Selittäisikö joku naisen niistä kuukautisista :) Tämä poika kun ei oikein ymmärrä ja olisi varmasti hyvä tietää siitä jotain, ettei ole aivan tyhmä jos sattuu joku tilanne pian tulevan tyttökaverin kanssa...
Kuukautiset ?
4
1301
Vastaukset
- Minttu
Kuukautiset tulevat naisella kerran kuukaudessa. (tosin silloin kun kuukautiset ensimmäisen kerran alkavat . 12-15 vuoden iässä )...kierto voi olla aluksi epäsäännöllinen, eli ei tule joka kuussa. Kuukautisvuoto kestää sen 4-7 päivää. Kuukautiset tarkoittaa sitä, että kun naiselta irtoaa munasolu kerran kuussa ...ja se ei hedelmöity (eli ei tule raskaaksi)silloin tulee vuotona ulos. Kuukautisten aikaan naisten hormonitasot voivat vaihdella, joten voi olla mieliala herkässä (esim ,itkuisuutta tai vastaavasti ärtyisyyttä) lähes kaikilla naisilla on myöskin kuukautisten aikaan alavatsakipuja, alaselkäkipuja, jopa voi oksettaa ja olla päänsärkyä, särkylääke auttaa silloin.(joillakin naisilla ei ole lähes mitään oireita, mutta useimmilla kuitenkin on. ) Kuukautisten aikaan ei suositella yhdyntöjä, jo senkin takia että naisella on kuukautisista kipuja.) raskaaksi nainen voi tulla periaatteessa missä vaiheessa kuukautiskiertoa tahansa(mutta otollisin aika on ovulaatio eli noin 14 päivää kuukautisten alkamisesta. )
- Toinen Minttu
Pitää korjata tuota Mintun viestiä sen verran, että joillakin naisilla rakastelu auttaa kuukautiskipuihin. Niiden arvellaan (tarkkaa syytä/kaikkea mikä vaikuttaa ei kai selvitetty?) johtuvan jostain alavatsan verenkiertohäiriöistä ja silloin liikunnan tai seksin harrastaminen, hieronta tms. saattaa auttaa. Ei tosin toimi tämäkään kaikilla ja kun olo on silloin tosi kurja, seksi on tasan viimeinen mitä silloin haluttaa. Joillain kivut on niin kovia, että joutuu olemaan pois töistäkin niiden takia. Se, miksi seksiä ei kuukautisten aikana välttämättä suositella, johtuu käsittääkseni enemmänkin siitä, että silloin saattaa olla herkempi kaikenlaisille pöpöille ja tulehduksille. Jos seksiä kuukautisten aikaan harrastaa, kannattaa varmuuden vuoksi käyttää kortsua tai ainakin käydä ennen ja jälkeen pesulla. Tämä koskee siis nimenomaan poikaystävää!
Kuukautiskipujen lisäksi naisilla voi esiintyä ns. PMS-oireita jo ennen kuukautisiakin. Minulla tällainen (poikaystäväänkin vaikuttava) oire on rintojen arkuus: jo vähäinenkin kosketus tekee kipeää. Yleisempiä kuitenkin on kai huono tuuli ja nuo erilaiset säryt silloinkin. Nämä on tosi yksilöllisiä asioita. Jotkut kärsii erilaisista oireista pari viikkoa putkeen ja toisilla taas ei tule mitään vaivoja tai ne kestää vain tosi vähän aikaa. Minä esim. olen tavallista paremmalla tuulella sen viikon-pari ennen kuukautisia ja seksihalutkin on silloin korkeimmillaan, vaikka useimmilla kai on toisin päin.
Poikaystävän kannattaa kuitenkin varautua siihen, että kuukautisten aikoihin ei oikein minkäänlaiset ehdottelut mene läpi ja vastaukset ihan viattomiinkin kysymyksiin voi olla vähän tylyjä --> ei siis pidä ottaa turhaan nokkiinsa. ;)
Ja rautalangasta vääntäen vielä: kuukautisvuoto on veristä vuotoa, jonka seassa on tummempia limakalvoklimppejä. Alku- ja loppuvaiheessa (tai esim. e-pillereiden takia) voi vuoto olla myös sellaista kiinteämpää ruskeaa tuhrua - joka jää ikävästi esinahan alle...
- Kolmas Minttu
Kysy mutsiltas. pillusta valuu kerran kuussa verta ja jotain muuta paskaa. Ei se sen kummallisempaa oo!!!
- Minä vaa
Ennen kuukautisten alkua alkaa erittyä valkovuotoa.
Kuukautisvuoto alkaa tytöillä yleensä 11 ja 15 ikävuoden välillä, keskimäärin 13 vuoden iässä. Tällöin noin kerran kuussa tapahtuu verenvuotoa emättimestä muutaman päivän ajan. Samalla voi tuntua alavatsakipuja.
