Saattelimme jokin aika sitten surullisin mielin vanhan kultsiuroksemme taivaan portille.
Varmasti jossain vaiheessa herää taas halu ottaa uusi koira. Mutta minkä rotuinen?
Tuntuu, että kultainen noutaja ei tule kysymykseen. Sitä kuitenkin vertaisi entiseen, eikä se olisi oikein, kumpaakaan kohtaan.
Mutta joku saman oloinen: Seurakoira, kiltti luonne, ei ihan pienikokoinen.
Asumme omakotitalossa, jossa on suuri piha ja taloudessa on kouluikäisiä lapsia.
Koirakirjat ovat täynnänsä rotuja, mutta jos joku voisi valaista kokemuspohjalta asiaa.
Sileäkarvainen noutaja, englanninsetteri, kromforländer?
Ovatko lähelläkään luonteensa puolesta?
Varmasti jossain vaiheessa herää taas halu ottaa uusi koira. Mutta minkä rotuinen?
Tuntuu, että kultainen noutaja ei tule kysymykseen. Sitä kuitenkin vertaisi entiseen, eikä se olisi oikein, kumpaakaan kohtaan.
Mutta joku saman oloinen: Seurakoira, kiltti luonne, ei ihan pienikokoinen.
Asumme omakotitalossa, jossa on suuri piha ja taloudessa on kouluikäisiä lapsia.
Koirakirjat ovat täynnänsä rotuja, mutta jos joku voisi valaista kokemuspohjalta asiaa.
Sileäkarvainen noutaja, englanninsetteri, kromforländer?
Ovatko lähelläkään luonteensa puolesta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sileäkarvarvainen noutaja tai labradorinnoutaja ovat mielestäni eniten luonteeltaan lähellä kultsua. Sileäkarvainen noutaja saattaa olla vilkkaampi luonteeltaan, mutta onhan erot koirakohtaisia, eikä vain rotukohtaisia.
ne on hieman kookkaampia kuin kultaiset noutajat, niitä on kolmea värimuunnosta: merkkivärinen, musta ja vaalea.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:(kopioitu sivulta http://www.suomenhovawart.fi/ )
Arvostettu monipuolinen käyttökoira. Luonteeltaan tasainen ja hyväntahtoinen. Hovawartilla on suojelu- ja taistelutahtoa, itsevarmuutta ja kuormitettavuutta, kohtuullisesti temperamenttia ja erittäin hyvän hajuaisti. Tasapainoinen ruumiinrakenne ja voimakas kiintymys perheeseen tekevät rodusta erinomaisen seura-, vahti-, suojelu-, pelastus- ja jälkikoiran.
kannattaa tutkailla tätäkin rotua, jos vaikka sattuisi kiinnostamaan.
että hovawart on työkoira ja vaatii napakan koulutuksen ja mielellään tekemistä 'jatkuvasti' koira ei siis sovellu jos olet pikkuisenkaan liian pehmeä eli käskyttäminen ei tule luontevasti ja napakasti. koira 'kypsyy' myöhäisellä iällä n.6v.na vasta ja usein ne ongelmat puhkeaa näkyviin vasta silloin ja koirasta tulee esille ongelmakoira joka on vain vääränlaisen pitämisen seurausta. lähi piiristäni kaksi tapausta joista uros paljon pihalla normaalin peruskoulutuksen sai ja 6v.na kävi isännän päälle tosi pahasti--ammuttiin välittömästi. toinen tapaus narttukoira 6v.na sijoitettiin uudelleen kun alkoi käydä päälle. oli myös vain peruskoulutettu ja ulkoili paljon ja oli seurana. eli molemmilta puuttui napakka laumanjohtaja ja mielekäs tekeminen eli 'työ'. jos sinussa on tarpeeksi jämäkkyyttä ja teetät koiralla 'töitä' on se mitä mainioin sinulle. älä ota jos epäilet että ette voi olla koko perheenä laumana koiran 'yläpuolella'. koira on nimensä mukaan hyvä vahti mutta vain jos todella teet töitä etkä anna sen vain olla....onnea rodun valinnassa...mm lyhytkarvanen collie on monipuolinen samoin kuin pikäkarvainenkin...itse toimin monenlaisten koirien sijaiskotina ja monenlaista on vastaan tullut mutta ei toivottomia tapauksia....
