Totuudella ei merkitystä – ajokiellon voi määrätä silti

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.

KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.

Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.

Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.

Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.

Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.

Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.

KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee
Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.

Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.

Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.

KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.



http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kho-totuudella-ei-merkitysta-ajokiellon-voi-maarata-silti/2338136
365
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Sillä lailla,nyt on toteen näytetty ettei poliisi ole kansaa varten vaan kansa poliisia varten kuten koko oikeus järjestelmäkin joka sekään ei siten ole kansaa varten ja vailla merkitystä on,onko syyllinen vaiko ei..voi jumalauta...ja täähän on sitä mielivaltaista pakko valtaa..kusipäisyyttä pahimillaan ja kun poliisi innokaasti vastustaa totuutta eikä suostu myöntään olevansa väärässä..voidaankin perustelusti kysyä kuinka on laita vakavamissakin asioissa joissa polisi päättää kuka tai ketä ragaistaan vaikka vankila tuomiolla...ja mitä siitä sittemin seuraakaan syrjäytyminen lopullisesti..ja ei noita poliisn ratakisuja voi vastustella ellei ole paksu lompakko ja tietoisuuss siitä mitä poliisi hallituksen "ohje milloinkin mistäkin sanoo.lain sijaan. ja oikeus järjestelmä nuolee jeparia...näin siis verorahoilla jyrätään kansalisen yhdenvertaisuus lain edessä...

Äänestä
  • Mahtavaa, upeeta!

    Äänestä

  • http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082718607889_uu.shtml
    Kuljettaja sanoi suoraan, ettei ole käyttänyt huumeita, mutta poliisi harjoitti laitonta kotietsintää ja murtautui kotiin, vaikka perustuslain mukaan kuuluu noudattaa kotirauhaa.

    Totuudepuhujalla (rehellisellä kuljettajalla) ei ole jalansijaa maassamme, vaan kokoomuslaiset valehtelijat (skoudit) ovat aina oikeassa. Rehellinen poliisi on satuolento!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei oikeutta saa kirjoitti:

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.

KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.

Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.

Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.

Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.

Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.

Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.

KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee
Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.

Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.

Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.

KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.



http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kho-totuudella-ei-merkitysta-ajokiellon-voi-maarata-silti/2338136

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu