Sivulle

Ensin pitää opettaa vapaana luoksetulo eteen istumaan. Kun koira istuu eteen, otetaan kaulapannasta kiinni ja ohjataan "sivulle" käskyllä ja sitten "istu". Jos koira istuu veltosti lonkallensa, niin yksi askel eteenpäin ja käsky istu. Jos olet ns. namien kanssa kouluttava, niin koiran istuessa eteesi, viet namin koiran kuonon eteen ja ohjaat kädellä, käsky "sivulle".

Siis osaako se sivulle tulon muuten? Jos osaa, niin homma on helppo,ja ei tartte kuin pikkasen ohjausta. Jos taas alat opettamaan sivule tuloa ihan aakkosista, niin itse olen alkanut naksuttelemaan sitä ihan normiarjessa, en edes ohjaile hirveästi. Mutta koirani osaavat kyllätarjota paljon ja kaikenlaista, kun ovat sellaiseen oppimistyyliin oppineet. Kun koira osaa sivulle-käskyn merkityksen, se kierähtää sinne mielestäni aika luonnollisesti nimenomaan suoraan sivulle. Pienellä käden liikkellä sen saa alkuun. Systeemi on periaatteessa sama kuin sillä kiertäen sivulle menossa. Mutta ohjausliike on vain erilainen. Mutta siis ahneella koiralla nami nenän eteen ja oikeansuuntainen ranneliike, niin koira kääntyy kyllä. Jos ei homma muuten alaluonnistua, niin laita sille kiertopuolelle jokin fyysinen este, niin helpottuu.

Itse en siis käytä minkäänlaista fyysistä ohjausta alkuvaiheessa, ja koiraan koskemista vältän muutenkin. Mennään ihan siten, että ensin naksutellaan ja vahvistetaan, ja vaatimustasoa nostetaan. Kun koiralla on oikea vireystila, se ei todellakaan istuksi veltosti lonkallensa. Ja nimenomaan oikeanlainen mielentila on kaiken positiivisen ehdollistamisen mahdollistaja. Niin kauan kuin koiralla on mistä se motivoituu, se ei tee mitään veltosti. Jos koira tekee jotain "veltosti", niin silloin pitää miettiä palkkiota. Se ei ole kohdallaan. Ja kun palkkio ei ole kohdallaan, ei kannata kauheasti opetella uusia asioita.

Mutta siis, itse pidän nuo asiat erillään. Kun koira osaa tulla sivulle, se tekee sen ihan mistä suunnasta vain. Luoksetulon ja eteenistumisen opettelu on eri asia. Kumpikin asia opetellaan ensin erikseen. Ja ne yhdistetään sitten. Itse kuitenkin varoitan liian paljon tekemään juuri tietynlaista liikeyhdistelmää. Päinvastoin, kaikkea koiran ennakointia pitää välttää. Harjoitusten tulee olla siis vaihtelevia ja yllätyksellisiä. Ja nopeita ja lyhyitä.Muutama toisto kerrallaan riittää. Ja homman pitää loppua aina siihen hyvään suoritukseen, vaikka kuinka tekisi mieli jauhaa, kun se koira niin hyvin osasi ;D

Etäisyyksiä ja sellaisia voi sitten treenata ajan kanssa. Itse harrastan ykköslajina koiratanssia. Jossa siis tehdään etäliikkeitäkin. Se on laji, jossa homma ei onnistu, jos ei koira halua hommia tehdä. Käytän paljon erilaisia apuvälineitä, ja autan koiraa onnistumaan. Kosketuskeppi kuuluu ihan perus apuvälineistöön. Samoin erilaiset kosketusalustat. Näitä kannattaa tutkia, jos haluaa auttaa koiraa oppimaan. Ihan kaikkeen ne eivät sovellu, mutta erittäin moneen kyllä. Periaatteessa sama asia kuin nami nenän edessä.Siinä koira vaan ehdollistetaan siihen, että sen namin saa, kun kuono seuraa palloa. Kosketuskeppi, namialustat ja kosketusalusta ovat kolme erinomaista apukeinoa. Ja niiden käyttömahdollisuudet ovat melkein loputtomat, kunhan perustyön tekee kunnolla. Näiden avulla saa koiralle erilaisia liikeratoja rakennettua. Ja tosiaan, sopivat melkein kaikkeen. Noh, maastolajeissaei niinkään ole käyttöä niille ollut. Mutta näissä "perustempuissa" . Mutta kaiken a ja o on koiran motivaatio. Sitä pitää pitää yllä. Ja jos tuntuu, että koira ei halua oppia, niin pitää miettiä tarkkaan, mikä kohta meni vikaan. Ja tarkastaa palkkaus. Pakotteet ovat itselläni ihan viimeinen keino. Käytän pakotteita. Mutta vain, jos on ihan pakko. Kun koira ylittää rajan, jota ei saa, niin karjaisen kyllä sen perkeleen. Meillä esimerkiksi epäsosiaalinen käytös on sellainen asia. Nämä katkaisen heti ja selkeästi. Raja tuli vastaan.Mutta muuhun niitä ei oikeastaan tarvitse. Muusta selviää palkkaamalla oikeaa käytöstä. Ja jättmällä sen väärän palkkaamatta. Kun koira hoksaa logiikan (se vaatii sen, että sen pitää joskus myös epäonnistua, ja jäädä ilman palkkaa), niin se oppii muokkaamaan käytöstää, ja tarjoamaan erilaisia toimintamalleja. Tehokkain tapa oppia on palkita sitä koiran tarjoamaa käytöstä. Jos koira tarvitsee apua keksiäkseen sen, niin annetaan sitä.Mutta ei niin, että ihminen näyttää. Estetään vääriä mahdollisuuksia, ja kannustetaan oikeaan.