Kuukautisten alkaminen tarkoittaa, että tyttö on tullut sukukypsäksi. Hän voi tulla raskaaksi ja saada lapsen.
Tytön henkinen kehitys on kuitenkin paljon hitaampaa kuin kehon muutokset eikä raskaaksi tulemista voi tällä iällä mitenkään pitää suotavana.
Kuukautisvuoto alkaa tytöillä yleensä 10 - 15 ikävuoden välillä. Tällöin munasarjoista irtoaa munasolu kerran kuussa ja se kulkee munanjohdinta pitkin kohtuun päin. Kohtu valmistautuu joka kuukausi raskauteen siten, että sen limakalvo tulee paksummaksi ja verekkäämmäksi. Mikäli munasolu ei hedelmöity ja tartu kohtuun, kohdun limakalvo hajoaa ja tästä on merkkinä muutaman päivän kuluttua alkava verinen vuoto - kuukautisvuoto.
Vuoto erittyy emättimen kautta keskimäärin kerran kuussa. Kuukautisvuodon ajankohtaa voidaan siirtää ehkäisypillereillä tai hormonilääkityksellä tiettyä tarkoitusta varten, esim. matkaa tai muuta tärkeää tapahtumaa varten, jolloin haluaa olla ilman kuukautisvuotoa. Lääkäriltä saa ohjeet kuukautisten siirtoa varten.
Kuukautiset ovat alkuun usein epäsäännöllisiä ja saattavat jäädä joskus tulematta. Muutaman vuoden kulutta kuukautiskierto säännöllistyy ja pysyy melko tasaisena aina vaihdevuosiin saakka. Neljänkymmenen ikävuoden kuluttua kuukautiskiertoon saattaa tulla vaihteluja uudestaan ja 45 - 50 ikävuoden paikkeilla kuukautiset alkavat jäädä pois kokonaan.
Mikäli kuukautiset eivät ole ilmaantuneet 16 ikävuoteen mennessä, on hyvä käydä naistentautilääkärin tutkimuksessa. Jos kuukautiset ovat suhteellisen säännölliset ja jäävät pois, eikä kyseessä ole raskaus, on myös hakeuduttava lääkärin tutkimukseen. Mikäli taas vaihdevuosien jälkeen kuukautisten jo oltua poissa vuotoa ilmaantuu uudelleen, on myös syytä lääkärintutkimukseen.
Kuukautisvuodon yhteydessä saattaa esiintyä selkä- ja alavatsakipuja. Toisilla kuukautiset voivat olla täysin kivuttomia. Rinnat saattavat myös aristaa ja turvota jonkin verran muutamia päivä ennen kuukautisvuotoa. Hormonilääkitys tai ehkäisypillerit aiheuttavat joillekin samanlaisia oireita.
Kivuliaista kuukautisista käytetään termiä dysmenorrea. Dysmenorealla tarkoitetaan niin voimakkaita kuukautiskipuja, että ne häiritsevät naisen normaalia elämää ja toimintaa. Melkein jokaisella naisella on vähäisiä kivun kaltaisia tuntemuksia vuodon alkaessa, mutta noin 10-40 % naisista kärsii voimakkaammista kuukautiskivuista säännöllisesti tai ajoittain. Primaarisessa dysmenorreassa kuukautiset ovat kivuliaat lähes niiden alkamisesta saakka, usein heti kuukautiskierron säännöllistyttyä. Jos aiemmin kivuttomat kuukautiset ovat muuttuneet kivuliaammiksi myöhemmällä iällä, on kyseessä sekundaarinen dysmenorrea. Sen taustalta on syytä etsiä synnytinelinten sairauksia.
Mistä kuukautiskivut johtuvat?
Primaarisessa dysmenorreassa oireen takaa ei löydy kohdun tai muiden synnytinelinten elimellistä sairautta; oire on toiminnallinen. Se liittyy lähes aina ovulatorisiin kiertoihin, eli kiertoihin joissa tapahtuu normaali ja säännöllinen munasolun irtoaminen. Kipuoireet alkavat vuodon alkaessa ja kestävät yleensä yksi - kaksi päivää. Kohdun limakalvossa muodostuu tavallista enemmän prostaglandiineja, ja vuodon alettua limakalvosta vapautuvat prostaglandiinit imeytyvät kohtulihakseen, aiheuttaen näin kohdun supistelua. Tällöin kohdun verenkierto heikkenee ja seurauksena on myös hapen puutteesta johtuva kipu. Kuukautisiin liittyvät yleisoireet johtunevat ainakin osittain systeemiseen verenkiertoon päässeistä prostaglandiineista. Vähintään joka toisella naisella on kuukautisten yhteydessä seuraavia yleisoireita: pahoinvointi, oksentelu, ripuli tai päinvastoin ummetus, ristiselkäsärky ja päänsärky. Usealla naisella kivuliaat kuukautiset lievittyvät iän mukana tai raskauksien jälkeen.
