Pyhäpuku päällä istutaan tärkeän näköisinä pitkän pöydän ääressä.
Siemaillaan sivistyneen näköisinä halpaa punkkua ja pikkurilli pystyssä imeskellään ravun pyrstöpuolta naamariin.
Ja kännissä hoilataan ruosalaisia juomalauluja, koska se mukamas kuuluu tilanteeseen.
Kukaan ei uhraa pientä ajatustakaan illan sankareille:
Elävät rapuparat upotetaan kiehuvaan veteen ja keitetään elävältä.
Niiden äänetön tuskanhuuto ei kuulu ja kuolinkamppailussa kiemurtelevien rapujen mieletön kipu peittyy kattilasta tulevien höyryjen peittoon.
Mutta ihminen se vaan hymyilee tyhmänä kaltaisilleen.
Mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä!
Pääasia, että saa mahansa täyteen muonaa ja pään täyteen.
Tulisipa joskus sellainenkin aika, että jättiläismäiset ravut pitäisivät ihmisjuhlat.
Uhrit vain suureen pataan ja täysi hönkä alle.
Ja palanpainikkeeksi muutama pullo järvivettä, sillä pala voi juuttua ravun kurkkuun:
Se näkee syvällä mielessään onnettoman uhrin elävänä kiehumisen ja suunnattoman kärsimyksen.
Siemaillaan sivistyneen näköisinä halpaa punkkua ja pikkurilli pystyssä imeskellään ravun pyrstöpuolta naamariin.
Ja kännissä hoilataan ruosalaisia juomalauluja, koska se mukamas kuuluu tilanteeseen.
Kukaan ei uhraa pientä ajatustakaan illan sankareille:
Elävät rapuparat upotetaan kiehuvaan veteen ja keitetään elävältä.
Niiden äänetön tuskanhuuto ei kuulu ja kuolinkamppailussa kiemurtelevien rapujen mieletön kipu peittyy kattilasta tulevien höyryjen peittoon.
Mutta ihminen se vaan hymyilee tyhmänä kaltaisilleen.
Mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä!
Pääasia, että saa mahansa täyteen muonaa ja pään täyteen.
Tulisipa joskus sellainenkin aika, että jättiläismäiset ravut pitäisivät ihmisjuhlat.
Uhrit vain suureen pataan ja täysi hönkä alle.
Ja palanpainikkeeksi muutama pullo järvivettä, sillä pala voi juuttua ravun kurkkuun:
Se näkee syvällä mielessään onnettoman uhrin elävänä kiehumisen ja suunnattoman kärsimyksen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hehhee...unohtui yksi t-kirjain.
Oli tarkoituksena järjestää meille elämäni ensimmäiset rapujuhlat.
Mutta K-kaupasta, jossa ne olivat muiden murhaamina tarjouksessa, ei niitä löytynyt edes saksen vertaa.
"Tilli suussa, kruunu päässä
Sinut pöytää kannetaan.
Paahtoleivän päälle sulle
snapsikylpy annetaan. "
En ole koskaan edes maistanut krapuja. On niin yäääkin näköisiäkin.
En tiedä, onko ihmissyöjäkrapuja olemassa, mutta hait ja krokotiilit ainakin pitävät ihmisjuhlia.
Pakasterapuja näkyy olevan myynnissä sopuhintaan, pitää joskus muistaa ostaa.
Pidän paljon ravusta, sen verran hintavaa, harvoin tulee ostettua muuta, kuin katkarapuja, jotka kokolailla eri asia maultaan. Periaatteessa rapua pitäisi pikkuhiljaa tulla hyvin tarjolle kauppoihin. Itänaapuri oli istutetllut jättirapuja jonnekin muurmanskin seutuville tms ja ne sieltä levinneet valtaisiasti norjan vesille. Norjalaisilla niitä ongelmaksi asti, myisivät meille.
Eläviä rapuja en ikinä ole keitellyt, ei ole koskaan tullut ravustettua. Ne ainakin tuoretta ruokaa.
=DW=
Eikö rahvaalla ole juhlimisoikeutta?
Punaviini ei ole rapujuhlien viini,,,,vaan valkoviini....ja snapsi...akvaviitti...
Mummollani oli tapana keittää rapuja... .muistan sen tillin tuoksun lapsuudesta.....ei sen kummempia rapujuhlia hänellä ollut...ja ilman alkoholijuomia... aikuisena olen ollut rapujuhlissa ....ne vähän erilaisia.....
Itsekin ajattelin joskus.... että hui kamalaa kun ravut laitetaan yksitellen ....kiehuvaan veteen....että ne kärsii...Mutta kyllä ne kuolevat heti...eikä niillä ole aivo- eikä hernotoimintaa sillälailla.... ja aika vaikeaa olisi ravun "lopettaminen" yksitellen....
Luulisin että monella muulla eläimellä.....on kivuliaampikin loppu...
Mielummin oksennan sen verran oon maistanu, ei tartte laiturin nokalta kaus männä jo alkas saaha mutta en en en ikinä.
Minä en tykkää ravuista kanskaan.
ja erittäin monitahoista virikkeelistä elämää,
toisin on nyt,
kaupunkielämä on hyvin köyhää maalla vieteyn lapsuuteen verrattuna.
SE oli valtava elämys lapsena kun päästiin ravustaan joen rannalle,
oi niitä muistoja,
koko kylän lapset ravusti,
kylällä oli muttama rapujen välittäjä, jotka osti kaikki täysimittaiset ravut ja myi ne edelleen kaupunkeihin ravintoloihin,
lapset sai pentä raha korvausta tekemästään työstä,
ei se raha mitään siihen aikaan merkinny,
vaan se rapujen pyydystäminen, se oli jotain sanoinkuvaamattoman jännää,
lapset vietti aikaa ulkona monet tunnit iltamyöhään asti,
sekin oli valtavan jännittävää, kun ravuille syötti-kaloja sai onkia joesta, sitten ne sidottiiin mertaan ja eikun veteen odotteleen rapuja,
--- ANTEEKSI pyydän niiltä jotka vihaa koko touhua,
mutta ravustus oli valtava elämys lapsille ja ihanat muistot jäi vain jälkeen muisteltavaksi vanhuuden päiviksi.
Tykkään ravuista, ainakin pari kertaa viikossa keitän niitä. Sopii hyvin leivänpäälle, munakkaaseen, risottoon, keittoon, salaattiin, keitetyn kanamunan ja raejuuston kanssa sekä ihan pelkästään.
En minä mitään juhlia ja viinejä tarvitse rapujen kyytipojaksi, tosin en ole ennen niiden kanssa kuullut punaviiniä nautittavan.
Hyvää ja vähäkalorista.
Veikkaan ravun kuolevan paljon nopeammin kuin monen muun elukan joita popsimme suihimme. Kiehuvaan veteen selkä edellä kun ravun laskee niin ei se enää mitään kiemurtele. Kaikki syötävät eläimet tapetaan elävinä. Kalan kuolema on paljon hitaampi, joskus se potkii vielä perattuna pannulla.
Jokiravut Suomessa ovat sentään saaneet elää elämänsä niille luontaisessa ympäristössä.
Entäs possuparat, harvat niistä pääsee kärsimään mutalammikoissa, harvat kanat saavat rapsutella pihapiirissä, vaan elävät kuin muurahaiset keoissaan.
Että kaikki suuhunpantava on suhteellista. Katkaravut ainoita minun suuhuni päässeitä rapuja. Kuningasrapu vielä maistamatta, ja maistamatta taitaa jäädäkin.
Tämä rahvas aloittaa äyriäisjuhlat syyskuun toisella viikolla.
Tosin juhlista puuttuvat sekä joki-, että täpläravut mutta muutakin valikoimaa on vaikka hummeriin saakka ei rahvaan rahat jouda.Täydennyksenä simpukoita.
Juomana halpaa valkkaria ilman laulua.
Rituaalit tapahtuvat parvekkeen pyöreän pöydän ääressä kalsarit jalassa ja t-paidassa.
Onhan siitä aikaa kun rapujuhlissa oltiin, tai lopstereita ne oli,tyhjällä tynnyrillä hirvee vasullinen herrojen herkkua.
Ison keon kun laittaa paahtoleivän päälle ravunlihaa ja kastelee sen piri piri soosilla,kelpaa sen jälkeen röyhtäillä.
Ei niis juhlissa mitään turhanpäiväsiä lauluja hoilattu,pääasiaan keskityttiin ja se oli syöminen.
Olen tilannut 12 elävää Rapua.
Kyllä sitä joka syksy pitää saada tuntea kuuluvansa johonkin parempaan.
Muutama muukin kaveri on tilannut saman satsin.
Menemme sitten isolle mökille syömään.
Puhumme ja laulamme kielillä.
Kilpailemme kenellä on elegantein pikku-sormi.
Nauramme alentuvasti makkaralle ja sen kansalle.
Muikuille emme naura.
Kuka osaa, vieäntää niiden kieltä kunnioittavasti.
Sitten puhkomme taas uuden Ravun.
Meillä on sakotus-käytäntö.
Jokainen joka lipsauttaa sanan: Silakka, maksaa 500€ yhteiseen Rapu-kassaan.
Ei ole siitä paljon iloa.
Aina olemme joutuneet itse ne ostamaan.
"Hei kossulilla skaka min mage, lossa min krage
låt det gå raskt.
Kräften min kära pilla du ut
kräftsmör då får du skålet! "
Tuon laulun kirjoitin viikko sitten tätä syksyä varten.
Jotta ei tule väärin-käsityksiä, naisemme keittävät Ravut.
He eivät oikein pidä siitä että tuppaamme kiittelemään pulleita pyrstö-osia.