..lähtöön. Minulla tuttava piirissä on kaksi hovawarttia (ei samassa perheessä), ne on ihan vain seura/kotikoirina. Todella kilttejä, tulevat lasten kanssa toimeen. Eihän se hoffi vain työkoira ole, miksi sitä sitten kasvattajat ihan vain perhekoiriksi myisivät..? Niissäkin on varmasti eri linjat, käyttö ja näyttö. Eli pehmeämpiä nämä näyttölinjaiset kuin käyttölinjaiset. Koiria on niin monen luontoista ettei voi kahden tapauksen perusteella tehdä analyysiä rodusta. Ja entä jos kasvatuksessa oli vikaa?
että sen kanssa saa olla kuiteskin tarkkana..... mulla kanssa muitakin hoffi-tuttuja joten tietoa kyllä on. eli näillä meni just siinä kasvatuksessa pieleen......narttu nyt kokeneissa 'hoffi-käsissä' ja toimii tosi hyvin. ollut siel vajaa 2kk.... enkä tarkoita töillä karjan ym paimentamista vaan vaik ihan leikkimielistä hakua vaik kotipihas tai lenkillä jos mahdollista ym. hauskaa ja vaihtelevaa... meil ainaki koirat nauttii tommosista uusista jutuista. rodusta riippumatta kaikkien kanssa voi tehdä jotain juttuja =)
itselläni saku ja harrastetaan jälkeä ja tokoa.
ja mukavia hetkiä sakusi kanssa. omaani kaipaan kovin...oli 10v. kun menehtyi
...kaikille.
Ei tämä helpommaksi ainakaan muuttunut. Maailmassa on niin paljon rotuja. Ja kaikissa jotain hyvää.
Etsintä jatkuu.
moi jos haluat pienen koiran kannatan tiibetinspanieleita. ne ovat reippaita ja vartioivat hyvin. ja ymmärtävät ihmisiä ja ovat aina iloisia paitsi riippuu miten sitä on kohdeltu. tipsut ovat aina valppaita ja HYVIN uteliaita ja haulavat tutusta kaikkiin paikkoihin ja ovat HYVIN rohkeita.
Oma kultsuni menehtyi tapaturmassa ja se oli raskas pala. Valitsin seuraavaksi koirakseni Cavalierin, luonteeltaan samanlaisen, kuin kultsi. Tuntui liian raskaalta ottaa uutta kultsia. Nyt cavani on tiineenä ja näin unta pennuista, joista kaksi oli kultsua! Huomaan vieläkin, että lenkillä, jos tulee vastaan iloinen, häntää heiluttava kultsu, ni ottaa kipeetä...
... on saman tyyppinen kuin kultainen, paitsi että se on kiiltävän mustan värinen. siinä on paljon luonnetta kuten kultasessa ja sekin on hulluna uimiseen. suosittelen tätä rotua lämpimästi:)
jos olet ottamassa koiraa, niin suosittelisin ehdottomasti Mopsia! itselläni on sellainen ja voin sanoa, että ne ovat varmaan maailman seurallisimpai koiria!
Jos haluat ison, vartioivan, lapsirakkaan ja seurakoiran, tutustuppa vaikkapa sohvanvaltaja tanskandoggeihin... Iso rotu ja niin inhimillinen. Tietysti olen puolueellinen, mutta olen aloittanut aikoinani cockerspanielista, siitä skemanniin ja nyt doggien kanssa. http://www.greatdane.fi