Kuukautisilla on monta nimitystä: menkat, moonikset, mömmöt, "naisten tauti", monkkarit, mensut, "pahat päivät" ja niin edelleen. Niistä ei voine kuitenkaan käyttää suomalaista sanontaa "Rakkaalla lapsella on monta nimeä". Kuukautiset ovat lähes poikkeuksetta yhä tabu tai ainakin jotain, josta harvoin ääneen puhutaan. Tämän lisäksi niihin liitettävistä myyteistä ja tuntemuksista suurin osa on varsin negatiivissävytteisiä. Tämä kävi vahvasti ilmi myös kaikista lähteistäni. Mutta miksi näin on? Miksi tyttö ei juhli kuukautistensa alkamista? Ovathan ne usein ensimmäinen varsin konkreettinen merkki aikuisuudesta, naiseksi kasvamisesta. Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen on vaikea antaa. Useita mahdollisia tulkintoja minulla on kuitenkin tarkoituksenani tuoda esille tässä työssä.
3. NUORI NAINEN JA ENSIMMÄISET KUUKAUTISET
Tässä kappaleessa kerron tyttöjen kokemuksista heidän ensimmäisten kuukautistensa yhteydessä. Tämän lisäksi hieman vertailen tyttöjen kuukautistietoutta lähinnä 1960-luvulla ja 1990-luvulla.
3.1. Nuorten naisten kokemuksia
"Pyyhkiessään hän huomasi, että paperissa oli vähän verta. Nyt ne kuukautiset sitten vihdoinkin olivat alkaneet. Hän oli riemuissaan, vihdoinkin hän kuului normaalien seuraan. Hän oli kolmetoista, syksyllä neljätoista." (Aapola, 1994, 7) Tämä kokemus on eräs harvoista lähteistäni löytämistäni kokemuksista, joka kuvaa kuukautisten alkamiseen liitettyjä positiivisia tuntemuksia. Muistelutyönryhmänsä muistojen perusteella Aapola (mt., 7) toteaa tyttöjen kokeneen sekä helpotusta että häpeää. Oman havaintoni mukaan negatiiviset kokemukset ja tuntemukset ovat kuitenkin positiivisia yleisempiä. Tällaisia kuukautisten alkaessa koettuja tuntemuksia ovat esimerkiksi: pelko, järkytys, kauhistus (Kosonen, 1998); häpeä (mm. Prendergast, 1995); epävarmuus, hämillisyys, pettymys (Aapola, 1994) sekä paniikki, suru, kuvotus (mm. Oinas, 1998). Aapola (1994) nimeää myös muutamia positiivisia tuntemuksia kuten ylpeys, helpotus, jännitys, tunne normaaliudesta ja riemu. Nämä positiiviset tuntemukset liittyvät usein ajatukseen normaaliudesta ja (aikuisten naisten) ryhmään kuulumisesta. Negatiivisten tuntemusten taustalla ovat moninaisemmat syyt ja tilanteet. Tällaisista voisi mainita mm. pelot kuukautisten julkitulosta yleensä koulussa ja hallinnan ja kontrollin menettämisestä. Monet tytöt myös häpeävät omaa naiseuttaan. Suurin ja yleisin pelko lienee kuitenkin pelko veritahrasta vaatteiden takaosassa.
Tässä yhteydessä haluaisin mainita vielä toveripiirin merkityksen nuorelle naiselle. Puhuin edellä ensimmäisten kuukautisten alkaessa koetuista positiivisista tuntemuksista liittyen tunteeseen normaaliudesta ja ryhmään kuulumisesta. Tytöillä on usein tarve tuntea yhteenkuuluvuutta tovereidensa kanssa. Jos muilla toveripiirin jäsenillä ovat jo kuukautiset alkaneet, on kuukautisten alkaminen tytölle eräänlainen hänen jäsenyyttään, paikkaansa tai asemaansa ryhmässä määrittelevä tekijä. Tällaisessa tapauksessa tyttö saattaa iloita kuukautistensa alkamisesta. Mutta asialla on myös toinen puoli. Jos tyttö on ensimmäinen toveripiirinsä jäsen, jonka kuukautiset ovat alkaneet, on tilanne samalla tavalla huono kuin siinä tapauksessa, että hän olisi viimeinen. Tavallisimmasta kehityksestä poikkeamisen voi sanoa olevan aina negatiivista tämän esimerkkini valossa. Perusajatukseni siis on, että kuukautiset voivat olla tytölle ryhmän jäsenenä joko iloa tai surua aiheuttava tekijä. (Katso mm. Aapola, 1994.)
