Vahingonkorvaus ja ulosotto

Kyselisin neuvoa sellaiselta, joka on ollut kohta kertomassani tilanteessa.
Eli oikeudessa minulle saatavaksi tuomittiin vahingonkorvausta kivusta ja särystä.
Maksajaksi tuomittu herra tätä ei luonnollisesti vapaaehtoisesti maksa, joten minun olisi laitettava saatava voudin perittäväksi. Ongelma on kuitenkin se, että olen itsekin ulosoton asiakkaana. Minulle jostain arveltiin, ettei vouti voi tällaiseen korvaukseen kajota, vaan sen on tilitettävä summa minulle.

Onko kenelläkään ko. tilanteesta kokemusta? Ulosotolla ei ole mitään neuvontatahoa, joka asiassa opastaisi. Ainoa kuka neuvoja antaa on oma ulosottomies ja sen mulkun kanssa en keskustele.
4206
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ei ole kokemusta, mutta TIETOA on. Ihan laissakin sanotaan, että tuollaista vahigonkorvausta ei ulosoteta. Tosin, kun rahat tulevat tilillesi, uo-mies ei tietenkään tiedä, mitä rahaa se on, joten voi olla että ulosmittaavat "vahingossa". Oikaisevat sen kyllä, kun esität selvityksen siitä, että on vahingonkorvausta.

Äänestä
  • Kiitos Diibadaaba..
    Ei sulla sattuis kyseinen lainkohta olemaan takataskussa kun tietoa selvästi löytyy?
    Ulosottakaaressa sitä ei mainita.

    Äänestä

  • määpä vaan kirjoitti:

    Kiitos Diibadaaba..
    Ei sulla sattuis kyseinen lainkohta olemaan takataskussa kun tietoa selvästi löytyy?
    Ulosottakaaressa sitä ei mainita.

    Jep, se on ulosottokaaressa, 4 luku 19 § 1 momentin kohta 2:

    19 §

    Muita ulosmittauskieltoja

    Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, ulosmitata ei saa:

    1) avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen;

    2) korvausta, joka suoritetaan kivusta, särystä tai muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai muista henkilövahingosta aiheutuneista kuluista;

    3) valtiolta saatua korvausta, joka suoritetaan vapauden menetyksen johdosta kärsimyksestä tai kuluista;

    3 a) valtiolta oikeudenkäynnin viivästymisen tai kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen valvontaelimen toteaman loukkauksen vuoksi muusta kuin taloudellisesta vahingosta saatua hyvitystä eikä korvausta kuluista; (29.5.2009/365)

    4) lapselle tulevaa elatusapua tai korvausta, joka suoritetaan elatusvelvollisen kuoleman johdosta;

    5) omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa;

    6) sellaisia varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on myöntänyt luonnolliselle henkilölle käytettäväksi 21 §:ssä tarkoitetun omaisuuden hankkimiseen taikka opiskelun, tutkimuksen tai muun niihin verrattavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin;

    7) varoja, jotka on lain mukaisesti kerätty yleisöltä 6 kohdan mukaiseen tarkoitukseen.

    Edellä 1 momentin 6 ja 7 kohta eivät koske varoja, jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin. Lisäksi 6 kohdan soveltaminen edellyttää, että velallinen on varojen käytöstä tilintekovelvollinen varojen myöntäjälle.

    20 §

    Ulosmittauskieltojen voimassaolo

    Edellä 19 §:n 1 momentin 1–3, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut ulosmittauskiellot ovat voimassa kaksi vuotta varojen haltuun saamisesta, lukuun ottamatta pysyvästä haitasta saatua korvausta, jota koskeva ulosmittauskielto on voimassa pysyvästi. Edellytyksenä kieltojen voimassaololle on, että velallinen on pitänyt varat erillään tai voi esittää niitä koskevan kirjanpidon tai vastaavan selvityksen. Toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto koskee jäljellä olevaa maksukautta. Lapselle tulevan elatusavun ja korvauksen ulosmittauskielto on voimassa niin kauan kuin elatuksen tarve on olemassa.

    Äänestä

  • Diibadaabaa :-) kirjoitti:

    Jep, se on ulosottokaaressa, 4 luku 19 § 1 momentin kohta 2:

    19 §

    Muita ulosmittauskieltoja

    Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, ulosmitata ei saa:

    1) avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen;

    2) korvausta, joka suoritetaan kivusta, särystä tai muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai muista henkilövahingosta aiheutuneista kuluista;

    3) valtiolta saatua korvausta, joka suoritetaan vapauden menetyksen johdosta kärsimyksestä tai kuluista;

    3 a) valtiolta oikeudenkäynnin viivästymisen tai kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen valvontaelimen toteaman loukkauksen vuoksi muusta kuin taloudellisesta vahingosta saatua hyvitystä eikä korvausta kuluista; (29.5.2009/365)

    4) lapselle tulevaa elatusapua tai korvausta, joka suoritetaan elatusvelvollisen kuoleman johdosta;

    5) omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa;

    6) sellaisia varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on myöntänyt luonnolliselle henkilölle käytettäväksi 21 §:ssä tarkoitetun omaisuuden hankkimiseen taikka opiskelun, tutkimuksen tai muun niihin verrattavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin;

    7) varoja, jotka on lain mukaisesti kerätty yleisöltä 6 kohdan mukaiseen tarkoitukseen.

    Edellä 1 momentin 6 ja 7 kohta eivät koske varoja, jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin. Lisäksi 6 kohdan soveltaminen edellyttää, että velallinen on varojen käytöstä tilintekovelvollinen varojen myöntäjälle.

    20 §

    Ulosmittauskieltojen voimassaolo

    Edellä 19 §:n 1 momentin 1–3, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut ulosmittauskiellot ovat voimassa kaksi vuotta varojen haltuun saamisesta, lukuun ottamatta pysyvästä haitasta saatua korvausta, jota koskeva ulosmittauskielto on voimassa pysyvästi. Edellytyksenä kieltojen voimassaololle on, että velallinen on pitänyt varat erillään tai voi esittää niitä koskevan kirjanpidon tai vastaavan selvityksen. Toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto koskee jäljellä olevaa maksukautta. Lapselle tulevan elatusavun ja korvauksen ulosmittauskielto on voimassa niin kauan kuin elatuksen tarve on olemassa.

    Kiitos Diibadaaba.
    Tämä jeesas paljon. Etsin itseasiassa toista juttua ulosottokaaresta ja tuo näkojään pääsi ohi.. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


määpä vaan kirjoitti:

Kyselisin neuvoa sellaiselta, joka on ollut kohta kertomassani tilanteessa.
Eli oikeudessa minulle saatavaksi tuomittiin vahingonkorvausta kivusta ja särystä.
Maksajaksi tuomittu herra tätä ei luonnollisesti vapaaehtoisesti maksa, joten minun olisi laitettava saatava voudin perittäväksi. Ongelma on kuitenkin se, että olen itsekin ulosoton asiakkaana. Minulle jostain arveltiin, ettei vouti voi tällaiseen korvaukseen kajota, vaan sen on tilitettävä summa minulle.

Onko kenelläkään ko. tilanteesta kokemusta? Ulosotolla ei ole mitään neuvontatahoa, joka asiassa opastaisi. Ainoa kuka neuvoja antaa on oma ulosottomies ja sen mulkun kanssa en keskustele.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu