläkin on sen verran terveysongelmia ja myös vihaisuus- ja heikkohermoisuusongelmista olen kuullut.

        Lisäksi taitaa pistää vastaan sama ongelma kuin rhodesiankoiran kanssa, että riittäisivätkö viikolla vain nuo 2x2-5km kävelylenkit ( koirapuisto jos toimeen tulee vieraiden koirien kanssa) : /

        Kiitokset vastauksesta : )


      • vaeltajaolen
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Pro koirat > aussie tosiaan ainakin minulle liian energinen tapaus...

        Rhodesiankinkoiraa juuri tuon takia mietin, että fiksu koira joka tarvitsee fyysisen liikunnan lisäksi myös paljon aivotyöskentelyä, jonkin verran voisin varmaan tarjota aivojumppaa ja viikolla juuri koirapuistossa voisi käydä ja kun ikää olisi riittävästi voisi myös pyörän kanssa ulkoiluttaa, mutta ehkä rhodesian koiralle en pystyisi viikolla tarjoamaan tarpeeksi, etenkään kun koira olisi vielä nuori rhodesialaiset kuulemma sillon etenkin ovat hyvin aktiivisia eikä tasapainoista yksilöä kehittyisi jos en saisi tarjottua tarpeeksi : /

        Kiitos vastauksestasi : )

        Hyviä, mietinnän arvoisia vastauksia tullut, lisää rotuja vain ehdottamaan : )

        Tosiaan etsin siis tiivistettynä (jos ei jaksa aloitusviestin sekavuuttani lukea):
        - jaksaa kävellä pitkälle (vaellusharrastus)
        - viikoilla pärjää 2x2-5km lenkeillä ja koirapuistolla jos toimeen tulee
        - pärjää kaupungissa
        - kookas ja vahti- ja/tai puolustusviettinen (turvaa korvessa)


      • Rhoden omistaja
        Vaeltajaolen kirjoitti:

        Itsekkin olen myös tuota rhodesiankoiraa miettinyt, koska rotu on minusta kaunis ja soveltuisi juuri pitkille matkoille ja jostain kuulin, että olisi kaikin puolin sään kestävä koira, sekä talvisin, että kesäisin. Mietin vain, että rhodesiankoirista olen kuullut myös, että ne ovat jo sen verran energisiä veikkoja, että tarvitsisivat joka päivä aika paljon liikuntaa. Opiskelija tosiaan olen, joten liikunta viikonpäivisin olisi juuri sellaista että kaupungissa päivällä 2-5km lenkki ja illalla samanlainen ja juuri aamulla joku lyhkäinen, ja jos koira tulee muiden kanssa toimeen myös koirapuistossa voisi käydä. Vaellusta ja pitempiä lenkkejä juuri viikonloppuisin tai vapaa päivinä.

        Aussie olisi kaunis ja helposti koulutettava, mutta en tiedä olisiko siitä sellaista turvan tunnetta ja aussie etenkin menisi jo ihan liian energiseksi omaan makuuni.

        Labbis olisi kiva kaikin puolin, mutta jostain syystä en ole koskaan ihan noiden kaikista yleisimpien rotujen fani, vaikka muuten lapukat ihania ovatkin :)

        Kiitos kumminkin Hauhhh ehdotuksistasi, tuota rhodesiankoiraa harkitsen : )

        Täällä yksi rhoden omistaja! Meillä poju on jäänyt vaellusten ajaksi kotiin, on todella mukavuudenhaluinen, eikä kestä pitkiä matkoja. Toin nuoresta asti vaivoja jotka vaikuttaa fysiikkaan, että ei ole tarkoitus yleistää. Mutta yleisesti suurin osa tuntemistani yksilöistä on kylmänarkoja, eli talvi tuottaa omat pukeutumishaasteensa.

        Yksilöitähän kaikki on ja ikinä ei tiedä millainen luonne/tyyppi siitä karvaisesta kaverista kasvaakaan...


      • malin sarja

        Rhodesiankoira ei kestä pakkasta. Satakertaa parempi on käyttölinjainen Malinois, kestää pakkasta, samalla saat parhaan liikkuvuuden, kestävyyden ja huipputason suojelu- ja vahtiominaisuudet. Opastettu Malikka nimittäin toimii oikeasti tositilanteissa eikä juokse karkuun kuten yleensä koirat. Näyttelylinjaisia ei kannata ostaa, koska ne heikkoja mieleltään ja fysiikaltaan. Kunnon Malit omassa sarjassaan. Muut paljon alempana ominaisuuksiltaan.


    • Pro koirat

      Huomasin jääneeni vielä miettimään tuota vaellusta, siinähän vauhti on koiran mittapuun mukaan todella hiljainen, ja sen puolesta ehkä monikin koirarotu jaksaa mukana tallustaa pitkään, jos ei kovasti omiaan siinä seikkaile? Ainakin kaikki suht terveen näköiset rodut ja terveet yksilöt, sellaiset jotka näyttävätkin yhä siltä, että koira on nimenomaan luotu liikkumaan?

      Oma koirani on kyllä suht energinen, mutta on niin intensiivinen haistelija, että väsyttää itsensä parissa tunnissa jo ihan loppuun. Tuon huomaa kyllä vasta kotona. Mutta ehkäpä vaelluksella sen juonen sitten keksisi, eikä pitkin poikin koko ajan menisi.. kai :)

      Tiedän pointterin, joka lappiin päästessään menee niin paljon pitkin ja poikin, että on ihan luuranko kun sieltä kotio tulee, vaikka ruokaa kuinka olisi sille syötetty :)

      Jos värivaihtoehtoja on, niin musta ei oikein kesällä toimi parhaiten, vaelluksella ei välttämättä aina pääse varjoon kovin äkkiä huilimaankaan?
      Niin, koira tietysti kantaa oman vetensä ja ruokansa? :)

      • en tiedä mutta

        Jos koira saa joka arkipäivä pissalenkin päälle 2 x 2-5 km lenkin ja vkl pitkiä vaelluksia Ym liikuntaa niin mun mielestä sulle käy aktiivinenkin rotu,varsinkin jos koira voi olla vapaana vaelluksilla niin sille tulee paljon enempi kilsoja kun sulle.aktiivinenkin koira tarvii lepopäiviä:)


      • isoisoäiti

        Saakohan niillä patikka- vaellus poluilla edes pitää koiraa irti? Ne lenkit ja majat matkalla kun on muidenkin käyttämiä.


      • weeqeq
        isoisoäiti kirjoitti:

        Saakohan niillä patikka- vaellus poluilla edes pitää koiraa irti? Ne lenkit ja majat matkalla kun on muidenkin käyttämiä.

        kysymyksesi sivusta mutta onkos noilla taipaleilla oikeasti tungosta? Luulisi että lapissakin on tilaa mennä niin että näkee hyvissä ajoin jos joku tuleekin vastaan? taukopaikoilla kiinni oletuksena tietysti.

        Onkohan noissa tosiaan missään annettu lupaa koiraa pitää irti? Maanomistajasta kiinni?


      • vaeltajaolen
        isoisoäiti kirjoitti:

        Saakohan niillä patikka- vaellus poluilla edes pitää koiraa irti? Ne lenkit ja majat matkalla kun on muidenkin käyttämiä.

        isoisoäiti > itse en tuosta tiedä, koska itse pidän koirani flexissä tai muussa hihnassa, enkä mielelläni pidä irti kuin aidatuilla alueilla, tai sellaisilla jossa tiedän sen varmasti olevan sallittua ja turvallista.


      • isoisoäiti
        weeqeq kirjoitti:

        kysymyksesi sivusta mutta onkos noilla taipaleilla oikeasti tungosta? Luulisi että lapissakin on tilaa mennä niin että näkee hyvissä ajoin jos joku tuleekin vastaan? taukopaikoilla kiinni oletuksena tietysti.

        Onkohan noissa tosiaan missään annettu lupaa koiraa pitää irti? Maanomistajasta kiinni?

        Mitä kukin tunkoksella tarkoittaa, mutta kyllä ne merkityt reitit paljon käytettyjä on, eikä sinne korpiin kai uskallakkaan lähteä ihan sokkosillaan.

        ota poduksi kuitenki joku pidempikarvainen koira, ettei ne ötökät niin pääsisi pureskelemaan sitä


      • vaeltajaolen
        vaeltajaolen kirjoitti:

        isoisoäiti > itse en tuosta tiedä, koska itse pidän koirani flexissä tai muussa hihnassa, enkä mielelläni pidä irti kuin aidatuilla alueilla, tai sellaisilla jossa tiedän sen varmasti olevan sallittua ja turvallista.

        anteeksi weeqeqille olin viestin tarkoittanut, en isoisoäidille : /


      • Ulvoi koko yön
        isoisoäiti kirjoitti:

        Saakohan niillä patikka- vaellus poluilla edes pitää koiraa irti? Ne lenkit ja majat matkalla kun on muidenkin käyttämiä.

        Koiraa ei saa pitää irti Lapissa sen kummemmin kuin muuallakaan ilman maanomistajan lupaa. Joissain Kansallispuistoissa ja tuvissa on koirat kielletty kokonaan. Poronhoitoalueella on oikeus heti ampua poroa haukkuvat koirat.


      • vxcvvcbcvn
        Ulvoi koko yön kirjoitti:

        Koiraa ei saa pitää irti Lapissa sen kummemmin kuin muuallakaan ilman maanomistajan lupaa. Joissain Kansallispuistoissa ja tuvissa on koirat kielletty kokonaan. Poronhoitoalueella on oikeus heti ampua poroa haukkuvat koirat.

        Ihan sama itse katson että minulla on oikeus pitää koiraani vapaana siinä missä porojakin pidetään, metsästyskoiria ja kissoja ja ihmisiäkin ;)

        Hyvää harjoittelua koiralle ja miellyttävämpää mennä ilman hihnaa. Mutta toki vaatii tottelevaisen koiran ja jos muita tulee vastaan otan koiran vierelleni. Ei niin vaikiaa..


      • asennevamma
        vxcvvcbcvn kirjoitti:

        Ihan sama itse katson että minulla on oikeus pitää koiraani vapaana siinä missä porojakin pidetään, metsästyskoiria ja kissoja ja ihmisiäkin ;)

        Hyvää harjoittelua koiralle ja miellyttävämpää mennä ilman hihnaa. Mutta toki vaatii tottelevaisen koiran ja jos muita tulee vastaan otan koiran vierelleni. Ei niin vaikiaa..

        No mutta siinä kirjoittaa tosikoiranomistaja:

        >> IHAN SAMA ITSE katson että MINULLA ON OIKEUS...


      • Anonyymi
        Ulvoi koko yön kirjoitti:

        Koiraa ei saa pitää irti Lapissa sen kummemmin kuin muuallakaan ilman maanomistajan lupaa. Joissain Kansallispuistoissa ja tuvissa on koirat kielletty kokonaan. Poronhoitoalueella on oikeus heti ampua poroa haukkuvat koirat.

        Lausui näkkälänäkkäri


    • Sakuttaja

      Sekalinjainen saksanpaimenkoira
      pk collie
      rotikka narttu (uskallan varauksella suositella, harrastajien mukaan tohveloita alkanu tulla linjoihin)
      Kultainen noutaja
      Mittelspitz (joo suosiossa nyt vaan minkäs teet monitoimi menijä, suht terve rotu, oppivainen miinuksena vahtihaukku mutta korreloi)
      Amstaffi - meidän pihapiirissä pari narttua eivätkä näytä pimahtavan peruslenkitys tasollakaan.

      • vaeltajaolen

        Sakuttaja > sakemannia tosiaan voisin miettiä myöskin, mutta kun niissäkin nykyisin niin paljon heikkohermoisia ja rakenteeltaan sairaita yksilöitä, ehkä sitten jos löytäisin jonkun luotettavan kasvattajan, joka on saanut paljolti kehuja : )

        Collie ja mitteli olisivat muuten ihan ok, mutta mitteli jää liian pieneksi ja molemmat ovat turhan haukkuherkkiä kerrostaloon, vaikka jos pennusta asti olisivatkin ei välttämättä olisi ongelmia :)


      • Sakuttaja
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Sakuttaja > sakemannia tosiaan voisin miettiä myöskin, mutta kun niissäkin nykyisin niin paljon heikkohermoisia ja rakenteeltaan sairaita yksilöitä, ehkä sitten jos löytäisin jonkun luotettavan kasvattajan, joka on saanut paljolti kehuja : )

        Collie ja mitteli olisivat muuten ihan ok, mutta mitteli jää liian pieneksi ja molemmat ovat turhan haukkuherkkiä kerrostaloon, vaikka jos pennusta asti olisivatkin ei välttämättä olisi ongelmia :)

        Jos saku on vielä listalla niin kannattaa tuolla käydä selaamassa pentueita. Monella tehty rohkeuskoe ja kuvattu läpi vanhemmat.
        http://www.pedigreedatabase.com/classifieds.search
        (German shepherd)

        Itsekin saku ihmisenä ihailen amerikan akitaa vaan kasvattajien kanssa juteltuani käynyt ilmi että sopivat mielummin OKT:hen aidatulla pihala vartiointivietin vuoksi plus niitä on alkanut tulla kodinvaihtajina huolestuttavasti. :(

        Upea koira vaan saanut kuvan ettei joka ihmisen käteen.


      • vaeltajaolen
        Sakuttaja kirjoitti:

        Jos saku on vielä listalla niin kannattaa tuolla käydä selaamassa pentueita. Monella tehty rohkeuskoe ja kuvattu läpi vanhemmat.
        http://www.pedigreedatabase.com/classifieds.search
        (German shepherd)

        Itsekin saku ihmisenä ihailen amerikan akitaa vaan kasvattajien kanssa juteltuani käynyt ilmi että sopivat mielummin OKT:hen aidatulla pihala vartiointivietin vuoksi plus niitä on alkanut tulla kodinvaihtajina huolestuttavasti. :(

        Upea koira vaan saanut kuvan ettei joka ihmisen käteen.

        Sakuttaja > Kiitos linkistä, tutustun vielä :)

        Tosiaan tällä hetkellä taitaa tämä päätös olla sakemannin ja amerikanakitan välillä aika 50/50 :) muuten amerikanakitoja ihailen, mutta sakemannissa sellaista tiettyä charmia on, että on sitä pakko miettiä ;)


    • lapinpossu

      Itselle tuota lukiessa tuli mieleen lapinkoira (vaikka saattaakin jäädä onkin pikkuisen pienemmmäksi kuin halusit) ja juuri tuo amerikanakita.
      Koulutukseen voisit saada apu käymällä jonkin toko peruskurssin jne.
      Molemmat pärjäävät suomen talven mainiosti ja lapinkoirat tulevat muiden kanssa toimeen, ja muutaman amerikan akitankin olen nähnyt erittäin koiraystävällisen stereotyypin vastakohtaisesti. Nartut amerikan akitoissa ovat kuulemma tasaisempia.

      • vaeltajaolen

        Itse en ehkä lapinkoiraa kun tosiaan ehkä liian pieneksi jäisi, enkä ole koskaan rodusta innostunut vaikka monta ihanaa yksilöä olenkin tavannut : )

        Amerikanakitaa juuri myös mietin :)


    • hgfhgjgjk

      Rotusi joita ajattelet ei parhaimpia mahdollisia..

      sanoisin mieluummin katalonian paimenkoira, briard, belggarit, serra...tai setterit ja kanakoirat. Fieldsspanielit etc..

      Rakenne hyvä ja tottuneet pidempiin matkoihin ..paimenkoirat nämä ekat myös vahtii. Setterit ei niinkään.

      • kysymys??

        Miten nuo pärjää kuumalla?


      • vaeltajaolen

        Itse en ehkä noista roduista sillä lailla ole innoissani, paimenkoiratyyppiset rodut eivät ole oikein sydämmeni lähellä : /

        Kanakoiria muuten useita mietin, mutta niillä kun ei juuri ole useimmitenkaan vahtimisviettiä...

        Omista miettimistäni roduista olen kyllä kuullut että broholminkoirat ja akitat jaksaisivat kävellä pitkiäkin matkoja, mutta leonbergistä en ole kuullut miten pitkälle jaksavat (ainakin bernistä olen kuullut, että ainakaan tutun berni ei jaksanut raskaan rakenteensa vuoksi kovin pitkiä)..


      • utyuuytiyiui
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Itse en ehkä noista roduista sillä lailla ole innoissani, paimenkoiratyyppiset rodut eivät ole oikein sydämmeni lähellä : /

        Kanakoiria muuten useita mietin, mutta niillä kun ei juuri ole useimmitenkaan vahtimisviettiä...