3.2. Tyttöjen kuukautistietous 1960- ja 1990-luvuilla
Kaikkien edellä mainitsemieni pelkojen lisäksi vielä tämänkin päivän aikuisten kertomuksista on löydettävissä kuukautisten alkaessa koettua pelkoa, järkytystä ja kauhua siitä syystä, etteivät he tienneet etukäteen tarpeeksi kuukautisista eli niiden luonteesta tai merkityksestä. Eräs Kososen (1998, 88) haastattelemisista eläkeikäisistä naisista kertoo seuraavaa: "Kyl mä sitä ajattelin justiin, et kun ei mistään tämmösestä naisen fysiikkaan kuuluvasta. Ei koskaan puhuttu ja selitetty, ei kotona eikä koulussa. Että esimerkiks mensikset oli mulle niin suuri järkytys, että sitä ei kukaan voi kuvitella. Mä luulin että joku kauhistuksen tauti on iskeny, ja kun aina puhuttiin siitä siveettömästä elämästä ja muusta ja tietysti kaikki mikä liitty alapäähän oli siveetöntä. Kyllä se oli niin kauhistus". Ilmeisesti vielä 1960-luvulla useat tytöt eivät tienneet kuukautisista juuri mitään ennen niiden alkamista. Äitini kertoi 1960-luvun puolivälin tienoilla luulevansa kuolevansa hänen kuukautistensa alkaessa. Hänelle ei ollut asiasta minkäänlaista tietoa. Entäpä tänä päivänä, 1990-luvulla?
Koulujen sukupuolivalistuksen tunnit ja biologian opetus harvoin käsittelevät kuukautisia. Valistuksen paino on ehkäisyssä, sen muistan myös omilta sukupuolivalistuksen tunneiltani yläasteella 1990-luvun alussa. Biologian opetuksessa taasen hyvin harvoin käsitellään tunteita tai kokemuksia, paino on ihmisen biologian tarkastelussa. Molemmat - sekä sukupuolivalistus että biologian - tunnit pidetään usein koko luokalle yhteisesti keskittyen juuri ehkäisystä puhumiseen tai ruumiinosien ja luiden opetteluun. Kuukautisista ei koulussa puhuta muualla kuin viidennellä tai kuudennella luokalla tytöille terveydenhoitajan pitämällä tunnilla. Ja tässä yhteydessä, kuten Oinas (1998, 80) toteaa, kuukautiset liitetään ainoastaan reproduktioon, eikä esimerkiksi seksuaalisuuteen.
Koulusta kokemuksellista tietoa ei saa ja äideiltä, isosiskoilta tai ohjekirjasista saatu tieto ja neuvot koskevat yleensä kuukautissuojien hankkimista ja käyttöä, sekä hygienian ja raskauden ehkäisyn tärkeyttä. Eräs Aapolan muistelutyönryhmän jäsenistä kertoo siskoltaan saamista neuvoista seuraavaa: "Sisko oli jo sanonut etteivät ne miltään ihmeelliseltä tuntuneet. Ei ollut kipuja eikä mitään, oikeastaan ne kuulemma vain ärsyttivät, mutta tyttö ei tiennyt miksi". (Aapola, 1994,10) Kokemuksellista tietoa ei siis tytöille ole tarjolla. Golub (1992) toteaa: "Usein on todettu, nuorten tyttöjen kuukautistietämyksen rajoittuvan biologisiin perustietoihin munasoluista ja hormoneista. Kokemuksellista tietoa heidän on vaikeampi saada" (Aapola, 1994, 10). Voisinkin väittää, että jos tyttö jos hän haluaa tietää kuukautisista muutenkin kuin lääketieteellisen tai hygieenisen diskurssin sisällä joutuu hän kääntymään ystäviensä ja ikätoveriensa puoleen.
Kaiken edellä mainitun valossa en pitäisi lainkaan merkillisenä sitä, että nuori tyttö pelkää tai inhoaa ajatusta kuukautisten alkamisesta. Onhan täysin luonnollista pelätä asiaa, jonka johdosta hän tulee vuotamaan verta, etenkin jollei tiedä miksi tai minkä vuoksi. Äidin tai terveydenhoitajan vakuuttelut asian normaaliudesta tuskin auttavat tai parantavat tytön oloa. Pitäisinkin tärkeänä tyttöjen tietämyksen kannalta sen, että heille kerrottaisiin enemmän kuukautisista ja esimerkiksi siitä, että vaikka ne ovatkin luonnollinen asia ne ovat myös erilainen ja "keljuttava" kokemus. Tytöille tulisi kertoa enemmän muiden kokemista tuntemuksista ja siitä, että kuukautiset ovat asia, johon kaikki naiset tottuvat. Uskon tyttöjen kauhistuksen johtuvan siis osittain siitä, etteivät he ymmärrä syytä kuukautisiin ja tiedä niistä tarpeeksi vielä tänäkään päivänä.
