Sain koulutehtäväkseni haastatella erilaisia ihmisiä. Kysymykset oli kuta kuinkin valmiina mutta haastateltavat ei. Täytyykö haastattelut tehdä aina niin että minä kysyn, hän vastaa menetelmällä eikä niin että lyön paperin nenän eteen ja sanon että vastaa kysymyksiin. Olen ujo enkä tiedä miten uskallan avata suuta ja kysyä ne monet kysymykset puolituntemattomalta. Auttakaa minua edes rohkaistumaan. Miten tällaisista puhejännittämisestä voi päästä yli?
Minä haastattelijana!
Pikaista apua
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saako ihminen olla tuntematon nettihyypiö? Jos saa, voit ihan hyvin kysellä täällä.
Itsekin olen jännittänyt sosiaalisia tilanteita, mutta loppupeleissä niistä selviää parhaiten kun antaa itselleen mojovan henkisen potkun persuksille ja menee hoitamaan homman sen enempiä ajattelematta. Oksentaa voi sitten jälkikäteen. Mitä pidempään tulevaa tilannetta ajatteleb, sitä varmemmin luistan siitä ja sitten usien tärkeätkin asiat jäävät hoitamatta. Että täysillä päin vaan!
Vältteleminen ei vaan toimi loputtomiin, se on kantapään kautta opittu. Alkuun voi olla helpompaa pistää kysymykset paperille ja pyytää vastaamaan niihin kirjallisesti. Silloin ei juuri tarvitse puhua. Kun tuosta kunnialla selviät, voit alkaa esittää kysymyksiä suullisesti.