        Omista miettimistäni roduista olen kyllä kuullut että broholminkoirat ja akitat jaksaisivat kävellä pitkiäkin matkoja, mutta leonbergistä en ole kuullut miten pitkälle jaksavat (ainakin bernistä olen kuullut, että ainakaan tutun berni ei jaksanut raskaan rakenteensa vuoksi kovin pitkiä)..

        Nuo mainitsemasi ei ole työkoiratyyppisiä ja menevät laiskoiksi nuorina. Rakenne ei suosi pitkää matkaa.

        Mutta ei se mikään este ole kun sen hyväksyy ja muodostaa lenkit koiralle sopiviksi. :)

        Ehdotan vielä yhtä airis tai suursnautseri..keveämpiä ja menevät pitkän matkan iisimmin ja vahtiviakin.


    • 19+7

      Minä suosittelisin jonkinlaista pystykorvaa muuten, mutta tuo kerrostaloelämä ja kaupunkielämä mietityttää mm. karhukoirien ja laikojen osalta. Akitat menestyvät myös kerrostaloissa. Akitat olisi varteenotettava vaihtoehto, mutta jos pitää tulla muiden kanssa toimeen, ei takuita ole. Koirapuistosta olet ilmeisesti kuitenkin valmis luopumaan. Akitat yleensä tulevat pennusta asti tuttujen koirien kanssa juttuun, mutta ystävyys menee sitten siinä, jos toinen koettaa akitaa alistaa. Urokset tykkäävät nartuista melkeinpä missä tilanteessa tahansa, mutta toisista uroksista ei välitetä - tappelua voi syntyä, jos toinen uros koettaa alistaa, akitat eivät itse tappeluita aloita (paitsi teinihuuruissa tapellaan vaikka perhosten kanssa..). Nartut ovat paljon pidättyväisempiä muiden koirien suhteen. Japanilainen akita on hieman alkukantaisempi ja Suomessa rodun tilanne on hyvin sairas. Amerikanakita on seurakoiramaisempi. Kannattaa ihmeessä tutustua ja olla vaikka kasvattajiin yhteydessä.

      • vaeltajaolen

        Akitat ovat tällä hetkellä tosiaan listan yläpäässä : )

        Vieraiden koirien kanssa ei tarvitsisi niinkään välttämättä tulla toimeen, kunhan ei lenkillä mitään ohitusagressivisuutta ilmene (yksilöllisesti toki esiintyy kaikilla roduilla)... Kunhan vain tosiaan omien koirien kanssa tulisivat toimeen, mutta uskoisin ettei ongelmaa ole jos pennusta asti tottuvat : )

        Itselläni on siis sheltti uros ja sekarotuinen suurehko narttu (55cm korkea), joten olen harkinnut urokseksi ottaa jos otan akitan, koska sheltti uros hyvin alistuvainen luonne, joten tulisi luultavasti paremmin toimeen kuin nartut keskenään, olen vain miettinyt että ovatko akita urokset paljon vaikeampia kouluttaa kuin nartut? Olen myös kuullut että nartut ovat kiivaampia tappelemaan, onko totta? Tulevatko akitat myöskään toimeen kissojen kanssa jos pennusta asti tottuvat, kun kissankin omistan?

        Amerikanakitan ja akitan välillä tosiaan mietin vielä, akita viehättää enemmän ulkonäöllisesti ja olen myös kuullut että tulevat ehkä helpommin toimeen toísten koirien kanssa, mutta en tiedä viitsinkö hankkia jos on nykysin kovin sairas : /...

        Onko akitan ja amerikanakitan koulutettavuudella eroa (kumpikaan hankalampi)?

        Olen myös kuullut että akitoillakin tuo sisäsiistiksi oppiminen on ilmiömäisen helppoa, koskeeko myös amerikkalaisia?

        Kasvattajien kanssa olen luultavasti tarkemmin yhteyksissä kun olen juuri kuullut kokemuksia ihmisiltä yleensäkin ja kun olen vähän varmempi rodusta : )


        Ja vaikka nyt onkin aika akita kyselyä, niin tosiaan vielä voi vain ehdotella ja olisi myös mukava jos broholminkoirasta/leonbergistä tulisi vastauksia, broholimin kanssa siitä, että sopiiko kerrostaloon ja leonbergin kanssa niistä lenkkejen pituuksista :)

        Kiitoksia taas vastauksista :)


      • en tiedä mutta
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Akitat ovat tällä hetkellä tosiaan listan yläpäässä : )

        Vieraiden koirien kanssa ei tarvitsisi niinkään välttämättä tulla toimeen, kunhan ei lenkillä mitään ohitusagressivisuutta ilmene (yksilöllisesti toki esiintyy kaikilla roduilla)... Kunhan vain tosiaan omien koirien kanssa tulisivat toimeen, mutta uskoisin ettei ongelmaa ole jos pennusta asti tottuvat : )

        Itselläni on siis sheltti uros ja sekarotuinen suurehko narttu (55cm korkea), joten olen harkinnut urokseksi ottaa jos otan akitan, koska sheltti uros hyvin alistuvainen luonne, joten tulisi luultavasti paremmin toimeen kuin nartut keskenään, olen vain miettinyt että ovatko akita urokset paljon vaikeampia kouluttaa kuin nartut? Olen myös kuullut että nartut ovat kiivaampia tappelemaan, onko totta? Tulevatko akitat myöskään toimeen kissojen kanssa jos pennusta asti tottuvat, kun kissankin omistan?

        Amerikanakitan ja akitan välillä tosiaan mietin vielä, akita viehättää enemmän ulkonäöllisesti ja olen myös kuullut että tulevat ehkä helpommin toimeen toísten koirien kanssa, mutta en tiedä viitsinkö hankkia jos on nykysin kovin sairas : /...

        Onko akitan ja amerikanakitan koulutettavuudella eroa (kumpikaan hankalampi)?

        Olen myös kuullut että akitoillakin tuo sisäsiistiksi oppiminen on ilmiömäisen helppoa, koskeeko myös amerikkalaisia?

        Kasvattajien kanssa olen luultavasti tarkemmin yhteyksissä kun olen juuri kuullut kokemuksia ihmisiltä yleensäkin ja kun olen vähän varmempi rodusta : )


        Ja vaikka nyt onkin aika akita kyselyä, niin tosiaan vielä voi vain ehdotella ja olisi myös mukava jos broholminkoirasta/leonbergistä tulisi vastauksia, broholimin kanssa siitä, että sopiiko kerrostaloon ja leonbergin kanssa niistä lenkkejen pituuksista :)

        Kiitoksia taas vastauksista :)

        Ei missään nimessä mettästys viettistä koiraa.pelkästään remmikävely metsässä koulutus kestää niin kauan että sulla loppuu kiva harrastus.itellä kokemusta lähinnä saksanseisojista,enkä ikinä sulle suosittelisi mitään kanakoiraa sen enempää kuin muutakaan mettäkoiraa vaikka monilla onkin vahtiviettiäkin.
        sopiiko vielä kysyä mitä sie korvessa pelkäät:)


      • vaeltajaolen
        en tiedä mutta kirjoitti:

        Ei missään nimessä mettästys viettistä koiraa.pelkästään remmikävely metsässä koulutus kestää niin kauan että sulla loppuu kiva harrastus.itellä kokemusta lähinnä saksanseisojista,enkä ikinä sulle suosittelisi mitään kanakoiraa sen enempää kuin muutakaan mettäkoiraa vaikka monilla onkin vahtiviettiäkin.
        sopiiko vielä kysyä mitä sie korvessa pelkäät:)

        Joo mettästyskoiraa en ole hankkimassa enkä mitään kanakoiraakaa (vaikka joskus Stabyhounista haaveilinkin).

        No en mitään erityisesti pelkää mutta muutenkin hiukan vainoharhainen ihminen olen, joten tuntisin oloni turvallisemmaksi suuren koiran kanssa, joka on valmis puolustamaankin : ')

        Muutenkin suuret hurtat ovat enemmän mieleen : )


      • 19+7
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Akitat ovat tällä hetkellä tosiaan listan yläpäässä : )

        Vieraiden koirien kanssa ei tarvitsisi niinkään välttämättä tulla toimeen, kunhan ei lenkillä mitään ohitusagressivisuutta ilmene (yksilöllisesti toki esiintyy kaikilla roduilla)... Kunhan vain tosiaan omien koirien kanssa tulisivat toimeen, mutta uskoisin ettei ongelmaa ole jos pennusta asti tottuvat : )

        Itselläni on siis sheltti uros ja sekarotuinen suurehko narttu (55cm korkea), joten olen harkinnut urokseksi ottaa jos otan akitan, koska sheltti uros hyvin alistuvainen luonne, joten tulisi luultavasti paremmin toimeen kuin nartut keskenään, olen vain miettinyt että ovatko akita urokset paljon vaikeampia kouluttaa kuin nartut? Olen myös kuullut että nartut ovat kiivaampia tappelemaan, onko totta? Tulevatko akitat myöskään toimeen kissojen kanssa jos pennusta asti tottuvat, kun kissankin omistan?

