valaistuminen

...todella valaistunut, tuo kokemus ei ollut hetkellinen vaan pysyvä. Lisäksi jos olet valaistunut, osaat toki kertoa mitä kaikkea minulla on työpöydällä monitorin vieressä?

Leonidas kirjoitti:

...todella valaistunut, tuo kokemus ei ollut hetkellinen vaan pysyvä. Lisäksi jos olet valaistunut, osaat toki kertoa mitä kaikkea minulla on työpöydällä monitorin vieressä?

Lue lisää

Oli vain hetkellinen. Valaistunutta ei kiinnosta mitä jonkun pöydällä on.

Haa kirjoitti:

Oli vain hetkellinen. Valaistunutta ei kiinnosta mitä jonkun pöydällä on.

katso
http://www.theyogisoftibet.com/
Sen saa ilmaiseksi http://thepiratebay.org/frame.html
iso tiedosto n. 4,2 GB

Haa kirjoitti:

Oli vain hetkellinen. Valaistunutta ei kiinnosta mitä jonkun pöydällä on.

>Valaistunutta ei kiinnosta mitä jonkun pöydällä on.

Mistä tiedät jos et ole valaistunut? Se on aivan yhtä tärkeä asia kuin muutkin, ja tässä se oli esitetty testinä valaistuneelle.

lamppu kirjoitti:

katso
http://www.theyogisoftibet.com/
Sen saa ilmaiseksi http://thepiratebay.org/frame.html
iso tiedosto n. 4,2 GB

Lue lisää

Jopas lähti tulemaan!! Nopeus jo puolen minuutin kuluttua 103 Kb/s!!!

Kerroit ettei valaistumisen hetkellä ollut tietoisuutta maailmasta, ei kehosta, eikä ajatuksesta. Oletetaan että ihminen pysyy tässä tilassa.

Voiko valaistunut ihminen elää yhä maailmassa? Toisin sanoen pystyykö valaistunut ihminen olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa?

joplin kirjoitti:

Kerroit ettei valaistumisen hetkellä ollut tietoisuutta maailmasta, ei kehosta, eikä ajatuksesta. Oletetaan että ihminen pysyy tässä tilassa.

Voiko valaistunut ihminen elää yhä maailmassa? Toisin sanoen pystyykö valaistunut ihminen olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa?

Lue lisää

"Kerroit ettei valaistumisen hetkellä ollut tietoisuutta maailmasta, ei kehosta, eikä ajatuksesta"

Siinä tilassa ei ole sinua, ei minua, ei mitään.
On vain puhdas tietoisuus, sanoinkuvaamaton ääretön autuus. Tämä on ei-dualistinen tila.

"Voiko valaistunut ihminen elää yhä maailmassa? Toisin sanoen pystyykö valaistunut ihminen olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa?"

Sanoinkuvaamaton autuuden tila voidaan kokea myös silloin kun on persoonallisesta minästä tietoinen, silloin vuorovaikutus muitten kanssa on mahdollinen. Tämä tila on dualistinen.

Ei-dualistinen tila on kun mieli on täydellisesti tyhjentynyt ajatuksista.

Dualistinen tila ilmenee ajattelun myötä.

Vastaus kirjoitti:

"Kerroit ettei valaistumisen hetkellä ollut tietoisuutta maailmasta, ei kehosta, eikä ajatuksesta"

Siinä tilassa ei ole sinua, ei minua, ei mitään.
On vain puhdas tietoisuus, sanoinkuvaamaton ääretön autuus. Tämä on ei-dualistinen tila.

"Voiko valaistunut ihminen elää yhä maailmassa? Toisin sanoen pystyykö valaistunut ihminen olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa?"

Sanoinkuvaamaton autuuden tila voidaan kokea myös silloin kun on persoonallisesta minästä tietoinen, silloin vuorovaikutus muitten kanssa on mahdollinen. Tämä tila on dualistinen.

Ei-dualistinen tila on kun mieli on täydellisesti tyhjentynyt ajatuksista.

Dualistinen tila ilmenee ajattelun myötä.

Lue lisää

Voiko kaksi tai kolme tai useampia ihmisiä kokea valaistumisen yhtä aikaa samassa tilassa?

Onko heillä silloin yhteys keskenään tuossa puhtaassa, sanoinkuvaamattomassa äärettömässä autuudessa?

Eli tulevatko he yhdeksi "energiaksi" tai "valoksi" tuossa hetkessä?

Siis kun esim. kahden eri yksilö ihmisen mieli on tyhjennetty minuudesta, saavuttavatko he yhteisen päämäärän? Kokonaisvaltaisen olemisen? Autuuden? Voivatko he kokea toisensa "energiana"?

joplin kirjoitti:

Voiko kaksi tai kolme tai useampia ihmisiä kokea valaistumisen yhtä aikaa samassa tilassa?

Onko heillä silloin yhteys keskenään tuossa puhtaassa, sanoinkuvaamattomassa äärettömässä autuudessa?

Eli tulevatko he yhdeksi "energiaksi" tai "valoksi" tuossa hetkessä?

Siis kun esim. kahden eri yksilö ihmisen mieli on tyhjennetty minuudesta, saavuttavatko he yhteisen päämäärän? Kokonaisvaltaisen olemisen? Autuuden? Voivatko he kokea toisensa "energiana"?

Lue lisää

Siis kun esim. kahden eri yksilö ihmisen mieli on tyhjennetty minuudesta, saavuttavatko he yhteisen päämäärän? Kokonaisvaltaisen olemisen? Autuuden?

"Voivatko he kokea toisensa "energian"

Siinä tilassa ei ole sinua ei minua, se on ykseyden tila.

Sen tilan tiedostaa tietoisuus.
Sama tietoisuus tiedostaa nyt dualistisen tilan.

Vastauksia kirjoitti:

Siis kun esim. kahden eri yksilö ihmisen mieli on tyhjennetty minuudesta, saavuttavatko he yhteisen päämäärän? Kokonaisvaltaisen olemisen? Autuuden?

"Voivatko he kokea toisensa "energian"

Siinä tilassa ei ole sinua ei minua, se on ykseyden tila.

Sen tilan tiedostaa tietoisuus.
Sama tietoisuus tiedostaa nyt dualistisen tilan.

Lue lisää

"Siinä tilassa ei ole sinua ei minua, se on ykseyden tila."

