Savitontin hinta

minä taas tarkoitan savitontilla oikeaa savitonttia.

Ja niitä on,tällöin rakentaminen on hankalampaa ja haasteellisempaa mutta radon pituisuutta ei tarvitse niinkään enään pelätä, tässä on se hyöty.

Mutta aloittaja ei tiedä mistä puhuu nyt.....helsingin savi ja saastemaa maksaa kaikista eniten.

Helsingissä tyypillinen maaperän kerrosrakenne on seuraava. Alinna kallion päällä on korkeintaan muutaman metrin paksuinen moreenikerros. Moreenin päällä saattaa olla hiekkakerros, ja moreenin tai hiekan päällä on paikoin jopa 20 metriä paksuja savikerroksia. Harjujen ja moreenimäkien reunoilla saattaa olla saven tai muun kerroksen päällä vielä rantavoimien harjuista tai moreeneista uudelleen kerrostamia hiekkoja. Ylinnä on yleensä ohut eloperäinen pintakerros.

Kallioperälläkin on osuutensa haitta-aineiden kulkeutumisessa. Suomen kivilajit ovat pääosin kovia ja tiiviitä, mutta kallioperä harvoin ehjää. Nestemäiset ja veteen liuenneet aineet voivat kulkeutua kauas ja syvälle kallion ruhjeissa ja raoissa.

Maaperän tila Helsingissä

Helsingissä eniten maaperän pilaantumista ovat aiheuttaneet polttonesteiden varastointi ja jakelu, metalli- ja kemianteollisuus, korjaamot ja varikot sekä satamatoiminta. Maata puhdistetaan usein maankäytön muuttuessa, esimerkiksi kun rakennetaan asuntoja entisille teollisuus-, varasto- ja satama-alueille. Puhdistamisen tavoitteena on poistaa maaperästä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvat haitat. Noin 600 aluetta on tutkittu ja kunnostettu.

Vuodesta 1994 Helsingissä on kaivettu ja viety käsittelyyn tai loppusijoitukseen yhteensä yli 2 miljoonaa tonnia pilaantunutta maata. Maaperän tila paranee jatkuvasti, kun maata puhdistetaan vuosittain kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia tonneja, ja uudet pilaantumistapaukset ovat yleensä pieniä.

Pilaantuneiksi epäillyt maa-alueet

Helsingissä on vielä yli 200 tutkimatonta maa-aluetta, jotka ovat mahdollisesti pilaantuneita. Pilaantuneisuuden laajuus ja laatu selvitetään maaperätutkimuksilla ja tarvittaessa maaperä puhdistetaan viimeistään maankäytön muuttuessa. Maaperän pilaantuneisuus voi rajoittua vain tontin tiettyyn osaan tai se voi kattaa useita tontteja tai esimerkiksi suuren teollisuus- tai satama-alueen.

Nykyinen käytäntö, jonka mukaan alueet tutkitaan ja kunnostetaan pääosin kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä, on osoittautunut toimivaksi. Maaperän pilaantumisriskejä erityisesti pohjavesialueilla selvitetään mm. maanalaisten öljysäiliöiden kartoituksella.

Noilla alueilla hehtaari maanviljelykseen soveltuvaa peltoa maksaa noin 17 000-25 000 euroa. Kunta ostaa sen ja kaavoittaa siihen kuusi tuhannen neliön korvilla olevaa tonttia.

Keskelle tarvitaan tietä noin 100 metriä. Sen teettäminen urakoitsijoilla pintoineen olkoon 30 000 euroa. Työtä kaikkiaan ehkä 3 miestyökuukautta kunnassa lohkomiseen, piirtämiseen, markkinointiin ym, 15 000 euroa.

Näistä kertyy 65 000 yhteensä kuluja kunnalle. Lvi- ja sähköliittymät maksaa okt:n rakentaja, joten ei tontin hinnassa kuormita kuntaa. Liittymien hinnat kattavat kyllä runkolinjojen jatkot viereisiltä, jo rakennetuilta alueilta.

Näin ollen oikea savitontin hinta kunnalta ostettuna on 11 000 euroa. Muu on niukan kaavoituksen aiheuttamaa kuplaa, yleistä kiskontaa ja hyväveli -systeemin rahoittamista. Ainakin tarjouskilpailun lähtötasoina tuo arvio on oikea. Kuka sitten eniten haluaa kuplaa puhaltaa, huutakoon kovimman tarjouksen. Silloin se on oma valinta ja pihimille jäävät huonommat tontit Älväriensä pystytyksille.

Älytön tonttihinnoittelu tappoi osaltaan okt -rakennusinnostuksen Suomessa. Järkihinnalla saadulle tontille näpsäkkä mies rakentaisi 120 -neliöisen talon kaikkineen noin 180 000 eurolla. Tuohon sisältyisi siis jo tontti, liittymät, pohjatyöt ja itse rakennus. Muulit ovat ostaneet viime vuodet näitä vastaavia 300 000 eurolla ja velaksi. Se on pojat kuplaa se.