Tässä vaiheessa haluan vielä mainita 12-vuotiaan pikkusiskoni, joka toteaa aina kuukautisista puhuessamme yksinkertaisesti "Hyi!". Tästäkin huolimatta hän kuitenkin tuntuu kuuntelevan minun ja äitini keskusteluja varsin kiinnostuneena. Hän myös usein kyselee meiltä kuinka vanhoja olimme kuukautistemme alkaessa todeten sitten, että hänen kuukautisensa alkavat siinä iässä kuin ne meilläkin alkoivat.
4. TYTÄR, ÄITI JA ENSIMMÄISET KUUKAUTISET
Äiti on usein se henkilö, jolle tyttö ensimmäisenä kertoo - tai ainakin haluaisi kertoa - kuukautistensa alkamisesta. Aapolan tulkinnan mukaan äidille kertominen "vaikuttaa olevan eräänlainen rituaali" (Aapola, 1994, 10). Myös Oinaan mukaan äiti - tosin eräänlaisena keskiluokkaisen perheinstituution ruumiillistumana - on merkittävä henkilö ensimmäisten kuukautisten alkaessa (Oinas, 1998, 83). Syy tähän äidille kertomisen tärkeyteen lienee se, että äiti on itsekin nainen, jonka tyttö kokee näin ollen voivan ymmärtää häntä. Tämän lisäksi tyttö toivoo Aapolan (1998, 11) mukaan saavansa eräänlaista vahvistusta äidiltänsä. Itse muistan tunteneeni jonkinasteista helpotusta ja turvallisuutta saadessani kertoa äidilleni kuukautisteni alkamisesta. Huusin häntä luokseni jossain määrin säikähtäneenä siitäkin huolimatta, että tietouteni kuukautisia koskien oli hyvä, ainakin hygienian ja lääketieteellisten faktojen suhteen. Halusin äitini tukevan minua.
Miten äidit sitten useimmiten suhtautuvat uutisiin tyttären ensimmäisistä kuukautisista? Aapola (1994, 11) toteaa seuraavasti: "Tarinoissa (Aapolan muistelutyönryhmän tarinoissa, huomio N.K.) kuvatuista äitien reaktioista tyttären ensimmäisiin kuukautisiin on ilo ja tunnustus kaukana". Kuten jo aikaisemmin mainitsin: tyttöjen myös äideiltä saamat neuvot koskevat ensisijaisesti kuukautissuojien hankkimista ja käyttöä sekä hygienian tärkeyttä. Äitien reagointi tyttären ensimmäisiin kuukautisiin tapahtuu siis hygieenisen diskurssin puitteissa. Tämän lisäksi äidit saattavat puhua tyttärilleen myös kuukautisista yleisesti, luonnollisena asiana (Roihaa, 1993 mukaillen Aapola, 1994, 11.). Näin ollen kuukautiset sekä henkilökohtaisena ja mullistavana kokemuksena että osana seksuaalisuutta jäävät usein äidin ja tyttären keskustelujen ulkopuolelle. Oma näkemykseni onkin, ettei ole lainkaan ihme jos juuri ensimmäiset kuukautisensa saanut tytär tuntee itsensä petetyksi äidin varsin persoonattoman ja kliinisen suhtautumisen johdosta. Eräs Aapolan muistelutyönryhmän jäsen kirjoittaa: "Hän tunsi itsensä pettyneeksi, koska äiti ei ollut asiasta mitenkään innostunut. Ei hän kyllä tiennyt, mitä odotti äidin sanovan tai toivoisi tämän tekevän" (Aapola, 1994,11).
Tässä haluan vielä huomauttaa, että Oinaan tekevän vastakkaisen huomion Aapolan käsitykseen siitä, että tytöillä on tarve kertoa äidilleen ensimmäisistä kuukautisistaan ja saada näin heiltä tukea ja jonkinlaista vahvistusta. Oinas nimittäin toteaa, että hänen aineistossaan tytöt olivat helpottuneita jos he pystyivät välttämään tilanteen puheeksi ottamisen äitiensä kanssa. (1998, 83)
5. TUTKIJOIDEN TULKINTOJA KUUKAUTISISTA
Tässä luvussani käsittelen hieman lähemmin eri tutkijoiden esittämiä tulkintoja kuukautisista. Olen nostanut lähteinäni käyttämistäni artikkeleista ja Kososen teoksesta esille muutamia käsitteitä ja termejä koskien esimerkiksi naiseksi tulemista tai kuukautisten salaamispakkoa. Näiden avulla jäsentelen sitten eri tutkijoiden tulkintoja asettamalla niitä eri otsakkeiden alle. Tällä tavoin toimimalla toivon muodostavani tästä luvustani helppolukuisen ja selkeän kokonaisuuden.