Oikein. Tämä on varmasti totta. Ei minua eikä sinua vaan ykseys.

Kun minä-tietoisuus katoaa, saavutamme ykseyden tilan. Mutta onko tämä ykseys kaikissa sama?

Eli jos oletetaan, että olisin kadottanut minäni samoin kuten sinä, olisimmeko samassa ykseyden tilassa, samaa olemusta, yksin mutta yhdessä?

Ei enää minua eikä sinua vaan yksi oleminen, yksi suuri tietoisuus, yksi universaali "minuus"?

"Sen tilan tiedostaa tietoisuus."

En tarkoita tällä universaali "minuudella" sellaista minuutta, jota dualismi edustaa. Olemmehan päässeet ymmärrykseen, ettei muista erillistä minää enää ole. On vain tietoisuus.

Mutta onko tämä tietoisuus kaikissa samaa olemusta, yhtä suurta kaikenkattavaa "minuutta"?

Ykseyden tila = Universaali minuus = syvä tietoisuus = valaistuminen = Kristus

Onko yhtälö pitävä?

joplin kirjoitti:

"Siinä tilassa ei ole sinua ei minua, se on ykseyden tila."

Oikein. Tämä on varmasti totta. Ei minua eikä sinua vaan ykseys.

Kun minä-tietoisuus katoaa, saavutamme ykseyden tilan. Mutta onko tämä ykseys kaikissa sama?

Eli jos oletetaan, että olisin kadottanut minäni samoin kuten sinä, olisimmeko samassa ykseyden tilassa, samaa olemusta, yksin mutta yhdessä?

Ei enää minua eikä sinua vaan yksi oleminen, yksi suuri tietoisuus, yksi universaali "minuus"?

"Sen tilan tiedostaa tietoisuus."

En tarkoita tällä universaali "minuudella" sellaista minuutta, jota dualismi edustaa. Olemmehan päässeet ymmärrykseen, ettei muista erillistä minää enää ole. On vain tietoisuus.

Mutta onko tämä tietoisuus kaikissa samaa olemusta, yhtä suurta kaikenkattavaa "minuutta"?

Ykseyden tila = Universaali minuus = syvä tietoisuus = valaistuminen = Kristus

Onko yhtälö pitävä?

Lue lisää

Täytyy osata olla yhtaikaa itse ja vapaa. Ja unohtaa itsensä ja vapautensa. (Kai Nieminen).

Yhtälösi : onko se pitävä ja onko sillä jotain väliä?
Mitä se itse asiassa sanoo ? Että _sinulle_ Kristus on tie, totuus ja elämä. Kyseessä ei siis ole yhtälö vaan mielipide.

Meditoiko Kristus? Valaistuiko hän? Mitä hän kertoi siitä kokemuksesta? Onko niin vaikeaa pysyä asiassa?
Valaistumisen kokemus on, tutkimusten mukaan, samanlainen eri ihmisillä. Tarkoitan ykseyden kokemusta, autuuden tunnetta, ajan, paikan, käsitteiden poissaoloa, tunnetta perimmäisestä tiedosta.
Se miten kokija sen tulkitsee on eri asia. Buddhalaisuuteen ei kuulu jumalaa, buddhalainen ei koe jumalan läsnäoloa.
Sinä ilmeisesti koet jumaluuden läsnäolon.
Olethan varma että erotat jumaluuden ja pyhyyden ?
Pyhyyden kokemus on uskontojen synty.

joplin kirjoitti:

"Siinä tilassa ei ole sinua ei minua, se on ykseyden tila."

Oikein. Tämä on varmasti totta. Ei minua eikä sinua vaan ykseys.

Kun minä-tietoisuus katoaa, saavutamme ykseyden tilan. Mutta onko tämä ykseys kaikissa sama?

Eli jos oletetaan, että olisin kadottanut minäni samoin kuten sinä, olisimmeko samassa ykseyden tilassa, samaa olemusta, yksin mutta yhdessä?

Ei enää minua eikä sinua vaan yksi oleminen, yksi suuri tietoisuus, yksi universaali "minuus"?

"Sen tilan tiedostaa tietoisuus."

En tarkoita tällä universaali "minuudella" sellaista minuutta, jota dualismi edustaa. Olemmehan päässeet ymmärrykseen, ettei muista erillistä minää enää ole. On vain tietoisuus.

Mutta onko tämä tietoisuus kaikissa samaa olemusta, yhtä suurta kaikenkattavaa "minuutta"?

Ykseyden tila = Universaali minuus = syvä tietoisuus = valaistuminen = Kristus

Onko yhtälö pitävä?

Lue lisää

"Kun minä-tietoisuus katoaa"

Tietoisuus ei katoa, minä ajatus katoaa.

"Saavutamme ykseyden tilan"

Ei ole ketään joka saavuttaa ykseyden tilan.


Eli jos oletetaan, että olisin kadottanut minäni samoin kuten sinä, olisimmeko samassa ykseyden tilassa, samaa olemusta, yksin mutta yhdessä?

Tuota tilaa ei voi persoonallinen minä kokea joten ei voida sanoa että se koetaan yksin tahi yhdessä.

"Mutta onko tämä tietoisuus kaikissa samaa olemusta, yhtä suurta kaikenkattavaa "minuutta"?"

Tietoisuus joka Sinussa tahi minussa tai kenessä tahansa tiedostaa kaiken olemassa olevan on kaikilla sama. On vain tietoisuus.

tao kirjoitti:

Täytyy osata olla yhtaikaa itse ja vapaa. Ja unohtaa itsensä ja vapautensa. (Kai Nieminen).

Yhtälösi : onko se pitävä ja onko sillä jotain väliä?
Mitä se itse asiassa sanoo ? Että _sinulle_ Kristus on tie, totuus ja elämä. Kyseessä ei siis ole yhtälö vaan mielipide.

Meditoiko Kristus? Valaistuiko hän? Mitä hän kertoi siitä kokemuksesta? Onko niin vaikeaa pysyä asiassa?
Valaistumisen kokemus on, tutkimusten mukaan, samanlainen eri ihmisillä. Tarkoitan ykseyden kokemusta, autuuden tunnetta, ajan, paikan, käsitteiden poissaoloa, tunnetta perimmäisestä tiedosta.
Se miten kokija sen tulkitsee on eri asia. Buddhalaisuuteen ei kuulu jumalaa, buddhalainen ei koe jumalan läsnäoloa.
Sinä ilmeisesti koet jumaluuden läsnäolon.
Olethan varma että erotat jumaluuden ja pyhyyden ?
Pyhyyden kokemus on uskontojen synty.

Lue lisää

Suo anteeksi jos yhtälö luokkasi sinua. En kyllä ymmärrä mitä se loukkasi, jos kerran olemme kadottaneet minämme.

"Sinä ilmeisesti koet jumaluuden läsnäolon."

Jos oletetaan, että olen kadottanut minuuteni, kuinka voisin kokea vielä jotakin? Ei ole enää minua eikä sinua vaan syvä tietoisuus.

Jumaluuden kokeminen tarvitsee aina kokijan, siis minän. Mutta jos minää ei enää ole, ei ole myöskään jumaluuden kokijaa.

"Että _sinulle_ Kristus on tie, totuus ja elämä. Kyseessä ei siis ole yhtälö vaan mielipide."

Kuka sinä? Kenelle sinulle? Jos minää ei ole, ei Kristus voi merkitä minulle yhtään mitään.

Sana Kristus merkitsee yhdelle kristinuskonnon ikonia, toiselle profeettaa, kolmannelle jotakin muuta. Sana mikä sana. Jos Kristus sanana herättää mielikuvia, en käytä sitä enää. Anteeksi.

Onko valaistuminen siis ykseyttä kaiken olevaisen kanssa?

Kysymykseen kirjoitti:

"Kun minä-tietoisuus katoaa"

Tietoisuus ei katoa, minä ajatus katoaa.

"Saavutamme ykseyden tilan"

Ei ole ketään joka saavuttaa ykseyden tilan.


Eli jos oletetaan, että olisin kadottanut minäni samoin kuten sinä, olisimmeko samassa ykseyden tilassa, samaa olemusta, yksin mutta yhdessä?

Tuota tilaa ei voi persoonallinen minä kokea joten ei voida sanoa että se koetaan yksin tahi yhdessä.

"Mutta onko tämä tietoisuus kaikissa samaa olemusta, yhtä suurta kaikenkattavaa "minuutta"?"

Tietoisuus joka Sinussa tahi minussa tai kenessä tahansa tiedostaa kaiken olemassa olevan on kaikilla sama. On vain tietoisuus.

Lue lisää

"Tietoisuus joka Sinussa tahi minussa tai kenessä tahansa tiedostaa kaiken olemassa olevan on kaikilla sama. On vain tietoisuus."

Uskon tämän.

Minän kadottua on vain ykseyden kokemus. Tämä ykseys on kaikissa sama. Syvä tietoisuus siitä, mikä ON.

Kysymykseen kirjoitti:

"Kun minä-tietoisuus katoaa"

Tietoisuus ei katoa, minä ajatus katoaa.

"Saavutamme ykseyden tilan"

Ei ole ketään joka saavuttaa ykseyden tilan.


Eli jos oletetaan, että olisin kadottanut minäni samoin kuten sinä, olisimmeko samassa ykseyden tilassa, samaa olemusta, yksin mutta yhdessä?

Tuota tilaa ei voi persoonallinen minä kokea joten ei voida sanoa että se koetaan yksin tahi yhdessä.

"Mutta onko tämä tietoisuus kaikissa samaa olemusta, yhtä suurta kaikenkattavaa "minuutta"?"

Tietoisuus joka Sinussa tahi minussa tai kenessä tahansa tiedostaa kaiken olemassa olevan on kaikilla sama. On vain tietoisuus.

Lue lisää

"Ei ole ketään joka saavuttaa ykseyden tilan."

Totta. Anteeksi huono ilmaisu.

Tarkoitin saavuttamisella minän katoamista. Minä-ajatus ei saavuta ykseyden tilaa. Minä on vain mielikuva. Se katoaa syvään tietoisuuteen.

"Tuota tilaa ei voi persoonallinen minä kokea joten ei voida sanoa että se koetaan yksin tahi yhdessä."

En puhu nyt yksilö minästä vaan tietoisuudesta. Voisiko tietoisuudesta kehittyä ihmiskunnalle uusi universaali "minuus"?

Kun ajatus minästä on kadonnut, tilalla on syvä tietoisuus. Voisiko tämä kaikille yhteinen tietoisuus olla kaikkien ihmisten todellinen syvin olemus eli identiteetti?

"Tietoisuus ei katoa, minä ajatus katoaa."

Onko tietoisuus sama kuin absoluuttinen totuus? Eli onko minän ajatuksen kadottaminen totuuden löytämistä?

Minä ajatus on vain mielikuva. Onko sen sammuminen totuuden syntymistä ihmiseen? Eli valaistumista?

joplin kirjoitti:

"Ei ole ketään joka saavuttaa ykseyden tilan."

Totta. Anteeksi huono ilmaisu.

Tarkoitin saavuttamisella minän katoamista. Minä-ajatus ei saavuta ykseyden tilaa. Minä on vain mielikuva. Se katoaa syvään tietoisuuteen.

"Tuota tilaa ei voi persoonallinen minä kokea joten ei voida sanoa että se koetaan yksin tahi yhdessä."

En puhu nyt yksilö minästä vaan tietoisuudesta. Voisiko tietoisuudesta kehittyä ihmiskunnalle uusi universaali "minuus"?

Kun ajatus minästä on kadonnut, tilalla on syvä tietoisuus. Voisiko tämä kaikille yhteinen tietoisuus olla kaikkien ihmisten todellinen syvin olemus eli identiteetti?

"Tietoisuus ei katoa, minä ajatus katoaa."

Onko tietoisuus sama kuin absoluuttinen totuus? Eli onko minän ajatuksen kadottaminen totuuden löytämistä?

Minä ajatus on vain mielikuva. Onko sen sammuminen totuuden syntymistä ihmiseen? Eli valaistumista?

Lue lisää

"Kun ajatus minästä on kadonnut, tilalla on syvä tietoisuus. Voisiko tämä kaikille yhteinen tietoisuus olla kaikkien ihmisten todellinen syvin olemus eli identiteetti?"

Tietoisuus on kaiken perusta.

"Onko tietoisuus sama kuin absoluuttinen totuus?"

On.

"onko minän ajatuksen kadottaminen totuuden löytämistä?"

On.

"Minä ajatus on vain mielikuva. Onko sen sammuminen totuuden syntymistä ihmiseen? Eli valaistumista?"

Ei ole ketään joka valaistuu.

Tietoisuus joka NYT tiedostaa maailman ja siinä olevat ilmiöt on sama joka tiedostaa perimmäisen absoluuttisen rajattoman totuuden.

Vastaus kirjoitti:

"Kun ajatus minästä on kadonnut, tilalla on syvä tietoisuus. Voisiko tämä kaikille yhteinen tietoisuus olla kaikkien ihmisten todellinen syvin olemus eli identiteetti?"

Tietoisuus on kaiken perusta.

"Onko tietoisuus sama kuin absoluuttinen totuus?"

On.

"onko minän ajatuksen kadottaminen totuuden löytämistä?"

On.

"Minä ajatus on vain mielikuva. Onko sen sammuminen totuuden syntymistä ihmiseen? Eli valaistumista?"

Ei ole ketään joka valaistuu.

Tietoisuus joka NYT tiedostaa maailman ja siinä olevat ilmiöt on sama joka tiedostaa perimmäisen absoluuttisen rajattoman totuuden.

Lue lisää

Ettekö huomaa kuinka absurdia?
Yritätte kertoa siitä mistä ei voi kertoa.
Koetatte piirtää porttia jota ei ole.
Yritätte kuvailla sitä mitä ei voi kuvailla.
Jokaisella sanalla ottaa "minänne" askeleen pois todellisuudesta, jota kuvailette, jota janoatte. Joka on. Kaikessa. Muodoltaan tyhjänä. Vain on. Tässä.
Kuunnelkaa kuinka teidän "minänne" hengittää sen kanssa.

Jos sormi osoittaa kuuta, älkäämme katsoko sormea.

Hymyilemme kanssanne, teillä on utelias sydän.
Siitä on apua.

askel kauemmaksi kirjoitti:

Ettekö huomaa kuinka absurdia?
Yritätte kertoa siitä mistä ei voi kertoa.
Koetatte piirtää porttia jota ei ole.
Yritätte kuvailla sitä mitä ei voi kuvailla.
Jokaisella sanalla ottaa "minänne" askeleen pois todellisuudesta, jota kuvailette, jota janoatte. Joka on. Kaikessa. Muodoltaan tyhjänä. Vain on. Tässä.
Kuunnelkaa kuinka teidän "minänne" hengittää sen kanssa.

Jos sormi osoittaa kuuta, älkäämme katsoko sormea.

Hymyilemme kanssanne, teillä on utelias sydän.
Siitä on apua.

Lue lisää

on itsestään selvyys.

kertomasi kirjoitti:

on itsestään selvyys.

Jos KAIKKI todellakin olisi niin ITSEstään selvää, ei dharmaa tarvittaisi, ei polutonta polkua olisi, ei sanghan tukea tarvittaisi.

Kaikki olisivat kulkeneet portista, jota ei ole.

Ja katso, näinhän ei ole.

Vastaus kirjoitti:

"Kun ajatus minästä on kadonnut, tilalla on syvä tietoisuus. Voisiko tämä kaikille yhteinen tietoisuus olla kaikkien ihmisten todellinen syvin olemus eli identiteetti?"

Tietoisuus on kaiken perusta.

"Onko tietoisuus sama kuin absoluuttinen totuus?"

On.

"onko minän ajatuksen kadottaminen totuuden löytämistä?"

On.

"Minä ajatus on vain mielikuva. Onko sen sammuminen totuuden syntymistä ihmiseen? Eli valaistumista?"

Ei ole ketään joka valaistuu.

Tietoisuus joka NYT tiedostaa maailman ja siinä olevat ilmiöt on sama joka tiedostaa perimmäisen absoluuttisen rajattoman totuuden.

Lue lisää

"Ei ole ketään joka valaistuu."

Oikein. Ajatus minästä ei ole valoa.

Kuitenkin kun ihminen kadottaa minänsä, hän valaistuu, kokee tietoisuuden, joka on kaiken alku ja loppu.

Ihmisen minäkuva on mielikuva, uni, josta täytyy herätä.

Nyt sanot, ei ole ketään joka heräisi. Totta. Mutta kun mielikuva minästä katoaa, se on ikään kuin heräämistä tietoisuuteen, joka pitää sisällään kaiken totuuden.

Kuvittele. Jos kaikki ihmiset tulisivat tietoisiksi tietoisuudesta, eli kadottaisivat minänsä, olisiko tämä tietoisuus siinä tapauksessa koko ihmiskunnan yhteistä ykseyden kokemusta?

Missä olisivat silloin sodat, missä valtioiden rajat, missä suuret, missä pienet?

Voiko maailma (kosmos) näin valaistua?

joplin kirjoitti:

"Ei ole ketään joka valaistuu."

Oikein. Ajatus minästä ei ole valoa.

Kuitenkin kun ihminen kadottaa minänsä, hän valaistuu, kokee tietoisuuden, joka on kaiken alku ja loppu.

Ihmisen minäkuva on mielikuva, uni, josta täytyy herätä.

Nyt sanot, ei ole ketään joka heräisi. Totta. Mutta kun mielikuva minästä katoaa, se on ikään kuin heräämistä tietoisuuteen, joka pitää sisällään kaiken totuuden.

Kuvittele. Jos kaikki ihmiset tulisivat tietoisiksi tietoisuudesta, eli kadottaisivat minänsä, olisiko tämä tietoisuus siinä tapauksessa koko ihmiskunnan yhteistä ykseyden kokemusta?

Missä olisivat silloin sodat, missä valtioiden rajat, missä suuret, missä pienet?

Voiko maailma (kosmos) näin valaistua?

Lue lisää

jos lakooninen toteamus tiputtaa teidät pois pilvistä maan pinnalle: kannattaa muistaa että aivot tuottavat nämä kokemukset ja kokemus on aina subjektiivinen.

Kuinka "todellisia" nuo kokemukset ovat jää kuitenkin arvailujen varaan. "Absoluuttisesta totuudesta" tuskin kuitenkaan on kyse. Elleivät ihmisen aivot sitten ole "absoluuttinen totuus" mutta niin torvi ei kai kukaan ole, että sellaista kuvittelisi.