        Amerikanakitan ja akitan välillä tosiaan mietin vielä, akita viehättää enemmän ulkonäöllisesti ja olen myös kuullut että tulevat ehkä helpommin toimeen toísten koirien kanssa, mutta en tiedä viitsinkö hankkia jos on nykysin kovin sairas : /...

        Onko akitan ja amerikanakitan koulutettavuudella eroa (kumpikaan hankalampi)?

        Olen myös kuullut että akitoillakin tuo sisäsiistiksi oppiminen on ilmiömäisen helppoa, koskeeko myös amerikkalaisia?

        Kasvattajien kanssa olen luultavasti tarkemmin yhteyksissä kun olen juuri kuullut kokemuksia ihmisiltä yleensäkin ja kun olen vähän varmempi rodusta : )


        Ja vaikka nyt onkin aika akita kyselyä, niin tosiaan vielä voi vain ehdotella ja olisi myös mukava jos broholminkoirasta/leonbergistä tulisi vastauksia, broholimin kanssa siitä, että sopiiko kerrostaloon ja leonbergin kanssa niistä lenkkejen pituuksista :)

        Kiitoksia taas vastauksista :)

        Ohitusaggressiivisuutta voi ja todennäköisesti ilmeneekin murkkuiässä, mutta se loppuu kyllä kun akita aikuistuu ja jos koulutus on kohdillaan.
        Etenkin nuori uros voi hyvinkin hanakasti puolustaa narttukoiraasi vastaantulevilta koirilta ja toisinaan voit joutua käyttämään koiria erikseenkin. Ajan kanssa ja sitkeällä harjoittelulla akita kyllä rauhoittuu, kun alkaa olla henkisesti kypsä.

        Miten olet ajatellut narttusi juoksujen suhteen toimia, vai onko narttu leikattu? Nimittäin silloin sheltti ja akita varmasti ottavat yhteen, eikä juoksujen jälkeen ole takeita, että akita sheltin enää hyväksyisi osana laumaa. Siis sitten kun akita alkaa olla suht täysikasvuinen ja ymmärtää narttujen päälle.

        Urokset eivät ole vaikeampia kouluttaa, ovat oikeastaan melkoisen yksinkertaisia. Akita oppii nopeasti, mutta kyllästyy myös yhtä nopeasti. Motivoinnin on oltava kohdillaan, akita haluaa hyötyä koulutuksessa. Se ei tee asioita miellyttääkseen omistajaansa, vaan hyötyäkseen jotain.
        Akitat ovat melkeinpä täydellisiä vastakohtia palveluskoirille.

        Nartut eivät sinällään ole kiivaampia tappelemaan, mutta todennäköisesti voivat joutua siihen uroksia useammin. Nartut eivät kovinkaan hyvin siedä vieraita narttuja, jos lainkaan. Oman perheen muut nartut voivat saada hammasta juoksujen aikaan. Muulloin ongelmia harvemmin ilmenee oman perheen piirissä, jos koirien arvojärjestys on selvä, eikä kukaan haasta akitaa. Uroksia siedetään juoksujen aikaan, muulloin jos käyvät liian tuttavalliseksi, voivat saada hammasta. Nartut ovat siis melkoisia narttuja. ;)

        Kissojen kanssa toimeentuleminen on aivan koulutuskysymys, eikä siinä yleensä ole ongelmaa, jos kissa on alusta asti tiiviisti pennun elämässä.

        Sanoisin, että amerikanakita on helpompi koulutettava kuin akita. Inut ovat alkukantaisempia, hieman kovempia ja jääräpäisempiä. Inuilla on tosiaan huono terveystilanne, autoimmuunisairaus jyllää joka suvussa ja linjassa, ristisiteet ovat puolestaan molempien akitojen melkoinen vitsaus.

        Sisäsiistiksi oppiminen sujuu kyllä helposti ja nopeasti, eikä opettaminen poikkea muista roduista. Akitat oppivat nopeasti.

        Mitä tulee metsästysviettiin, niin akitoilla on metsästysviettiä. Se kuitenkin voi heiketä merkittävästi, jos pentua ei kannusta siihen. Akitoille on tyypillistä singota jänisten perään, mutta lopettaa ajojahdin melko pian kun ei saa jänistä kiinni. Jäljestämään akita ei kuitenkaan lähde.

        Broholminkoirasta en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta leonbergit eivät nähdäkseni ole pitkien vaellusten koiria, vaan ovat suht laiskoja liikkumaan. Ehkäpä enemmän sellaisia oman pihan köllöttelijöitä :)


      • vaeltajaolen
        19+7 kirjoitti:

        Ohitusaggressiivisuutta voi ja todennäköisesti ilmeneekin murkkuiässä, mutta se loppuu kyllä kun akita aikuistuu ja jos koulutus on kohdillaan.
        Etenkin nuori uros voi hyvinkin hanakasti puolustaa narttukoiraasi vastaantulevilta koirilta ja toisinaan voit joutua käyttämään koiria erikseenkin. Ajan kanssa ja sitkeällä harjoittelulla akita kyllä rauhoittuu, kun alkaa olla henkisesti kypsä.

        Miten olet ajatellut narttusi juoksujen suhteen toimia, vai onko narttu leikattu? Nimittäin silloin sheltti ja akita varmasti ottavat yhteen, eikä juoksujen jälkeen ole takeita, että akita sheltin enää hyväksyisi osana laumaa. Siis sitten kun akita alkaa olla suht täysikasvuinen ja ymmärtää narttujen päälle.

        Urokset eivät ole vaikeampia kouluttaa, ovat oikeastaan melkoisen yksinkertaisia. Akita oppii nopeasti, mutta kyllästyy myös yhtä nopeasti. Motivoinnin on oltava kohdillaan, akita haluaa hyötyä koulutuksessa. Se ei tee asioita miellyttääkseen omistajaansa, vaan hyötyäkseen jotain.
        Akitat ovat melkeinpä täydellisiä vastakohtia palveluskoirille.

        Nartut eivät sinällään ole kiivaampia tappelemaan, mutta todennäköisesti voivat joutua siihen uroksia useammin. Nartut eivät kovinkaan hyvin siedä vieraita narttuja, jos lainkaan. Oman perheen muut nartut voivat saada hammasta juoksujen aikaan. Muulloin ongelmia harvemmin ilmenee oman perheen piirissä, jos koirien arvojärjestys on selvä, eikä kukaan haasta akitaa. Uroksia siedetään juoksujen aikaan, muulloin jos käyvät liian tuttavalliseksi, voivat saada hammasta. Nartut ovat siis melkoisia narttuja. ;)

        Kissojen kanssa toimeentuleminen on aivan koulutuskysymys, eikä siinä yleensä ole ongelmaa, jos kissa on alusta asti tiiviisti pennun elämässä.

        Sanoisin, että amerikanakita on helpompi koulutettava kuin akita. Inut ovat alkukantaisempia, hieman kovempia ja jääräpäisempiä. Inuilla on tosiaan huono terveystilanne, autoimmuunisairaus jyllää joka suvussa ja linjassa, ristisiteet ovat puolestaan molempien akitojen melkoinen vitsaus.

        Sisäsiistiksi oppiminen sujuu kyllä helposti ja nopeasti, eikä opettaminen poikkea muista roduista. Akitat oppivat nopeasti.

        Mitä tulee metsästysviettiin, niin akitoilla on metsästysviettiä. Se kuitenkin voi heiketä merkittävästi, jos pentua ei kannusta siihen. Akitoille on tyypillistä singota jänisten perään, mutta lopettaa ajojahdin melko pian kun ei saa jänistä kiinni. Jäljestämään akita ei kuitenkaan lähde.

