2,5-3 vuotiaiden kehitys

Aikalailla kuulostaa normaalille, enhän toki mikään asiantuntija ole. Jos huolestuttaa, niin puhu neuvolassa, sieltä saat varmat vastaukset.

Omien kokemusten pohjalta meidän esikoinen oli enemmän kielellisesti "lahjakas" tuossa iässä ja hyvin arka liikunnallisissa jutuissa. Joskus 4v jälkeen otti sitten sillä puolella huimasti kiinni ja nyt on varsinainen apina ja ihan ikätasollansa niissä jutuissa.

Kuopus taas on enemmän ollut semmoinen liikkumistyyppi. Kohta 3v:tä ei kuitenkaan kotona kiinnosta pukeminen (hoidossa kyllä pukee jariisuu), puhuu hyvin ja ymmärtää hyvin puhetta. Esikoisen kanssa jaksoi vielä laskea mitä värejä tai muotoja lapsi osaa ja opetella niitä leikin varjolla, mutta tämän toisen kanssa sitä vain havahtuu välillä, että ai se osaa jo tuonkin :D Numeroita luettelee kymmeneen ainakin (apua, enkö tosissaan ole asiaan huomiota kiinnittänyt sen enempää) On kova piirtelemään, pääjalkaisia tykkää rustailla. Vaipat on jäänyt pois, vahinkoja silti sattuu. Liikkumisessa on rohkeampi kuin siskonsa, mutta pyöräily ei hirveästi innosta. Tykkää tehdä dubloista kasoja ja kasaa yhdessä muutaman palan palapelejä.

Muut vanhemmat saattavat liioitella pilttinsä taitoja. Ota se huomioon. Eivät todellakaan kaikki parivuotiaat tunne kirjaimia. Itse asiassa harvempi osaa ja tämähän on hyvin paljon kiinni siitä, onko kirjaimia opetettu.

Esikoinen ei meillä jostain syystä osannut polkea koskaan apupyörien kanssa, mutta lähtikin ilman appareita pyöräilemään jo kolmivuotiaana. Eli voi mennä niin sykäyksittäin kaikki kehitys.

Minusta tyttäresi kuulosta TÄYSIN normaalilta lapselta. Monella on vaipat tuossa vaiheessa, eivät puhu juuri mitään jne. Useimmista niistäkin tavallisia ihmisiä tulee.

Meillä lapset olivat liikunnallisesti lahjakkaita ja alkoivat puhua aikaisin ja jättivät vaipat pois aika tarkkaan 2-vuotissynttäreiden tienoilla. Kynäote = pinsettiote löytyi jo 1v -neuvolassa. Lapsista kesällä syntynyt osasi luistella jo 2½-vuotiaana, talvella syntyneet pyöräilivät ilman apupyöriä 2½ vuoden iässä. Meillä ei lapset osanneet tuossa iässä itse pukea, koska aamuisin oli niin kiire hoitoon, että ei ollut aikaa antaa lapsen pukea. Ts. en siis tiedä olisiko he osanneet itse pukea. :D

Meillä ei hirveästi panostettu lukemisen ja laskemisen opetteluun, koska ajattelin, että nämä taidot ehtii myöhemminkin oppia. Yksikään lapsistamme ei osanut lukea mennessään kouluun. Toisaalta koulussa he eivät pitkästyneet, kun oli opeteltavaa ja motivaatio opiskeluun säilyi. Itse osasin hyvin lukea ja laskea, kun menin ekalle ja minua kiusattiin 2-luokkalaisten taholta, koska olin heitä taitavampi. Meillä oli yhdysluokka eli 1- ja 2-luokka yhdessä. :(

Me aikuiset opetamme lapsille erilaisia asioita ja lapsilla on omat erityisosaamisensa. Äidin ja isät eivät pahemmin retostele niistä taidoista, joita lapsella ei vielä ole, vaan kerromme vain mitä he jo osaavat.

Olen kolmen oman lapseni kanssa todennut sen, että jokainen lapsi oppii asiat omaan tahtiinsa. Ja neuvolassa voi ottaa puheeksi jos on jotain huolta lapsen kehitykseen liittyen. Nyt kun parilla kaverilla on muksut (esikoiset) niin on hellyyttävää ja joskus jopa huvittavaa seurat heidän hössötystään kun lapset ovat oppineet jotakin uutta. Taisinpa olla itsekin samanmoinen oman esikoisen kanssa:)
Se on totta, että kun jotkut äidit hössöttävät että kun meidän lapsi oppi sitä ja tätä jo niin varhain niin tulee joskus mieleen niinkuin ne lapset olisivat jotain supermuksuja. Kyllähän sitä silloin alkaa miettiä, että miksi se oma lapsi ei välttämättä osaa sitä ja tätä vaikka lapsi olisikin ikätasoonsa nähden normaali kehityksessään.