A.. kirjoitti:

jos lakooninen toteamus tiputtaa teidät pois pilvistä maan pinnalle: kannattaa muistaa että aivot tuottavat nämä kokemukset ja kokemus on aina subjektiivinen.

Kuinka "todellisia" nuo kokemukset ovat jää kuitenkin arvailujen varaan. "Absoluuttisesta totuudesta" tuskin kuitenkaan on kyse. Elleivät ihmisen aivot sitten ole "absoluuttinen totuus" mutta niin torvi ei kai kukaan ole, että sellaista kuvittelisi.

Lue lisää

Aivot ovat ainetta. Energia on synnyttänyt aineen. Jos meidän minuutemme on aivot eli aineellisuutta, emme ole löytäneet vielä olemuksemme ytimeen. Ytimessä on aina energiaa.

Aineellinen minä luo eripuraisuutta ihmisten välille. Kullakin on olevinaan oma minänsä, jota sitten kehitetään ja ylläpidetään. Mutta kuten kirjoitin, tällainen minä-kuva on kuitenkin vain mielikuva, uni, josta saamme herätä.

Minän kadottaminen on itsensä oivaltamista. Kun ihminen kadottaa minänsä, hän valaistuu, kokee tietoisuuden, joka on kaiken alku ja loppu.

Itsensä oivaltaminen on tien löytymistä, se on totuuden löytymistä, se on elämän löytymistä. Minä olen ovi. Jokainen ihminen on ovi. Tämä ovi on meidän keskuksemme.

Tämä keskus, ydin, on kaikissa sama. Kun ihmisen valheellinen minä-persoona hajoaa, sen kuoresta vapautuu hänen todellinen identiteettinsä.

Tässä on kysymys samasta asiasta kuin ydinenergiassa. Atomi ja sen kuori kuvaa yksilöminuutta. Kun sen keskusta pommitetaan, se hajoaa. Ja niin kuin atomin ytimen hajotessa siitä vapautuu sitä koossa pitänyt energia, samoin yksilöminuuden hajotessa siitä vapautuu sitä koossa pitänyt voima.

Tämä "ydinvoima" on rakkaus. Rakkaus on. Se on meidän todellinen olemuksemme. Sille voi antaa nimen Kristus, sitä voi kutsua Taoksi, tai sen voi nimittää yksinkertaisesti tietoisuudeksi.

Tämä tietoisuus sisältää kaiken tiedon ja viisauden. Se on ihmiskunnan salattu ykseys. Ihmiskunnalla on yksi kuori ja yksi ydin, mutta siinä on monta hiukkasta, vastavoimaa, sekä sidosta. Kun ihmiskunnan ydintä pommitetaan, vapautuu energiaa, luovaa ja persoonallista voimaa.

Aarre on kätkettynä saviastiassa. Olemuksemme ydin on sinua lähempänä kuin sinä itse olet. Kristus asuu sinussa. Sinä olet Tao.

joplin kirjoitti:

Suo anteeksi jos yhtälö luokkasi sinua. En kyllä ymmärrä mitä se loukkasi, jos kerran olemme kadottaneet minämme.

"Sinä ilmeisesti koet jumaluuden läsnäolon."

Jos oletetaan, että olen kadottanut minuuteni, kuinka voisin kokea vielä jotakin? Ei ole enää minua eikä sinua vaan syvä tietoisuus.

Jumaluuden kokeminen tarvitsee aina kokijan, siis minän. Mutta jos minää ei enää ole, ei ole myöskään jumaluuden kokijaa.

"Että _sinulle_ Kristus on tie, totuus ja elämä. Kyseessä ei siis ole yhtälö vaan mielipide."

Kuka sinä? Kenelle sinulle? Jos minää ei ole, ei Kristus voi merkitä minulle yhtään mitään.

Sana Kristus merkitsee yhdelle kristinuskonnon ikonia, toiselle profeettaa, kolmannelle jotakin muuta. Sana mikä sana. Jos Kristus sanana herättää mielikuvia, en käytä sitä enää. Anteeksi.

Onko valaistuminen siis ykseyttä kaiken olevaisen kanssa?

Lue lisää

Ei jumalan läsnäoloa voi kokea jos kyseessä on se tila, josta minä puhun.
Siinä tilassa ei ole erittelyä. Et voi kokea jonkin erityisen läsnäoloa, kaikki on samaa läsnäoloa.

Tätä et huomannut.

joplin kirjoitti:

Aivot ovat ainetta. Energia on synnyttänyt aineen. Jos meidän minuutemme on aivot eli aineellisuutta, emme ole löytäneet vielä olemuksemme ytimeen. Ytimessä on aina energiaa.

Aineellinen minä luo eripuraisuutta ihmisten välille. Kullakin on olevinaan oma minänsä, jota sitten kehitetään ja ylläpidetään. Mutta kuten kirjoitin, tällainen minä-kuva on kuitenkin vain mielikuva, uni, josta saamme herätä.

Minän kadottaminen on itsensä oivaltamista. Kun ihminen kadottaa minänsä, hän valaistuu, kokee tietoisuuden, joka on kaiken alku ja loppu.

Itsensä oivaltaminen on tien löytymistä, se on totuuden löytymistä, se on elämän löytymistä. Minä olen ovi. Jokainen ihminen on ovi. Tämä ovi on meidän keskuksemme.

Tämä keskus, ydin, on kaikissa sama. Kun ihmisen valheellinen minä-persoona hajoaa, sen kuoresta vapautuu hänen todellinen identiteettinsä.

Tässä on kysymys samasta asiasta kuin ydinenergiassa. Atomi ja sen kuori kuvaa yksilöminuutta. Kun sen keskusta pommitetaan, se hajoaa. Ja niin kuin atomin ytimen hajotessa siitä vapautuu sitä koossa pitänyt energia, samoin yksilöminuuden hajotessa siitä vapautuu sitä koossa pitänyt voima.

Tämä "ydinvoima" on rakkaus. Rakkaus on. Se on meidän todellinen olemuksemme. Sille voi antaa nimen Kristus, sitä voi kutsua Taoksi, tai sen voi nimittää yksinkertaisesti tietoisuudeksi.

Tämä tietoisuus sisältää kaiken tiedon ja viisauden. Se on ihmiskunnan salattu ykseys. Ihmiskunnalla on yksi kuori ja yksi ydin, mutta siinä on monta hiukkasta, vastavoimaa, sekä sidosta. Kun ihmiskunnan ydintä pommitetaan, vapautuu energiaa, luovaa ja persoonallista voimaa.