        Broholminkoirasta en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta leonbergit eivät nähdäkseni ole pitkien vaellusten koiria, vaan ovat suht laiskoja liikkumaan. Ehkäpä enemmän sellaisia oman pihan köllöttelijöitä :)

        Kiitos vastauksesta 19 7

        Luultavasti en yhtä aikaa lenkittäisi muutenkaan, koska narttuni on jo voimiensa puolesta niin vahva, että en uskalla yhtä aikaa toista vielä vahvempaa ja suurempaa koiraa ottaa yhtä aikaa mukaan : )

        Vielä ei olla leikattu kun on vielä hyvin nuori (7kuukautta), eikä ekoja juoksuja ole edes tullut, sheltti on jo leikattu ja on tällä nartullakin leikkuu tässä edessä kunhan on rahat kerätty : )

        Tällä hetkellä vaikuttaisi tuo amerikanakita olevan minulle ja toinen koira jota mietin olisi tosiaan tuo sakemanni, jos vahvapäiset vanhemmat löytäisin : )

        Leonbergikin on edelleen unelma, mutta ehkä joskus kun on tilaa enemmän :)


      • ytrutyuty
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Joo mettästyskoiraa en ole hankkimassa enkä mitään kanakoiraakaa (vaikka joskus Stabyhounista haaveilinkin).

        No en mitään erityisesti pelkää mutta muutenkin hiukan vainoharhainen ihminen olen, joten tuntisin oloni turvallisemmaksi suuren koiran kanssa, joka on valmis puolustamaankin : ')

        Muutenkin suuret hurtat ovat enemmän mieleen : )

        Metsästyskoiria on erilaisia eli sosiaalinen riistavietti kuten kanakoirilla ja stabyllakin.

        Staby olisi parempi vaihtoehto kuin akita tai leonberg ja muut ajattelemasi rodut.


      • 19+7
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta 19 7

        Luultavasti en yhtä aikaa lenkittäisi muutenkaan, koska narttuni on jo voimiensa puolesta niin vahva, että en uskalla yhtä aikaa toista vielä vahvempaa ja suurempaa koiraa ottaa yhtä aikaa mukaan : )

        Vielä ei olla leikattu kun on vielä hyvin nuori (7kuukautta), eikä ekoja juoksuja ole edes tullut, sheltti on jo leikattu ja on tällä nartullakin leikkuu tässä edessä kunhan on rahat kerätty : )

        Tällä hetkellä vaikuttaisi tuo amerikanakita olevan minulle ja toinen koira jota mietin olisi tosiaan tuo sakemanni, jos vahvapäiset vanhemmat löytäisin : )

        Leonbergikin on edelleen unelma, mutta ehkä joskus kun on tilaa enemmän :)

        Hyvä että arvioit kykysi hallita kahta suurta koiraa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että voit lenkittää koiria yht aikaa ja löysin rantein, ei se mahdotonta ole. Aikuiset akitat kävelevät oikein nätisti kun ne siihen kouluttaa. Usein vastaantulijoita ei noteerata ollenkaan. Koiran sanallinen hallinta ja hihnassa käskytys on ensiarvoisen tärkeää, iso koira kuin voi vetäistä aikuisen miehenkin kumoon. Kun on itse hereillä ja osaa hieman ennakoida, ei yllätyksiä tule.
        Tosin jos sinä mietit ettet kykene kouluttamaan koiria siten että voisit talutella yhdessä, niin kannattaa harkita vielä uudemman kerran. Ei kai itsellekään ole kiva erikseen koiria aina viedä. :)


      • Komnetti.
        19+7 kirjoitti:

        Hyvä että arvioit kykysi hallita kahta suurta koiraa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että voit lenkittää koiria yht aikaa ja löysin rantein, ei se mahdotonta ole. Aikuiset akitat kävelevät oikein nätisti kun ne siihen kouluttaa. Usein vastaantulijoita ei noteerata ollenkaan. Koiran sanallinen hallinta ja hihnassa käskytys on ensiarvoisen tärkeää, iso koira kuin voi vetäistä aikuisen miehenkin kumoon. Kun on itse hereillä ja osaa hieman ennakoida, ei yllätyksiä tule.
        Tosin jos sinä mietit ettet kykene kouluttamaan koiria siten että voisit talutella yhdessä, niin kannattaa harkita vielä uudemman kerran. Ei kai itsellekään ole kiva erikseen koiria aina viedä. :)

        Jos tosta ohituksista ja lenkityksistä puhutaan niin harva koira rähisee lenkillä yhtä paljon kuin sakemanni. Mutta kun ne kouluttaa ja hyvin sosiaalistaa, mitään ongelmaa ei noissakaan ole. Sakemanneja nyt vaan on ihan joka perheessä eikä ymmärretä mm. sitä kovaa tekemisen tarvetta ja energiaa mikä paimenkoiralla on. Ehkä akitan ja sakemannin kanssa samat haasteet tässä ohituksessa.


      • 19+7
        Komnetti. kirjoitti:

        Jos tosta ohituksista ja lenkityksistä puhutaan niin harva koira rähisee lenkillä yhtä paljon kuin sakemanni. Mutta kun ne kouluttaa ja hyvin sosiaalistaa, mitään ongelmaa ei noissakaan ole. Sakemanneja nyt vaan on ihan joka perheessä eikä ymmärretä mm. sitä kovaa tekemisen tarvetta ja energiaa mikä paimenkoiralla on. Ehkä akitan ja sakemannin kanssa samat haasteet tässä ohituksessa.

        Näin juuri.

        Saku ja akitat ovat kuin yö ja päivä. Jos haluat koiran joka tottelee joka käskyäsi ehdoitta, ota sakemanni. Kouluttamisessa pääset sakemannin kanssa vähemmällä, mutta aktiivinen paimenkoira kaipaa puolestaan enemmän aktivointia ja tekemistä, kuin rauhallinen akita. Molemmat rodut saa helposti pilattua väärissä käsissä, joten mieti tarkkaan mitä koiralta odotat ja haluat.


      • vaeltajaolen
        19+7 kirjoitti:

        Näin juuri.

        Saku ja akitat ovat kuin yö ja päivä. Jos haluat koiran joka tottelee joka käskyäsi ehdoitta, ota sakemanni. Kouluttamisessa pääset sakemannin kanssa vähemmällä, mutta aktiivinen paimenkoira kaipaa puolestaan enemmän aktivointia ja tekemistä, kuin rauhallinen akita. Molemmat rodut saa helposti pilattua väärissä käsissä, joten mieti tarkkaan mitä koiralta odotat ja haluat.

        Sakemanni juuri hyvän koulutettavuuden kannalta houkuttelee, mutta akitassa juuri sellainen rauhallisuus ja arvokkuus kiehtoo.

        Täytyy tässä vielä miettiä kun on pari vuotta aikaa, että miten on aikaa akitan kouluttamiseen tai ilmaantuuko innostusta harrastamaan koiran kanssa jotain aktiviteettiä, mikä voisi sakemannille sopia.


      • vaeltajaolen
        Komnetti. kirjoitti:

        Jos tosta ohituksista ja lenkityksistä puhutaan niin harva koira rähisee lenkillä yhtä paljon kuin sakemanni. Mutta kun ne kouluttaa ja hyvin sosiaalistaa, mitään ongelmaa ei noissakaan ole. Sakemanneja nyt vaan on ihan joka perheessä eikä ymmärretä mm. sitä kovaa tekemisen tarvetta ja energiaa mikä paimenkoiralla on. Ehkä akitan ja sakemannin kanssa samat haasteet tässä ohituksessa.

        Juuri siksi sakemannia epäilenkin itselleni sopimattomaksi, että viikkoisin saattaisi turhaantua jos ei paljoa muuta aivotoimintaa saisi kuin vain hihnalenkkejä kaupungissa (2x2-5km), tuttuni saku ainakin tarvitsee saada päivässä juosta vapaana ainakin muutaman tunnin ja myös aivojumppaa saada, että on tyytyväinen.
        Etenkin kun käyttölinjaista olen ottamassa jos sakun puolelle kallistun, niin saattaisivat viikot mennä hankaliksi...


      • vaeltajaolen
        19+7 kirjoitti:

        Hyvä että arvioit kykysi hallita kahta suurta koiraa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että voit lenkittää koiria yht aikaa ja löysin rantein, ei se mahdotonta ole. Aikuiset akitat kävelevät oikein nätisti kun ne siihen kouluttaa. Usein vastaantulijoita ei noteerata ollenkaan. Koiran sanallinen hallinta ja hihnassa käskytys on ensiarvoisen tärkeää, iso koira kuin voi vetäistä aikuisen miehenkin kumoon. Kun on itse hereillä ja osaa hieman ennakoida, ei yllätyksiä tule.
        Tosin jos sinä mietit ettet kykene kouluttamaan koiria siten että voisit talutella yhdessä, niin kannattaa harkita vielä uudemman kerran. Ei kai itsellekään ole kiva erikseen koiria aina viedä. :)

        Kahta isoa koiraa periaatteessa uskaltaisin taluttaa yhtä aikaa (omaa narttuani olen yhtä aikaa tutun malamuutin kanssa talutellut eikä ongelmia ollut), mutta silti kun en itse maailman suurikokoisin ole, niin en tahdo riskeerata.