5.1. Kuukautiset ja naiseksi tuleminen
5.1.1. Oinaan ja Aapolan käsityksiä
Ensimmäisten kuukautisten alkaessa tyttö on vielä länsimaisen mittapuun mukaan alaikäinen ja lapsi sekä lapsen asemassa. Tästäkin huolimatta kuukautisten voidaan katsoa olevan varsin konkreettinen merkki tytölle siitä, että hänestä on tulossa jo "iso tyttö", nainen. Tässä osiossa käsittelen hieman Oinaan (1998, 78-81) esittämiä käsityksiä siitä, miksi tytöt kokevat kuukautisten alkamisen usein niin negatiivisena.
Elina Oinas on esittänyt oman muistelutyönryhmänsä kokemusten perusteella varsin mielenkiintoisen näkemyksen sanomalla, että kuukautisten alkamiseen liitetyt negatiiviset muistot johtuvat osittain näkemyksistä, jotka tytöillä on stereotyyppisestä naisesta (the stereotypical Woman). Heille muodostunut kuva naisesta ja naiseudesta liittyy lähinnä seksuaalisuuteen ja reproduktioon. Näin ollen tytöt näkevät itsensä kuukautistensa alkaessa sekä seksuaalisena olentona, että tulevana äitinä, eivätkä pidä näkemästään vaan torjuvat tämän kuvan todeten itse olevansa tulevaisuudessa jotakin muuta. Oinaan mukaan erityisesti kuva äidistä on tytön omien tulevaisuudensuunnitelmien kannalta merkityksetön. (Katso Oinas, 1998, 78-81.)
Tällaista ensimmäisten kuukautisten yhteydessä tapahtuvaa naisen tai naiseuden torjumista Oinas selittää kahdella tavalla. Ensimmäisen selityksen mukaan tyttöjen kuva itsestä on hyvin monimutkainen iässä, jolloin kuukautiset yleensä alkavat. Tapa, jolla tyttö näkee itsensä tulevaisuudessa, ei ole stereotyyppinen. Kuten jo mainitsin, tyttö ei näe itseään etenkään tulevaisuuden äitinä. Toinen selitys taasen koskee länsimaisen symbolisen naisen "toiseutta" (the "otherness" of the western symbolic Woman) yhteiskunnassa. Tämä Nainen ei ole olemassa tyttöä, vaan miehistä valtaa (male order), varten. Oinas puhuu fallisesta vallasta (phallic order) ja toteaa, että siitä johtuen ei feminiinisen subjektiuden aseman saavuttaminen ole mahdollista. Näin ollen tytöllä ei ole mitään mihin hän voisi tai haluaisi samaistua. (Katso Oinas, 1998, 78-81.)
Oinaan näkemykset stereotyyppisestä naisesta kuulostavat mielestäni varsin teoreettiselta, mutta samalla merkitykselliseltä. Olen usein miettinyt miksi kuukautiset koetaan niin negatiivisesti kuin ne yleensä koetaan. Tämä Oinaan teoria antaa jonkinlaisen selityksen sen lisäksi, että kuukautiset usein kivuliaat ja hankalat. Teoriaa tukee mielestäni myös Aapolan toteamus siitä, kuinka tyttö ensimmäisten kuukautistensa alkaessa "kohtaa myös yhteiskunnalliset ja kulttuuriset naisen ruumista koskevat asenteet ja käsitykset" (Aapola, 1994, 4). Näin ollen kuukautiset nuorten naisten kokemina saavat myös kulttuurisen ja yhteiskunnallisen merkityksensä heidän matkallaan kohti naiseutta. Aapola kuitenkin toteaa myös seuraavasti: "Kuukautisten merkitys naiseuden kannalta jää tytöille usein epäselväksi" (mt., 12).
Tähän yhteyteen haluan liittää vielä Anna-lehdessä olleen kokemuksen, jonka kertoo 25-vuotias Elina: "Sitten kun kuukautiset alkoivat, itkin koko päivän. Se oli niin kamalaa. Tuntui kuin kellon viisari olisi liikahtanut eteenpäin eikä paluuta lapsuuteen ja barbileikkeihin enää ollut" (Anna, nro 45, 9.11.1999, 19). Tämän kokemuksen kautta voinenkin todeta, ettei kuukautisten alkaessa koettu suru tai paniikki johdu välttämättä aina muusta kuin vaikkapa tunteesta koskien sitä, että lapsuus on ohitse.