Aarre on kätkettynä saviastiassa. Olemuksemme ydin on sinua lähempänä kuin sinä itse olet. Kristus asuu sinussa. Sinä olet Tao.

Lue lisää

ihminen ei kadota minäänsä,
ihminen löytää sen. Buddhaluontonsa, joka ei ole ollut missään piilossa.
Jos ei ole ketään jolla ei ole buddhaluontoa ei ole missään buddhaluontoa. Vai missä ja kenellä se on ?

Kosmosta koskevaan teoriaasi en puutu. Olen jo koulutukseni puolesta hämmästynyt ajatuksistasi. Kukaan ei ole koskaan löytänyt aivoista tietoisuutta.

Jos ytimessä on energiaa, se ei ole pysyvä. Usko pois.

tao kirjoitti:

ihminen ei kadota minäänsä,
ihminen löytää sen. Buddhaluontonsa, joka ei ole ollut missään piilossa.
Jos ei ole ketään jolla ei ole buddhaluontoa ei ole missään buddhaluontoa. Vai missä ja kenellä se on ?

Kosmosta koskevaan teoriaasi en puutu. Olen jo koulutukseni puolesta hämmästynyt ajatuksistasi. Kukaan ei ole koskaan löytänyt aivoista tietoisuutta.

Jos ytimessä on energiaa, se ei ole pysyvä. Usko pois.

Lue lisää

"ihminen ei kadota minäänsä,
ihminen löytää sen."

Nyt voisin viisastella. Siis kuka löytää sen? Jos ei ole minää, ei ole ketään, joka voisi löytää jotakin.

Buddhaluonto vain on. Se on olemisen tila. Kristus sinussa. Oleminen on se, kuka sinä olet. Et löydä olemista, olet. Tässä olemisessa kukaan ei ole, ja kuitenkin kaikki mitä suurimmassa määrin ovat.

Miten sitten kuvailisin itseäni, kuka minä olen?

Sri Nisargadatta Maharaj vastaa:

"Riittää kun tiedätte mitä ette ole. Teidän ei tarvitse tietää mitä olette."

En ole yksilö. Hyvä alku.
En ole kristitty. Jatketaan.
En ole buddhaluonto. Oikein hyvä.
En ole tietoisuus. Hyvä hyvä.

Mitä minulle jää?

Minä Olen se, joka ON.

Oleminen sisältää tietoisuuden, se sisältää buddhaluonnon, luomakunnan, ihmiskunnan, sekä yksilön.

Oleminen on pysyvää. Energiasta en tiedä.

Oleminen tekee meistä yhtä, koska se on kaikissa samaa olemusta. Oleminen tekee meistä ihmisiä, kokonaisia. Oleminen on kaiken olevaisen perusta.

Energia on olevaista, samoin aine. Energia ja aine käsittävät koko maailman kaikkeuden, kaiken tietoisuuden. Minä Olen.

tao kirjoitti:

Ei jumalan läsnäoloa voi kokea jos kyseessä on se tila, josta minä puhun.
Siinä tilassa ei ole erittelyä. Et voi kokea jonkin erityisen läsnäoloa, kaikki on samaa läsnäoloa.

Tätä et huomannut.

Lue lisää

"kaikki on samaa läsnäoloa."

Oikein. Kaikki on samaa läsnäoloa. Kaikissa on sama läsnäolo. Tämä läsnäolo yhdistää meitä. Se on meidän todellinen olemuksemme.

joplin kirjoitti:

"ihminen ei kadota minäänsä,
ihminen löytää sen."

Nyt voisin viisastella. Siis kuka löytää sen? Jos ei ole minää, ei ole ketään, joka voisi löytää jotakin.

Buddhaluonto vain on. Se on olemisen tila. Kristus sinussa. Oleminen on se, kuka sinä olet. Et löydä olemista, olet. Tässä olemisessa kukaan ei ole, ja kuitenkin kaikki mitä suurimmassa määrin ovat.

Miten sitten kuvailisin itseäni, kuka minä olen?

Sri Nisargadatta Maharaj vastaa:

"Riittää kun tiedätte mitä ette ole. Teidän ei tarvitse tietää mitä olette."

En ole yksilö. Hyvä alku.
En ole kristitty. Jatketaan.
En ole buddhaluonto. Oikein hyvä.
En ole tietoisuus. Hyvä hyvä.

Mitä minulle jää?

Minä Olen se, joka ON.

Oleminen sisältää tietoisuuden, se sisältää buddhaluonnon, luomakunnan, ihmiskunnan, sekä yksilön.

Oleminen on pysyvää. Energiasta en tiedä.

Oleminen tekee meistä yhtä, koska se on kaikissa samaa olemusta. Oleminen tekee meistä ihmisiä, kokonaisia. Oleminen on kaiken olevaisen perusta.

Energia on olevaista, samoin aine. Energia ja aine käsittävät koko maailman kaikkeuden, kaiken tietoisuuden. Minä Olen.

Lue lisää

kokeminen on hieno asia, silloin ihminen kokee käsittävänsä kaiken. On kaikkea.On.Ihminen kokee kaiken ilman rajoja.

Vielä hienommaksi asia muuttuu kun ymmärtää ettei hän tässä kokemuksessa kuitenkaan käsitä yhtään mitään.

Chuangtzun sanoin: Sammakko kaivossa ei voi ymmärtää mikä valtameri on. Valitettavasti elämme sammakon kaltaisessa tilassa vaikka miten toivoisimme jotain muuta.Sammakko voi vielä päästä valtamereen, avaruus voi jo tuottaa vaikeuksia ja mitä on avaruuden tuolla puolen jää varmasti salaisuudeksi.

Tai jos kaiken käsittämisen mahdollisuus on ihmiselle mahdollista niin sitten se kaiketi on sitä kaikille muillekin, sammakollekin?

joplin kirjoitti:

"ihminen ei kadota minäänsä,
ihminen löytää sen."

Nyt voisin viisastella. Siis kuka löytää sen? Jos ei ole minää, ei ole ketään, joka voisi löytää jotakin.

Buddhaluonto vain on. Se on olemisen tila. Kristus sinussa. Oleminen on se, kuka sinä olet. Et löydä olemista, olet. Tässä olemisessa kukaan ei ole, ja kuitenkin kaikki mitä suurimmassa määrin ovat.