        Luin kerran jutun missä naisella oli kaksi isoa hyvin koulutettua koiraa (rotikka ja tanskandoggi), mutta kun niillä heräsi jossain tilanteessa ihan yllättäen saalistusvietti, ei saanut molempia pidäteltyä ja doggi meni ja karkasi suoraan auton alle.

        Periaatteessa haluaisin voida luottaa koirien koulutukseen, mutta itse en usko ns. 100 % koiriin, jotka kaikissa tilanteissa saisi hallittua, koska vaikka saisikin juuri yhden pidettyä hallinnassa, huomiota ei välttämättä riittäisi molemmille jakaa, narttukaan ei ole ollut perheessämme paria kuukautta kauempaa, eikä toisessa kodissa ollut saanut paljoa koulutusta, joten vielä en täysin luota siihen vaikka nykyisin nätisti kulkeekin : /

        Muutenkin yleensä kuljetan shelttiä ja narttua yhdessä, joten eiköhän se olisi enemmän juuri itseni ja akitan yhteistä aikaa ne kävelytkin, sinänsä nekin olisivat koiran läpi koulutushetkiä kun ei periaatteessa koiran kouluttaminen koskaan lopu täysin : )

        Mutta mitäpä minä tässä selittelen : ')

        Täytyy tosiaan miettiä, että miten parin vuoden päästä on, että onko yhä aikaa hankalamman koiran kouluttamiseen ja jaksanko tosiaan vaeltamista yhtä hanakkaan harrastaa :)


      • vaeltajaolen
        19+7 kirjoitti:

        Hyvä että arvioit kykysi hallita kahta suurta koiraa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että voit lenkittää koiria yht aikaa ja löysin rantein, ei se mahdotonta ole. Aikuiset akitat kävelevät oikein nätisti kun ne siihen kouluttaa. Usein vastaantulijoita ei noteerata ollenkaan. Koiran sanallinen hallinta ja hihnassa käskytys on ensiarvoisen tärkeää, iso koira kuin voi vetäistä aikuisen miehenkin kumoon. Kun on itse hereillä ja osaa hieman ennakoida, ei yllätyksiä tule.
        Tosin jos sinä mietit ettet kykene kouluttamaan koiria siten että voisit talutella yhdessä, niin kannattaa harkita vielä uudemman kerran. Ei kai itsellekään ole kiva erikseen koiria aina viedä. :)

        Periaatteessa uskon, että onnistuisi kahdenkin suuren koiran ulkoiluttaminen yhtä aikaa, mutta itse en usko koulutuksen 100 % varmuuteen ja narttuni on erittäin metsästysviettinen yksilö ja yleensä jos vaikka rusakko tai lintu pyrähtää edestä, menee kaikki keskittyminen komentamaan vierelle, joten mietin, että jos akitoillakin metsästysviettiä ilmenee saisinko pidettyä molemmat suuret koirat hallinnassa.

        Mielestäni jos on koiran ottanut pitäisi omiin kouluttamiskykyihinsä sen kanssa luottaa, mutta silti minusta on järkevämpää olla valmistautunut kuin ennemmin katua myöhemmin : /

        Muutenkin yleensä lenkitän shelttiä ja seropia yhdessä, niin en nyt kolmatta ala siihen pukkaamaan, lenkit minulle ja akitalle mukavaa yhteistä aikaa :)

        Täytyy tosiaan miettiä vielä kun onhan tässä aikaa, että onko parin vuoden päästä niin paljon aikaa vaeltamiselle, että edes tarvitsisin niin pitkille matkoille lenkkikaveria, ehkä silloin sen leon otan, mutta jos uskon että aikaa koulutukseen ja liikuntaan riittää taidan tuon akitan tai sakun ottaa :)


      • vaeltajaolen
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Periaatteessa uskon, että onnistuisi kahdenkin suuren koiran ulkoiluttaminen yhtä aikaa, mutta itse en usko koulutuksen 100 % varmuuteen ja narttuni on erittäin metsästysviettinen yksilö ja yleensä jos vaikka rusakko tai lintu pyrähtää edestä, menee kaikki keskittyminen komentamaan vierelle, joten mietin, että jos akitoillakin metsästysviettiä ilmenee saisinko pidettyä molemmat suuret koirat hallinnassa.

        Mielestäni jos on koiran ottanut pitäisi omiin kouluttamiskykyihinsä sen kanssa luottaa, mutta silti minusta on järkevämpää olla valmistautunut kuin ennemmin katua myöhemmin : /

        Muutenkin yleensä lenkitän shelttiä ja seropia yhdessä, niin en nyt kolmatta ala siihen pukkaamaan, lenkit minulle ja akitalle mukavaa yhteistä aikaa :)

        Täytyy tosiaan miettiä vielä kun onhan tässä aikaa, että onko parin vuoden päästä niin paljon aikaa vaeltamiselle, että edes tarvitsisin niin pitkille matkoille lenkkikaveria, ehkä silloin sen leon otan, mutta jos uskon että aikaa koulutukseen ja liikuntaan riittää taidan tuon akitan tai sakun ottaa :)

        oho tuli kahdesti melkein sama viesti kun katsoin ettei ekaa lähettänyt...


      • vaeltajaolen
        ytrutyuty kirjoitti:

        Metsästyskoiria on erilaisia eli sosiaalinen riistavietti kuten kanakoirilla ja stabyllakin.

        Staby olisi parempi vaihtoehto kuin akita tai leonberg ja muut ajattelemasi rodut.

        Staby olisi muuten mieleen, mutta suuresta koirasta haaveillut olen jo jonkin aikaa :)


    • tunturilta tuulee

      Olen hoitanut eri rotuja vuosikausia ja nähnyt jos jonkinmoista vaeltajaa. En ottaisi leonbergiä ainakaan, on liian raskasrakenteinen ja lyhytikäinen kumppani vaelluksia ajatellen. Sakemanni on hyvä vaihtoehto vaelluksiakin ajatellen ja myös vahdin jos tarvit, eikä ole riistaviettinen. Jos sakun laittaisit niin katso työkoiralinjainen. Ei mitään viistoperää. Esim. rajakoirat ovat suurinosa sakuja ja työkoirina toimivat hienosti sen 10v ja jäävät sitten eläkkeelle. Vaeltavat viikon aikana useita kymmenä kilometrejä. Porokoira vois myös olla yksi vaihtoehto. Säänkestävä turkki ja takuulla hyvä oppimaan ja jaksaa liikkua mut ei luonteeltaan ole mikään hötky.

      • vaeltajaolen

        Juuri enemmän tuollaiset käyttölinjaiset sakut olisivatkin enemmän mietittävänä, tosiaan niin sairaita ovat monet ne juuri vinoperäiset ja jalatkin niillä tuuppaa harottamaan miten sattuu....

        Porokoirakin voisi muuten olla, mutta olen kuullut juuri siitä, että ne haukkuisivat melko paljon : /

        Sakemanneissakin tuntuu noita rähjääviä olevan, mutta en tiedä onko silloin enemmän kyse juuri koulutuksen puutteesta vai ylimääräisestä energiasta :/ onko sitten porokoirillakin näin?

        Porokoirakin periaatteessa ihan harkittava rotu, vaikkei koskaan olekkaan mieleisekseni ilmennyt..


      • tunturilta tuulee
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Juuri enemmän tuollaiset käyttölinjaiset sakut olisivatkin enemmän mietittävänä, tosiaan niin sairaita ovat monet ne juuri vinoperäiset ja jalatkin niillä tuuppaa harottamaan miten sattuu....

        Porokoirakin voisi muuten olla, mutta olen kuullut juuri siitä, että ne haukkuisivat melko paljon : /

        Sakemanneissakin tuntuu noita rähjääviä olevan, mutta en tiedä onko silloin enemmän kyse juuri koulutuksen puutteesta vai ylimääräisestä energiasta :/ onko sitten porokoirillakin näin?

        Porokoirakin periaatteessa ihan harkittava rotu, vaikkei koskaan olekkaan mieleisekseni ilmennyt..

        Ei porokoira ole räkyttäjä. Lapinkoirat kyllä pitivät yötäpäivää meteliä tarhassa ollessan ja luulen että kun ulkoilutin muita koiria niinkun ei yhtäaikaa voinut ottaa ja eivät pystyneetkään hallitsemaan tilannetta " paimennusta" menettivät herkästi konrollinsa. Porokoirat sosiaalisia paimentajia eivätkä turhia stressaa ja metelöi, voi tietenkin poikkeuksiakin olla mut kohdalleni ei ole osunut. En ole itse koskaan omistannu porokoiraa, lappalaista tai edes sakemannia mut työni kautta olen valtaosaan rotuja joutunut tutustumaan. Omistan kylläkin kymmenkunta koiraa mut ovat pieniä seurakoiria ja metsästyskoiria niin niitä en edes suosittele kun haluat riistavapaan tallustajan. Mikään koira ei mielestäni hauku turhia jos sen elämä on tasapainossa ja kaikki hyvin.


      • vaeltajaolen
        tunturilta tuulee kirjoitti:

        Ei porokoira ole räkyttäjä. Lapinkoirat kyllä pitivät yötäpäivää meteliä tarhassa ollessan ja luulen että kun ulkoilutin muita koiria niinkun ei yhtäaikaa voinut ottaa ja eivät pystyneetkään hallitsemaan tilannetta " paimennusta" menettivät herkästi konrollinsa. Porokoirat sosiaalisia paimentajia eivätkä turhia stressaa ja metelöi, voi tietenkin poikkeuksiakin olla mut kohdalleni ei ole osunut. En ole itse koskaan omistannu porokoiraa, lappalaista tai edes sakemannia mut työni kautta olen valtaosaan rotuja joutunut tutustumaan. Omistan kylläkin kymmenkunta koiraa mut ovat pieniä seurakoiria ja metsästyskoiria niin niitä en edes suosittele kun haluat riistavapaan tallustajan. Mikään koira ei mielestäni hauku turhia jos sen elämä on tasapainossa ja kaikki hyvin.

        Itse muutaman räkyttävän porokoiran olen tavannut, toisella oli koulutus suhteellisen huonossa jamassa omaan silmään ja toisesta en tiedä mikä sitä vaivasi, luultavasti jokin jos eivät yleensä turhia elämöi : )

        oma shelttini kyllä tuuppaa vähän kaikesta metelöimään kun kovasti tuntuisi aina olemaan asiaa, mutta shelteillä se o ihan rodulle yleistä että reagoidaan haukkumalla, kumminkaan toista rotua jolla on taipumusta haukkuherkkyyteen en halua, koska yhdessä on jo meteliä tarpeeksi : )
        Porokoiraa voisi tosiaan miettiä jos ei ole yleistä ; )


    • Pro koirat
      • vaeltajaolen

        Noilla olen tosiaan pelaillut mutta usein tuuppaavat sellaisia jotka eivät oikein kiinnosta =/

        Mutta hauvakoneenkin kautta minä broholmininkoiraan tutustuin ja ihastuin : ) ja leoa on kanssa jotkut ehdotelleet


      • valkkari
        vaeltajaolen kirjoitti:

        Noilla olen tosiaan pelaillut mutta usein tuuppaavat sellaisia jotka eivät oikein kiinnosta =/

        Mutta hauvakoneenkin kautta minä broholmininkoiraan tutustuin ja ihastuin : ) ja leoa on kanssa jotkut ehdotelleet

        Ónko sulle valkoinenpaimenkoira tuttu rotu. Sakemannista jalostettu,hieman pehmeämpi versio. Uskollinen omistajalleen,helposti koulutettava,kestää pitikiäkin matkoja. Terve valkkari on pelkäämätön, voi suhtautua ensi alkuun vieraisiin ihmisiin varauksellisesti, on myös erittäin luotettava leikkikaveri lapsille. Vahtimisvietti ei ole ihan samaa luokkaa kun sakemannilla, mutta oma koirani kyllä vahtii perhettään ja omaa pihapiiriään mallikkaasti. Valkkari ei myöskään vaadi jokapäiväistä"hikilenkkiä", tyytyy myös vähempään.


    • silksokki

      Meidän pikkuruiset silkkiterrieritkin jaksaa vaeltaa pitkiä matkoja, toisella on tarve sitten juoksennella tauoilla kepin perässä kun muuten kävelevät takana.
      Rodun ei tarvitse olla mikään superaktiivinen (silloin tarvitsee paljon aktivointia ja pitkiä lenkkejä myös arkipäivinä). Kunhan on terverakenteinen sekä muutenkin terve ja peruskuntoa pidetään yllä niin melkein mistä tahansa koirasta saa vaelluskaverin.

    • Jos tavallinen kaupunkilainen tuntee tarvitsevansa erityisesti vartioivan, ison koiran, vain johonkin retkeilyyn, ensisijainen kohde on www.mielenterveysseura.fi ....

      • tyypilliset provot

        Onhan siitä koirasta muutakin iloa kuin retkeily, ihme kitinää aina kun joku on kiinnostunut jostain muusta rodusta kuin kultainennoutaja tai villakoira.


      • vfghgfjgjgjg
        tyypilliset provot kirjoitti:

        Onhan siitä koirasta muutakin iloa kuin retkeily, ihme kitinää aina kun joku on kiinnostunut jostain muusta rodusta kuin kultainennoutaja tai villakoira.

        Kerry tai vehnis airis tai snautserit ei ole paimenkoiria mutta tottelevaisia ja vahtiviakin.


      • isoisoäiti

        Sanoppa muuta!

        Erikoista muutenkin kysellä itselleen rotua täältä, kyllä lähtökohta pitäisi olla käyttötarkoitus ja oma mieltymys rotuun.

        Eikä tunnu ihmeemmin tietävän noista vaelluksistakaan, että tokko koira siellä paljon aikaansa viettäisi tallustellen.kaniinimäyris kyllä sen lenkin joutuin pistelisi menemään


      • isoisoäiti kirjoitti:

        Sanoppa muuta!

        Erikoista muutenkin kysellä itselleen rotua täältä, kyllä lähtökohta pitäisi olla käyttötarkoitus ja oma mieltymys rotuun.

        Eikä tunnu ihmeemmin tietävän noista vaelluksistakaan, että tokko koira siellä paljon aikaansa viettäisi tallustellen.kaniinimäyris kyllä sen lenkin joutuin pistelisi menemään

        Oikeilla retkeilysivustoilla ihmiset painottavat joitain ihan muita ominaisuuksia, mm. koiran sosiaalisuutta, niin se pärjää yleisillä nuotiopaikoilla, laavuilla, tykkää kun vastaan tulee muita vaellusporukoita, eikä haittaa vaikka pusikossa rymyisi joku marjanpoimija.


    • ei kai se rotu...

      Ei kai rodulla niin suurta merkitystä ole, mutta itse ottaisin sellaisen, jolla ei ole ihan järjetön metsästysvaisto. Ja toki sellaisen, joka jaksaa ja tykkää liikkua.

      Pari Collieta on ollut ja ainakin ne ovat metsässä ok ja muutenkin "täyspäisiä" ja seurallisia miellyttäjiä. Niiltä puuttuu metsästysvaisto käytännössä kokonaan.
      Vaan eipä tuon nykyisen, tosin jo iäkkään kultisuroksen kanssa ole mitään ongelmia metsässä ja saa juosta aina vapaana. Kotipihallakin se on aina irti, koska pysyy pihassa vaikka mitä tapahtuisi. Ihmeellistä kyllä, ei lähde edes juoksuaikaisen nartun perään.

      Löytyy varmaan kymmeniä koirarotuja, jotka huolisin mukaan metsävaellukselle - monirotuisia unohtamatta :-)

    • hmm??

      Miksi sekarotuinen narttusi ei kelpaa vaellukseen? Tai nuo nykyiset koirasi ylipäätään?

      • isoisoäiti

        Metsässä tarttee olla kaunis koira, tuvassa ei niinkään väliä. Tai sitten on alkanut sekotustaan häpeämään.


      • mikä on ongelmasi
        isoisoäiti kirjoitti:

        Metsässä tarttee olla kaunis koira, tuvassa ei niinkään väliä. Tai sitten on alkanut sekotustaan häpeämään.

        Niin justiin, sinä se tyypilliseen tapaan taas muita kiusaamassa. Et ole aloittaja, joten turhaan vastaat hänen puolestaan, kun ei sinulta kysytty.