5.1.2. Äitiydestä
Olen jo todennut, että tyttö ei näe tai halua nähdä itseään tulevana äitinä vielä iässä, jolloin kuukautiset useimmiten alkavat. Jos näin on, kuten Oinas edellä tulkitsemassani teoriassa väittää, miksi tytöille sitten esimerkiksi koulussa opetetaan jo ennen heidän kuukautistensa alkamista, että niiden alettua he ovat sukukypsiä eli heidän on mahdollista tulla raskaaksi? Eivätkö nämä kaksi asiaa, tyttöjen käsitykset itsestään ja tulevaisuudestaan ja koulun tarjoama reproduktiivinen merkitys kuukautisille, ole ristiriidassa? Tulisiko koulussa siis ottaa huomioon kuukautisista puhuttaessa tyttöjen oma kokemusmaailma ja heidän minäkuvansa? Muistan itse ajatelleeni saavuttamastani reproduktiokyvystä kuullessani, että minulta varmaankin odotetaan raskaaksi tulemista melko pian jos minulle kerran on siihen mahdollisuus annettu jo 13-vuotiaana. Murrosikäisenä harvempi tietää, että biologisesti valmis ei ole synonyymi psyykkisesti valmiille.
Kuukautisten voisi toki ajatella olevan myös positiivinen merkki naiseudesta. Aapolan (1994, 8) mukaan kuukautiset nimittäin ovat merkki reproduktiokyvystä, joka taasen "vahvasti määrittää kulttuurista naiseutta". Näin ollen naisten voisi kuukautisten alkaessa ajatella juhlivan omaa naiseuttaan. Oman käsitykseni mukaan näin ei kuitenkaan ole juuri siitä Oinaan mainitsemasta yksinkertaisesta syystä, että tytöt eivät näe itseään tulevina äiteinä vaan he haluavat "olla enemmän", jotakin ihan muuta.
5.2. Kuukautiset ja seksuaalisuus
Kuukautiset usein yhdistettäneen ajatukseen seksuaalisuudesta. Esimerkiksi Aapolan mukaan jotkut tytöt näkevät ruumiinsa seksuaalisesti kypsyneempänä heidän kuukautistensa alettua (Aapola, 1994, 10). Muissa lähteissäni ei tähän kuitenkaan lähes lainkaan viitattu. Aapola jopa mainitsee, että hänen muistelutyönryhmänsä muistoissa seksuaalisuutta ei lainkaan liitetty kuukautisiin (mt., 10). Vain yhdessä Aapolan muistelutyönryhmän jäsenen tarinassa oli kerrottu uudenlaisesta omiin sukupuolielimiin kohdistetusta kiinnostuksesta. "Suihkussa ollessaan tuntui oudolta pestä pimppiä. Hänen oli pakko työntää sormensa emättimeen koettaakseen, miltä se tuntuu. Ja se tuntui erilaiselta, jotenkin niin liukkaalta ja märältä. Sormi oli aivan verinen ja haisi ihmeelliselle." (Aapola, 1994, 7) Itse olin varsin hämmästynyt tästä havainnostani siitä syystä, että oletin kuukautisten ja seksuaalisuuden liittyvän varsin tiiviisti yhteen. Olisin ollut vähemmän hämmästynyt jos olisin löytänyt lähteistäni viittauksia oman seksuaalisuuden pohtimiseen ja tutkailemiseen kuukautisten alkaessa.
"Äidit eivät muistelutarinoiden mukaan puhuneet tyttäriensä kanssa seksuaalisuudesta vaikka kuukautisten alkaminen viittaakin reproduktiiviseen ja seksuaaliseen kypsymiseen. Vanhemmat saattoivat kuitenkin pyrkiä rajoittamaan tytön liikkumavapautta aiempaa tiukemmin, millä haluttiin kontrolloida erityisesti tytön seksuaalisia suhteita poikiin." (Aapola, 1994, 11) Tämä Aapolan kommentti on mielestäni varsin mielenkiintoinen. Seksuaalisuudesta ei puhuttu, mutta se tiedostettiin ja sitä kontrolloitiin vanhempien taholta. Samalla tämä esimerkki tukee mielestäni oletustani siitä, että seksuaalisuus liittyy siis varsin läheisesti kuukautisiin vaikka tämä ei käynytkään selkeästi ilmi tässä työssä käyttämistäni lähteistä.
5.3. Kuukautisten salaamispakko
Kosonen tuo teoksessaan "Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta" (1998) esille käsitteen kuukautisten salaamispakko. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että kuukautisista ei voi eikä saa puhua julkisesti eivätkä ne saa tulla etenkään miesten tietoon. Näin ollen kuukautisten salaamispakon voi asettaa synonyymiksi Aapolan (1994) käyttämälle käsitteelle kuukautisetiketti, jota käsittelen myöhemmin.
