Auttakaa mua

nuoriäiti

Eli olen pienen alle 2-vuotiaan tytön äiti. Rakastan lastani tosi paljon mutta hänen ajoittainen vahva tempperamenttinsa ärsyttää minua. En tiedä onko "kasvatustyylini" samanlaista kun mitä isäni ja äitini käyttivät minulla, pinta oli aina lämminhenkinen ja iloinen mutta toisaalta perheen sisällä kuohui ja kaikki tuntui teennäiseltä. Huomaan itsessänikin sen teennäisyyden, saatan hymyillä lapselleni ja viettää aikaa hänen kanssaan mutta toisaalta tunnen suurta ärsytystä, ja tunne siitä etten halua olla siinä. En tiedä mistä se johtuu, haluaisin olla aidosti läsnä (ja niinhän minä yleensä olenkin) mutta saattaa olla että tunteeni johtuu siitä että olen 100% kotiäiti ilman että saan omaa aikaa muulloin kun silloin kun lapsi on päiväunilla. Lapsi vie kaiken aikani, hiekkalaatikolla istuminen on ihan huipputylsää etenkin silloin kun olemme vain kaksistaan... ja kun hän läträä sen vetisen hiekan kanssa. Koko touhu on inhottavaa vaikka ymmärrän että lapset tykkää leikkiä esim. kuralätäköissä jne.

Lapseni osaa olla todella itsepäinen ja nytkin meneillään todellinen uhma kun kaikelle pitää sanoa EI! Multa riittää ymmärrystä tällekin, mutta joskus en todellakaan jaksaisi kuunnella sitä raivoa ja kiukkua mitä tulee aika-ajoin, haluaisin jättää vain kaiken taakse, sulkea oven ja olla pihalla itsekseen mutta sitä en voi tehdä, kun en halua että hän joutuu tunteittensa kanssa yksin... ja lapsen raivarin jälkeen olen pitkävihainen, en osaa rauhoittua ja ajatella että kyllä se siitä, vaan että kaikki se paska tulee taas eteen ennemmin tai myöhemmin. En osaa aina tulkita lastani, johtuen varmaan myös siitä ettei hän vielä osaa puhua ja se että hän antaa itsestään ristiriitaisia kuvia kun esim. kysyn että onko jano, niin vastaa siihen ei, vaikka oikeasti onkin.

Sanokaa, ettei tätä enää kauan kestä... haluan nauttia yhdessäolosta mutta usein se on tosi hankalaa!

8

186

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei helppoa

      Minun tyttäreni on ollut uhmakas siitä asti, kun pääläki synnytys salissa näkyi. Nyt alkaa helpottamaan, kun on muuttamassa pois kotoota. On nyt 18-v.
      Monet taistelut on siihen mahtunut.

    • Hei nuoriäiti!

      Ensinnäkin onneksi olkoon, että olet saanut lapsen, joka osaa ilmaista itseään ja vaikuttaa kehittyvän juuri niin kuin lapsen tuleekin!
      Kirjoitat tuntemuksistasi, joihin varmaan lähes kaikki pienten lasten vanhemmat voivat ainakin ajoittain samastua. Lapsi koettelee, haastaa ja repii pinnaa. Se vain kuuluu pakettiin. Lasten kuten vanhempienkin temperamentit ovat erilaisia ja jokainen äitikin kypsyy eri asioihin eri aikana, kenen pinna nyt mitäkin parhaiten joustaa.

      Vanhemman ei tietenkään kuulukaan ehkä riemusta kiljua kuraleikkien vieressä. Se kuitenkin auttaa jaksamaan katsella hiekkakakkuja, että tajuat sen motivaation: tarjoat lapsellesi siinä parhaillaan oivan oppimis- ja kehtysympäristön sekä normaalia lapsuuden olomuotoa. Leikkien mahdollistaminen on yhtä tärkeää kuin ruuan, lämmön jne tarjoaminen.

      Viestistäsi kuitenkin kuultaa se, että lepojaksoja sinulle itsesi lataamiseen tuntuu olevan kovin vähän. Onko lapsen is'ä mukana arjessanne? Entä muut aikuiset? Miten voisit aikaansaada itsellesi sopivaa rentoutumisaikaa lapsen tarpeisiin vastaamisen seassa? Kuka voisi hoitaa lasta, että pääset vaikka jumppaan kerran viikossa?

      Lapsi muuttuu ja kasvaa koko ajan, niin sinäkin. Muutaman vuoden kuluttua se jo viilettää tukka leuhuten fillarilla kyläteitä ja toivot, että vielä saisit sen syliisi tuhisemaan. Anna tunteiden tulla, mutta anna niiden myös mennä (tuo pitkävihaisuus). Pyri asennoitumaan niin, että kiukkuja ja harmeja tulee koska ihminen on tunteva olento mutta ne muuttuvat hetken päästä tarpeettomiksi

      Vertaistuki on myös todella tärkeää. Liity muiden äitien joukkoon vaikkapa seurakuntien perhekerhoissa tai muissa kokoontumispaikoissa joissa on lapsesi ikäisiä ja saat itse liittyä äitien joukkoon - äitien, jotka ovat huokailleet samoja tuntemuksia kuin sinä ihmiskunnan alkuajoista asti. Äitiyteen liittyy syvää rakkautta, kuten kuvailit, mutta myös ajoittaista ärtymystä, surua, huolta jne. Se kaikki on normaalia.

      Voit myös puhua tunteistasi neuvolassa tai esim. seurakunnan diakonia- tai perhetyöntekijälle. Usein auttaa, kun saa tuulettaa tuntemuksiaan esiin.