Sota-veteraanien lapsia olemme.
Tappaminen ei ole ongelmamme.
H.
Joskus olen ostanut halpis pakasterapuja.
Kun olen tilaisuudessa niin syön mielelläni äyriäisiä ja simpukoita. Viimemainitut ovat etupäässä sinistä mallia.
Olemme vaimoni kanssa nauttineet yhden oikean hummeri-illallisen.
Kap Verdellä pelkkä hummeriannos maksoi noin 16€.
Kookkaan hummerin puolikas grillattuna oheissösselöineen.
Eka ravut syöty alkupaloina jo pari viikkoa sitten. Meidän jengissä vain naiset tykkäävät ravuista, siksi teen aina tyyppi surf and turf- yhdistetyt rapukestit ja grilli-illan. Miehet syövät grillattua sikaa tai härkää, juovat olutta ja whiskya, naiset syövät rapuja ja juovat valkkaria tai roseeta. Elokuun superkuu (tai melkein) möllötti taivaalta, kesän viimeiset helteet.
Pikkurillejä on huomannut tarkkailla miten päinne vipotti. Kaikilla oli kivaa.
"Paloma.se.co"
Missä viipyvät lauluni sanojen kehut?
Vai ontuuko hänen kieli-taitonsa? :)
En ole yllättynyt miestenne tavoista Rapu-juhlilla.
Meidän miehemme tietävät milloin pitää käyttäytyä.
Ja miten.
Tappamisen aika pitää aina ottaa huomioon.
Oli sitten Sika tai Rapu.
Huokaus... mutta niinhän se teillä aina.
Miehet ostavat mieluummin kaupasta, kuin alkavat tappamaan.
H.
Ei tappaminen kylläkään kuulu meidän rapujuhliemme ohjelmaan. Tappamista näkee muutenkin tv:stä ihan tarpeeksi. Ostamme kaupasta valmiiksikeitettyjä. Laulusi ihan hyvä jos nyt on kiinnostunut genrestä.
Miksi rapujen syömisen kuuluisi olla rahvaan yksinoikeus?
Meillä ainakin syötiin rapuja jo lapsuuden kodissanikin, isäni oli herkkusuu. Olen
lapsena ollut ravustamassakin. Aikuisena olen keittänyt rapuja muutaman kerran, sitäkin useammin ollut rapujuhlissa.
Ruotsissa meillä on joka kesä rapujuhlat. Lapset olleet mukana vauvasta asti, kasvaneet siihen perhejuhlakulttuuriin. Niissä juhlissa ei juopotella eikä röyhtäillä.
Alkupalaksi on usein kantarelli-bruschetta tai juustopiiras Västerbåtten- juustosta.
Ravut ostetaan sellaisissa muovisangoissa hallista, ovat valmiiksi keitettyjä ja
taivaallisen hyviä. Lapset ovat melkein yhtä kovia ravunsyöjiä kuin aikuisetkin.
Aikuiset saavat kylmää, kuivaa valkoviiniä, mutta sillä ei lotrata. Kukaan ei ole
niissä juhlissa humalassa. Juhlapöytä on katettu kauniisti, kaikilla on asiaan kuuluvat ruokalaput, ja ainakin lapsilla hauskat rapuaiheiset paperihatut.
Alku oli sarkasmia.
Viittasin aloittajan otsikkoon :-).
Siinähän se sarkasmi onkin.
Täällä rapujuhlat liitetään yläluokkaisiin suomenruotsalaisiin ryyppylauluineen.
En puhu omasta asenteestani, vaan vallalla olleesta.
Siis vanhakantainen asenne, onneksi K-kauppoihin on jo päässeet muutkin kuin katkaravut.
Ymmärsin yskän :-)
Ehkä vaatii pientä opettelua hallita niidenkin juhlien etiketti, ettei mene Mallorcan ennen vanhaisten porsas-juhlien puolelle.
Ei ole ollut kunniaa osallistua. :))
Ei minullakaan, ihan kuulopuheiden varassa olen siinä asiassa.
Noin ne varsinaiset rapukestit on meilläkin menneet. Paperilyhdyt ja hauskat hatut, leukalaput sekä aikuisille että lapsille. Joskus olemme valmistaneet paellan tai muun riisi-merenelävä-pääruuan rapujen lisäksi. Hyvä juusto ja lämmin patonki sekä raikas salaatti kuuluvat aina asiaan. Toi kanttarellibruschetta kuulostaa mielenkiintoiselta, tarviikin kokeilla.
Jos tyytyy kaupan rapuihin niin hyvinkin rahvaan budjettiin sopivaa herkuttelua.
Monen on tyytyminen.
Viikko sitten ostettiin K-rapuja, epsanjalaisia.
Kaksi tuntia meni kahden katalan ravun kuorimiseen ja imutteluun.
Lopulta paistoin makkarapotut.
Mihin pannaan loput, onko tiedossa, mikä luonnon elikko niitä söisi?