Kätesi kertoo

Varmaan kiinnostava juttu mutta postailit vahingossa vaihtoehtohoitopalstalle. Tällä palstalla käsitellään sen tyyppisiä kysymyksiä kuin, mitä aurasi, chakrasi, selvänäkeminen, kanavoiva arkkienkeli Mikael tms. "kertovat".

> Varmaan kiinnostava juttu mutta postailit vahingossa vaihtoehtohoitopalstalle

Kuinka niin vahingossa ja vaihtoehtopalstalle?

Onhan se havaittu, että skepo kovin mielellään määräilee kaikista, mutta kuinka tuo esitys on perusteltavissa? Samoin kuin nuo esityksesi palstan aiheista!

Lusikkakynnet

Kynsiä, jotka kaareutuvat kuopalle kuin lusikat, sanotaan lusikkakynsiksi. Ne ilmenevät etenkin isovarpaissa, mutta myös muissa kynsissä. Ne voivat olla merkki raudanpuuteanemiasta. Lusikkakynnet voivat myös johtua keliakiasta tai joskus harvoin aliravitsemuksesta.

Useimmin lusikkakynnen syytä ei tiedetä. Yleensä muutos on hyvänlaatuinen ja etenkin lapsilla parantuu omia aikojaan.
Kellonlasikynnet

Jos sormenpäät ovat mailamaiset, kynsipedit ovat pehmenneet, kynnet kaareutuvat alaspäin, kynnet ovat joka suunnasta pyöristyneet ja sormien päät näyttävät suurilta ja sipulimaisilta, voi kyseessä olla kellonlasikynnet.

Tämä johtuu yleensä kehon vähäisestä hapen saannista, ja voi olla merkki kroonisesta keuhkosairaudesta tai keuhkosyövästä. Tätä nähdään usein pitkäaikaisilla tupakoijilla. Ilmiö on kuvattu jo aikoinaan Hippokrateen toimesta kroonisten keuhkosairauksien yhteydessä.

Kuuluvatko esim. kynsistä tehtävät havainnot tälle palstalle, vai sinne oikealle "pilleripalstalle"?
Kovin kaukaiselta tuntuu, että siellä kynsien kertomaa ruvetaan tutkimaan, ja niiden perusteella hoitoja antamaan!

Vai onko kommentoijalla erilaisia kokemuksia aiheesta?
Ei ainakaan omalla kohdalla ole kynsiä tutkittu!

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"