      Kaikkea hyvää pienokaisellesi ja sinulle!
      diakoni Meiju

    • kaikkee kivaa

      Älä kysy lapselta onko jano vaan sano että nyt voisit juoda. Kannattaa antaa juotavaa siinäkin kohtaa kun huomaat että kohta alkaa vinkuminen. Juodessa on paha kitistä :) Jos olet lapsen kanssa kotona niin käy avoimissa kerhoissa. 3-vuotiaana menee kerhoon jo yksinään niin saat omaa aikaa. Ota lapsi myös mukaan sellaseen mitä itse tykkäät tehdä :) Itselläni on 4v, 3v ja 4kk lapset. Hermoja se vaatii, mutta on myös ihanaa nähdä onnistumisen iloa.

    • fghjklö

      ole onnellinen terveestä lapsesta...mieti sitä kun oikein pinnaa kiristää. Oma lapseni oli tosi voimakastahtoinen. Jos ei saanut tahtoaan läpi, itki ja raivosi parikin tuntia, oksenteli huudosta johtuen ja nukahti aina lopuksi. Pahinta oli viisivuotiaaksi asti. Älä kuitenkaan anna kiukunpuuskien pelossa pitää omaa tahtoaan:) Kun jaksat olla kärsivällinen, se palkitaan kyllä. Nyt minulla fiksu teini...joka vieläkin joskus ihan vaan tahallaan koettelee äitinsä hermoja:)

      ps. älä kuuntele liikaa, että pitäisi olla "omaa aikaa"
      pienen lapsen äitillä ei sitä ole, tulee vain turhia paineita, kun miettii, mistä sitä omaa aikaa saisi

    • Lapsiluku

      Lapsia pitäis laittaa sen verran kun jaksaa hoitaa ja elättää.Toisille sopii vaan yksi jos hermot ei kestä,toisilla on taloudellisesti varaa hankkia useampikin lapsi ja hoitoapuakin joten voi lapsilukua lisätäkin.Lapsi vaatii paljon ensimmäisinä kahtena vuotena on avuton ja valvontaa vaativa.Omaa aikaa vanhemmilla ei ole jos lasta hoidetaan.Kaikki apuvälineet on tätäpäivää pyykinpesukone pesee pyykit ja tiskikone tiskaa tiskit ne on kuitenkin ylellisyyttä monelle uusperheelle.

    • arnold vaaaampi

      fghjklö

      "ps. älä kuuntele liikaa, että pitäisi olla "omaa aikaa"
      pienen lapsen äitillä ei sitä ole, tulee vain turhia paineita, kun miettii, mistä sitä omaa aikaa saisi"

      tämä on hieno vastaus.
      pitää vain todeta, että nyt hoidetaan lasta oli mikä oli, välittämättä kuka naapuri tai vanhempi ajattelee mitä. Lapsi on sinun ja pitäkää yhdessä hauskaa!!! Mitä pienistä seikoista!!! Vettä on kraanassa ja ruoka kaupassa, rahat tilillä - tuet. Älä huoli. Kaikk mitä sinulta vaaditaan on olla hyvä äiti. Ajattelee vaikk että lapsitukirahat ovat sinun palkkas, jos sukulaisten valitus ei lakkaa. Pidä hauskaa.

      Menkää yhdessä jumppaamaan eikä yksin. Tehkää jotakin hullua yhdessä mutta turvallista. Jos olet nuori, sinulla on paljon enemmän intoa liikkua. Mistä sinä tykkäät?

      Tutkikaa, opiskelkaa, menkää jonnekin, jotta lapsellakin on kivaa!!! Jos olet nuori, voit olla lapsellesi ei vain äiti vaan myös hyvä kaveri.

      • jsdfklasjdf

        lapset todellakin kasvavat nopeasti. Harmillisen harmillista. elämä on niin nopeata. kohta minäkään en saa mitään lapsia.


      • khjgdd
        jsdfklasjdf kirjoitti:

        lapset todellakin kasvavat nopeasti. Harmillisen harmillista. elämä on niin nopeata. kohta minäkään en saa mitään lapsia.

        yhdyn tuohon että älä kysy lapselta onko jano. Niin lapselle tarjotaan ruokaa ja juomaa. Jos syö niin syö. Lapselta ei myöskään kysytä mennäänkö ulos tai sisään. Vanhempi vaan vie. Voit toki lisätä aina kun kerrot mitä tehdään, mitä kivaa siinä on. Esim. kertoa mitä ruokaa sisällä on tarjolla.

        Lapselle tärkeää on rutiinit. Ja jos on montatuntii reissussa eväät mukaan.

        kun lapsi kiukkuaa ei pidä antaa periksi. Lapsi vaan kokeilee rajojaan. Toiset kokeilee enempi kun toiset. Johdonmukaisuus on hyvin tärkeetä. Ja kun on pienelle asettanut rajat niin saa sitten isommalle alkaa hellittää kun osaa kantaa jo vastuuta.

        Pienenkin voi jo opettaa laittaan kengät ja takit nätisti. Ja pissaamaan pottuun. Mitä pienempänä alottaa kasvatuksen sen helpompi. Pienikin lapsi voi jo kerätä leluja ja kuljetella roskia. kannattaa myös kertoa että pakastimeen ei mennä ja ikkunaan. Ja muista sopia mitä esineitä saa laittaa pesukoneeseen. (vaatteita).

        Lapset on erilaisia. toiset kaipaa vähän valvontaa, pärjää hyvin jo yksin 2,5 v. Ja toiset kokeilee enempi kun silmä välttää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4552
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2239
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1754
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1498
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      27
      1433
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1298
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1217
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1136
    9. 22
      1086
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe