Mikä niissä wanhojen tansseissa on niin hienoa?

Kyllä se on ihan mukava päivä kaikille kakkosille. Tytöille se on eräänlainen päivä prinsessana. Pojille päivä on hetki näyttää miehisyyttä. Sitten on tietenkin tämä ryyppyjuhla joka ihmisiä houkuttaa.

Nnii... Taitavat nämä wanhat mennä samaan kategoriaan esim. moottoripyöräilyn kanssa. Siis kunnollisella mutkatiellä ajelu on ihan saatanan siistiä, mutta mitä se oikeesti on? Sä vaan ajat jotain mutkia ja that's it.

Anyway, siinä vaan on joku juttu. Mulla itelläni on todella vaikea kuvailla sitä miks se just oli niin hienoa. Ehkä siinä oli se, että oltiin reenattu melkein kaks kuukautta erilaisia tansseja ja sitten ne sai esittää omille sukulaisilleen ja tutuilleen. Kaikki oli laitettu viimisen päälle ja tanssijat oli hienoina. Kaikki se jännitys ennen tansseja ja tanssien jälkeiset fiilikset kun "ei se mennytkään niin huonosti". Ja loppujen lopuksi se tanssiminen oli aika kivaakin (esim. Salty Dog Rag on suht hauska tanssi).

Voi olla aika kaukaa haettua mutta ehkä siinä on myöskin jotain yhteenkuuluvuuden tunnetta kakkosilla, kun (ainakin meillä) lähes kaikki tanssivat.

Itellä jäi todella hyvät fiilikset koko päivästä, ja voisin ottaa vaikka heti uusiksi saman tytön kanssa. Pari pystyy vaikuttamaan koko tsydeemiin todella paljon, ja jos niin käy että synkkaa niin koko touhu on aivan mahtavaa.

Kannattaa kuitenkin kokeilla, elämä on täynnä yllätyksiä. Ja vaikka ne tuntuiskin aivan tyhjänpäiväsiltä, niin ainakin osaat sen jälkeen tanssia ja siitä saa kurssimerkinnän.

En nää itsekkään vanhojen tansseissa mitään hienoa, kun suurinpiirtein kaikki vanhat pidetään jossain liikkasalissa. Minusta se on nöyryyttävää, kun oppilaat, jotka ovat uhranneet paljon aikaa tanssin opetteluun ja rahaakin näyttääkseen oikeasti tyylikkäiltä joutuvat tanssimaan niin rumassa ympäristössä.

En kanskaa tajunnu niiden hienoutta, vaikka tanssinkin.

Tanssiminen itsessään oli tosi mukavaa. Ehkä se on se juttu :)

Se on siksi hienoa, koska se on elämää. Monille tuollainen on ainutlaatuinen tilaisuus (ehkä elämän ensimmäinen), ja se jää mieleen. Se on myös tavallaan harjoittelua tulevaa varten. Joku tietenkin ryttää nämä ajatukset, mutta huomaatte itse kun vuodet kertyvät.