    • Aloittajan.

      Kriteerit koiran hankintaan, ovat perin heppoiset. Aloittaja haluaa koirasta myös turvaa ja luonteeltaan koirat joista on oikeasti turvaa on ehdottomasti koulutettava ja annettava aktiviteetteja,siis muutakin kuin 2,5km kusilenkkejä. Minä en ainakaan suosittele mitn rotua.

    • maarit2

      Hei,

      Karkeakarvainen kettuterrieri on mahtava kaveri. Innokas, utelias ja nauttii
      metsissä vaeltamisista. Keskikokoinen kooltaan. Kaiken muun hyvän lisäksi
      mahtava seurakoira.

    • Vaeltamaan kauas ja tasaista vauhtia. Luin kirjoituksesi. Koiria en tunne mutta jotenkin juttu kolahti. Siinä oli jotain tuttua.
      -
      Parempaa etsintä kuulutusta minusta ei voisi tehdä. Jos et löydä koira maailmasta sopivaa yksilöä. Tässä olisi mahdollinen ehdokas. Ota yhteyttä jos haluat katsastaa tarkemmin. Tosin ruusukkeita minulla ei ole.

    • HHUHUH

      Jämtlannin pystykorvan ja seefferin sekoitus. Iso, vahva, kestävä, vahti, viisas, pelottavan näköinen, uskollinen

    • buam

      Noilla kriteereillä et tarvitse mitään koiraa.

    • Vehniksen omistaja

      Meillä on Vehnäterrierri. Ja jaksaa hyvin pitkätkin matkat, On meidän mukana aina lapin reissuilla eikä tee heikkoakaan. Hyvin jaksaa automatkatkin, tietää, että perillä pääsee liikumaan :) rauhallinen kotikoira. Ei lähde karvaa on trimmattava rotu.

    • saksanpaimenkoiraseo

      Saksanpaimenkoira! Siinä se on! Ei karkaa, on uskollinen ja jaksaa lähes määrättömästi! On helppo kouluttaa, jos on itse johdonmukainen. Ihana kaveri ja todella kaunis. Ei karvaa, paitsi karvanlähdönaikana. Kestävä koira ja peloton, mutta silti kuuliainen. Mieheni on valloittanut aika monta tunturia ja vuorta koiran kanssa!

    • skdleiejsjldfoejkks

      Sakemannista nimenomaan näyttelylinjainen on helpompi kouluttaa mutta kestävyys on samaa tasoa. Käyttölinjaisissa on liian tiukkoja koiria joista tulee ongelmia helposti. Eli suosista pehmeitä näyttelylinjaisia, niin ei tule ongelmia. Katso, ettei vanhemmat ole virkalinjaa eikä käyttölinjaisia vaan tavallisista perhekoirista, joilla on tehty BH - testit ja lonkat A ja kyynärät A.

      • vfdgffhfg

        Aloittaja sanoi jossain kohtaa ettei pidä paimenkoirista..ja kuitenkin sitten miettikin saksanpaimenkoiraa..hiukan ristiriitainen aloittaja. ;)


    • juubelis

      Ota chihuahua, räkyttää pirusti kaikelle mikä lähelle tulee ja jos ei jaksa vaeltaa niin helppo heittää rinkkaan ja kantaa selässään....no vitsi,vitsi :D Itse kallistuisin paimenkoiran suuntaan, niillä ei ainakaan kovin vahvaa metsästysviettiä,joten eivät sinkoile joka metsäneläväisen perään.

    • Itsekinvaeltaja

      Australiankelpie. Täydellinen koira pitkillekin vaelluksille :)

    • muista aktivointi!

      Australiankelpie ja bordercollie ovat hyvin kestäviä koiria, mutta se tarkoittaa myös, että ne tarvitsevat paaaljon aktivointia. Labradorinnoutaja on mukava ja säänkestävä koira ;) tarvitsee sekin virikkeitä ja kunnon koulutuksen.

    • mukavakunrotujaon

      Mä ehdotan bobtailia eli vanhaa englannin lammaskoiraa tai briardia joka asiaan eli vaellukseen, seurakoiraksi, (harrastuskoiraksi eli tässä tarkoitan jotain esteradan, uintipaikan ja noutamisen harrastamista esim.ei kai tällaisia ihan päivittäin tarvitse mutta varmaan kaipaisi esim. viikottain tai pari kertaa kuukaudessa.. ). Tämä tuli vain lukemisen perusteella ehdotuksena eli en vielä ole ottanut kumpaakaan koiraa, mutta lukenut olen noista paljon js rapsutellut kummankin rodun edustajaa, että toivottavasti pian jompikumpi omaksi.. Jos luovut tuosta ehkä vähän kuitenkin omalaatuisesta koon vaatimuksesta vain ulkoisen turvan takia, niin vehnäterrieri ja partcolliekin mukavat lenkkikaverit varmasti vaellukseen saakka, jos koko ratkaisee niin belgianpaimenkoira, hovawart tai husky kävisvät, ehkä estrelan vuoristokoira tai Irlannin susikoirakin tai venäjän vinttikoira..

      • AinaVaelluksella

        Avaajahan kaipasi jotain isokokoista vahtikoiraa, joka tarjoilee tarvittaessa turvallisuuspalveluita. .... ja oli päätynyt vaelluskaverin etsinnässä alustavasti akitaan/ broholminkoiraan! Siinä sitä vaellushaastetta haasteita kaipaavalle ja ennen muuta ympäristölle.

        Mainitsemistasi bobtail ja briard ovat vallan mainioita ja sopivia rotunsa (ja ennen muuta päänsä) puolesta vaelluskoiriksi. Karvaa tosin voisi olla hieman vähemmän. Ehkä vehnäterrieri olisi vieläkin sopivampi, puhumattakaan huskysta. Irlannin susikoiran unohtaisin.

        Jos koiraa valittaisiin pelkäksi ulkoilu- ja vaelluskaveriksi, laittaisin plussat seuraaville ominaisuuksille:
        - keskikokoinen/ pienehkö
        - keskikarvainen
        - ei puolustus- eikä vartiointiviettinen (moisesta ominaisuudesta on vaelluksilla pelkästään haittaa)
        - tottelevainen
        - fyysisesti terve/ ei sairaaksi jalostettu rotu
        - hyvin sosiaalistettu (ja porovapaa)


      • kerropois
        AinaVaelluksella kirjoitti:

        Avaajahan kaipasi jotain isokokoista vahtikoiraa, joka tarjoilee tarvittaessa turvallisuuspalveluita. .... ja oli päätynyt vaelluskaverin etsinnässä alustavasti akitaan/ broholminkoiraan! Siinä sitä vaellushaastetta haasteita kaipaavalle ja ennen muuta ympäristölle.

        Mainitsemistasi bobtail ja briard ovat vallan mainioita ja sopivia rotunsa (ja ennen muuta päänsä) puolesta vaelluskoiriksi. Karvaa tosin voisi olla hieman vähemmän. Ehkä vehnäterrieri olisi vieläkin sopivampi, puhumattakaan huskysta. Irlannin susikoiran unohtaisin.

        Jos koiraa valittaisiin pelkäksi ulkoilu- ja vaelluskaveriksi, laittaisin plussat seuraaville ominaisuuksille:
        - keskikokoinen/ pienehkö
        - keskikarvainen
        - ei puolustus- eikä vartiointiviettinen (moisesta ominaisuudesta on vaelluksilla pelkästään haittaa)
        - tottelevainen
        - fyysisesti terve/ ei sairaaksi jalostettu rotu
        - hyvin sosiaalistettu (ja porovapaa)

        "- ei puolustus- eikä vartiointiviettinen (moisesta ominaisuudesta on vaelluksilla pelkästään haittaa)"

        Haittaa, millä tavoin? Kuvitteletko, että koira puolustaa ja vartioi joka ikiseltä myyrältäkin? Lähinnä se tulee esiin outoja ja uusia ihmisiä tavatessa, jolloin koira saattaa olla varautunut - jos sitäkään, kun ei ole edes sen omaa reviiriä. Kuitenkin vartioivat ja puolustavat rodut ovat lähtökohtaisesti ihmisrakkaita, tilanne ja koiran tilannetaju ratkaisee, enkä näe sellaista tilannetta vaelluksella, missä noista ominaisuuksista olisi haittaa.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      155
      11111
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      56
      3103
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      215
      2962
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2167
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1928
    6. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1746
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      18
      1739
    8. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      52
      1672
    9. 85
      1648
    10. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1627
    Aihe