Miten sitten kuvailisin itseäni, kuka minä olen?

Sri Nisargadatta Maharaj vastaa:

"Riittää kun tiedätte mitä ette ole. Teidän ei tarvitse tietää mitä olette."

En ole yksilö. Hyvä alku.
En ole kristitty. Jatketaan.
En ole buddhaluonto. Oikein hyvä.
En ole tietoisuus. Hyvä hyvä.

Mitä minulle jää?

Minä Olen se, joka ON.

Oleminen sisältää tietoisuuden, se sisältää buddhaluonnon, luomakunnan, ihmiskunnan, sekä yksilön.

Oleminen on pysyvää. Energiasta en tiedä.

Oleminen tekee meistä yhtä, koska se on kaikissa samaa olemusta. Oleminen tekee meistä ihmisiä, kokonaisia. Oleminen on kaiken olevaisen perusta.

Energia on olevaista, samoin aine. Energia ja aine käsittävät koko maailman kaikkeuden, kaiken tietoisuuden. Minä Olen.

Lue lisää

Kun sanon "Minä Olen", mitä tarkoitan minällä, kun ei ole ketään joka olisi?

Tarkoitan minällä kaikkea. Se käsittää niin kukan kuin mehiläisenkin. Se käsittää ihmiskunnan, sen jokaisen solun. Se käsittää koko maailman kaikkeuden, sen jokaisen hiukkasen ja atomin. Se käsittää kaiken.

Entä oleminen?

Minä eli kaikkeus on olemisen kohde, objekti.

Minä ei siis ole tekijä vaan kohde. Oleminen on kaiken tekijä, luoja.

Minä Olen

joplin kirjoitti:

"ihminen ei kadota minäänsä,
ihminen löytää sen."

Nyt voisin viisastella. Siis kuka löytää sen? Jos ei ole minää, ei ole ketään, joka voisi löytää jotakin.

Buddhaluonto vain on. Se on olemisen tila. Kristus sinussa. Oleminen on se, kuka sinä olet. Et löydä olemista, olet. Tässä olemisessa kukaan ei ole, ja kuitenkin kaikki mitä suurimmassa määrin ovat.

Miten sitten kuvailisin itseäni, kuka minä olen?

Sri Nisargadatta Maharaj vastaa:

"Riittää kun tiedätte mitä ette ole. Teidän ei tarvitse tietää mitä olette."

En ole yksilö. Hyvä alku.
En ole kristitty. Jatketaan.
En ole buddhaluonto. Oikein hyvä.
En ole tietoisuus. Hyvä hyvä.

Mitä minulle jää?

Minä Olen se, joka ON.

Oleminen sisältää tietoisuuden, se sisältää buddhaluonnon, luomakunnan, ihmiskunnan, sekä yksilön.

Oleminen on pysyvää. Energiasta en tiedä.

Oleminen tekee meistä yhtä, koska se on kaikissa samaa olemusta. Oleminen tekee meistä ihmisiä, kokonaisia. Oleminen on kaiken olevaisen perusta.

Energia on olevaista, samoin aine. Energia ja aine käsittävät koko maailman kaikkeuden, kaiken tietoisuuden. Minä Olen.

Lue lisää

En rupea zen-opettajaksesi mutta henkisesti väännän nenästäsi.

>>Nyt voisin viisastella. Siis kuka löytää sen? Jos ei ole minää, ei ole ketään, joka voisi löytää jotakin.>>
Sanoinhan: ihminen löytää. Älä sotke minään takertumista ja ihmistä. Kosmos ei muutu jos koet valaistumisen, vaikka sinä (??!!) niin luulisitkin. Et sinä katoa mutta käsityksesi itsestä muuttuvat (tai paremminkin ”katoavat”). Vaikka mitään ei tapahdu kaikki muuttuu.
Ei ole mitään löydettävää. On, jos vähänkään osaa teoretisoida, helppo leikkiä ajatuksella ”ei ole mitään minää”. Se on väärinkäsitys.

>>Buddhaluonto vain on. Se on olemisen tila. Kristus sinussa. Oleminen on se, kuka sinä olet. Et löydä olemista, olet. Tässä olemisessa kukaan ei ole, ja kuitenkin kaikki mitä suurimmassa määrin ovat.>>
Ja tässä sitten on tarpeen sana ”sinä”, mutta lähdet siitä että ”minä” ei ole.
Onko se Kristus jotain erillistä siitä tilasta josta siis puhumme. Ykseyden ulkopuolella? Miten sen voi kokea?
Minussa ei ole Kristusta. Rohkenisin väittää että olet takertunut Kristukseen.

Olemista ei voi määritellä. Wittgenstein opetti että mistä ei puhua siitä täytyy vaieta. Tosin kyseessä oli hieman eri yhteys mutta kannattaa miettiä sitäkin ohjetta.

>>Miten sitten kuvailisin itseäni, kuka minä olen?>>
Kuvailisit itse, älä kopioi.
Ja – mikä ”minä” ?. Huomaatko että dualismista ei pääse eroon kun rupeaa määrittelemään.

>>Minä Olen se, joka ON. >>
Lainaat taas Kristusta. (Tathagata-ajatus.)
Jos haluan kristillistä sanomaa haen sitä muualta kuin buddhalaiselta palstalta. Please !!!!

>>Oleminen sisältää tietoisuuden, se sisältää buddhaluonnon, luomakunnan, ihmiskunnan, sekä yksilön.>>
Älä erottele. Oleminen on kaikkea tuota. Erottelematta. Olet taas sotkeutunut käsitteisiin.
Kaikki minkä olet rajannut kaikkeudesta on saanut muodon.Mikään muodon saanut ei ole pysyvää.

>>Oleminen on pysyvää. Energiasta en tiedä.>>
Kuule, minä tiedän energiasta – jos tarkoitetaan samaa mitä fysiikka tarkoittaa- aika paljon. En käytä sanoja joiden merkitystä ei tunne kuin minä itse.
Ja toivon ettei aleta filosofoimaan siitä mitä tieto on.
Saan ihottuman kun ihmiset luulevat saavuttavansa erityisen syvämietteisyyden tason puhumalla energiasta, värähtelytasoista jne. Kutiaa !!!!!!