Eräs Kososen muistelutyönryhmän nuorehko nainen kuvaa kuukautisten salaamispakkoa seuraavasti: "Yläasteella murrosiän mukanaan tuomat muutokset aiheuttivat päänvaivaa: oli keksittävä, kuinka kätkisi kuukautisensa muilta. Uimassakäyminen oli ikuinen kompastuskivi kuukautisten aikaan, oli kauheaa sanoa opettajalle, miksen minä voi uida." (Kosonen, 1998, 90) Tässä muistossa opettajalle ilmoitettiin syyksi kuukautiset. Kahdessa muussa hieman iäkkäämpien naisten kertomassa ja Kososen (mt., 75) ylöskirjaamassa muistossa syy jätettiin mainitsematta ja jäätiin vain istumaan liikuntatunnin alussa tai opettajan kuullen käytettiin ilmaisua "luonnollinen syy". Sanaa kuukautiset ei koulussa voinut aikaisemmin sanoa lainkaan ääneen, niin suuri vahvasti kuukautisten salaamispakko piti tyttöjä otteessaan.
Kososen mukaan on luonnotonta, että oppilas joutuu keksimään erilaisia keinoja pitääkseen normaaliin kehitykseen kuuluvan asian salassa (Kosonen, 1998, 89). Itse en voisi olla hänen kanssaan enempää samaa mieltä. On mielenkiintoista, että vielä muutamia vuosikymmeniä sitten sanaa kuukautiset ei voinut koulussa sanoa ääneen. Lieneekö tilanne tästä loppujen lopuksi paljon muuttunut? 16-vuotias siskoni ainakin salailee kuukautisiaan viimeiseen asti eikä esimerkiksi suostu ostamaan kuukautissuojiaan itse kaupasta. Syyksi hän ilmoittaa sen, että joku voi vaikka nähdä hänet "ne kädessä". Voisiko kuukautisten salaamispakolla olla jotain tekemistä edellä käsittelemäni seksuaalisuuden kanssa? Eikö ole sanottua, että kaikki naisen seksuaalisuuteen liittyvä tai liitettävä on tabu eikä siitä juurikaan puhuta? Tähän voinen myös liittää myytin siitä, että kuukautistensa aikana nainen on saastainen tai että hänellä on jopa maagisia voimia. Aapola (1994, 4) toteaa seuraavasti: "Kuukautisiin liittyy nyky-yhteiskunnassakin paljon epämääräisiä, naisia rajoittavia uskomuksia ja negatiivisia käsityksiä". Näin ollen väitänkin, että myytit todellakin elävät yhä jollakin tiedostamattomalla tasolla mielissämme ja vaikuttavat käsityksiimme kuukautisista tabuna ja asiana, joka tulee salata
Lääkärin ja potilaan mielipiteet kuukautishäiriöiden syistä saattavat poiketa toisistaan radikaalisti, ilmenee uudesta englantilaistutkimuksesta. Naiset ilmoittivat hakeutuneensa vastaanotolle kuukautiskipujen, kuukautiskiertohäiriöiden tai liiallisen vuodon takia. Lähete gynekologille annettiin useimmiten vuoto-ongelmien takia. Menorragian tunnuspiirteenä on tavallista runsaampi kuukautisvuoto, joka ylittää 80 millilitraa yksien kuukautisten aikana. Todellisuudessa menorragiaa voidaan ainoastaan arvailla ongelmien syyksi, sillä diagnoosiin tarvittavaa objektiivista mittausta on yleislääkärin vastaanotolla yleensä mahdoton suorittaa. Väärät diagnoosit voivat johtaa siihen, että ongelmaa ei osata hoitaa oikealla tavalla, väittävät tutkijat. Menorragian hoitoon käytetään tavallisimmin voimakkaita lääkkeitä tai jopa kirurgisia toimenpiteitä.
Kyselytutkimuksessa kartoitettiin liki tuhannen skotlantilaisen 25-49-vuotiaan, ensin yleislääkärin vastaanotolle kuukautisvaivojen takia hakeutuneen naisen kokemuksia menstruaatiosta. Potilaat lähetettiin sitten gynekologin vastaanotolle, jossa tutkimus tehtiin. Vajaa 40 prosenttia naisista kertoi kuukautisensa runsaiksi. Kuitenkin 60 prosenttia sanoi sen lääkärissäkäyntinsä syyksi. Yleislääkäreistä kolme neljästä käytti runsaita kuukautisia gynekologille lähettämisen syynä. Naisten tuli myös kertoa, kuinka ongelmallisina he kokivat menstruaation ja mikä sai heidät alunperin kääntymään lääkärin puoleen. Yli puolet vastanneista mainitsi useamman kuin yhden syyn. Yli neljäsosassa tapauksissa yleislääkäri ja potilas olivat olleet eri mieltä lääkäriin hakeutumisen syistä - lääkäri kirjasi neljä kertaa todennäköisemmin syyksi ainoastaan runsaan vuodon.
Niin.. eiköhän tässä tarpeeksi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6467936Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662220Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292124- 1441696
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511229Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251218Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991103Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65834Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.55751Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7727