>>Oleminen tekee meistä yhtä, koska se on kaikissa samaa olemusta. Oleminen tekee meistä ihmisiä, kokonaisia. Oleminen on kaiken olevaisen perusta.>>

Jaaha.
Minä lainaan Tzu Ch’ta, ihan sanonnan hyvyyden takia.
Suuri tieto sulkee avarana sisäänsä kaiken; pienen tiedon ala on ahdas.
Suuret sanat ovat vaatimattomat; pienet sanat ovat pelkkää paljoa puhetta.

>>Energia on olevaista, samoin aine. Energia ja aine käsittävät koko maailman kaikkeuden, kaiken tietoisuuden. Minä Olen. >>

Jaaha.
”Energia käsittää kaiken tietoisuuden.” Voi olla mutta minä en käsitä mitä tarkoitat. Koan, mantra ?

Edelleen lainaus taolaisesta kirjasta:
Henkensä ja älynsä väsyksiin puurtamista jotta saisi kaiken Ykseyden piiriin tajuamatta että kaikki jo kuuluu siihen, sanotaan ”kolmeksi aamulla”.
Mitä tarkoittaa ”kolme aamulla”?
Apinankesyttäjä jakoi pähkinöitä ja sanoi: Kolme aamulla ja neljä illalla.
Kaikki apinat raivostuivat.
Mies sanoi: No hyvä, saatte neljä aamulla ja kolme illalla.

tao kirjoitti:

En rupea zen-opettajaksesi mutta henkisesti väännän nenästäsi.

>>Nyt voisin viisastella. Siis kuka löytää sen? Jos ei ole minää, ei ole ketään, joka voisi löytää jotakin.>>
Sanoinhan: ihminen löytää. Älä sotke minään takertumista ja ihmistä. Kosmos ei muutu jos koet valaistumisen, vaikka sinä (??!!) niin luulisitkin. Et sinä katoa mutta käsityksesi itsestä muuttuvat (tai paremminkin ”katoavat”). Vaikka mitään ei tapahdu kaikki muuttuu.
Ei ole mitään löydettävää. On, jos vähänkään osaa teoretisoida, helppo leikkiä ajatuksella ”ei ole mitään minää”. Se on väärinkäsitys.

>>Buddhaluonto vain on. Se on olemisen tila. Kristus sinussa. Oleminen on se, kuka sinä olet. Et löydä olemista, olet. Tässä olemisessa kukaan ei ole, ja kuitenkin kaikki mitä suurimmassa määrin ovat.>>
Ja tässä sitten on tarpeen sana ”sinä”, mutta lähdet siitä että ”minä” ei ole.
Onko se Kristus jotain erillistä siitä tilasta josta siis puhumme. Ykseyden ulkopuolella? Miten sen voi kokea?
Minussa ei ole Kristusta. Rohkenisin väittää että olet takertunut Kristukseen.

Olemista ei voi määritellä. Wittgenstein opetti että mistä ei puhua siitä täytyy vaieta. Tosin kyseessä oli hieman eri yhteys mutta kannattaa miettiä sitäkin ohjetta.

>>Miten sitten kuvailisin itseäni, kuka minä olen?>>
Kuvailisit itse, älä kopioi.
Ja – mikä ”minä” ?. Huomaatko että dualismista ei pääse eroon kun rupeaa määrittelemään.

>>Minä Olen se, joka ON. >>
Lainaat taas Kristusta. (Tathagata-ajatus.)
Jos haluan kristillistä sanomaa haen sitä muualta kuin buddhalaiselta palstalta. Please !!!!

>>Oleminen sisältää tietoisuuden, se sisältää buddhaluonnon, luomakunnan, ihmiskunnan, sekä yksilön.>>
Älä erottele. Oleminen on kaikkea tuota. Erottelematta. Olet taas sotkeutunut käsitteisiin.
Kaikki minkä olet rajannut kaikkeudesta on saanut muodon.Mikään muodon saanut ei ole pysyvää.

>>Oleminen on pysyvää. Energiasta en tiedä.>>
Kuule, minä tiedän energiasta – jos tarkoitetaan samaa mitä fysiikka tarkoittaa- aika paljon. En käytä sanoja joiden merkitystä ei tunne kuin minä itse.
Ja toivon ettei aleta filosofoimaan siitä mitä tieto on.
Saan ihottuman kun ihmiset luulevat saavuttavansa erityisen syvämietteisyyden tason puhumalla energiasta, värähtelytasoista jne. Kutiaa !!!!!!

>>Oleminen tekee meistä yhtä, koska se on kaikissa samaa olemusta. Oleminen tekee meistä ihmisiä, kokonaisia. Oleminen on kaiken olevaisen perusta.>>

Jaaha.
Minä lainaan Tzu Ch’ta, ihan sanonnan hyvyyden takia.
Suuri tieto sulkee avarana sisäänsä kaiken; pienen tiedon ala on ahdas.
Suuret sanat ovat vaatimattomat; pienet sanat ovat pelkkää paljoa puhetta.

>>Energia on olevaista, samoin aine. Energia ja aine käsittävät koko maailman kaikkeuden, kaiken tietoisuuden. Minä Olen. >>

Jaaha.
”Energia käsittää kaiken tietoisuuden.” Voi olla mutta minä en käsitä mitä tarkoitat. Koan, mantra ?

Edelleen lainaus taolaisesta kirjasta:
Henkensä ja älynsä väsyksiin puurtamista jotta saisi kaiken Ykseyden piiriin tajuamatta että kaikki jo kuuluu siihen, sanotaan ”kolmeksi aamulla”.
Mitä tarkoittaa ”kolme aamulla”?
Apinankesyttäjä jakoi pähkinöitä ja sanoi: Kolme aamulla ja neljä illalla.
Kaikki apinat raivostuivat.
Mies sanoi: No hyvä, saatte neljä aamulla ja kolme illalla.

Lue lisää

"mikä ”minä” ?. Huomaatko että dualismista ei pääse eroon kun rupeaa määrittelemään."

En tiedä luitko selvyydeksi.

Mitä tarkoitan minällä? Tarkoitan minällä kaikkea. Se käsittää niin kukat kuin mehiläisetkin, ihmiskunnan ja solut, maailman kaikkeuden ja alkeishiukkaset.

Tarkoitan minällä kaikkea, mikä on olemisen kohteena. Ainetta ja energiaa. Tietoisuutta sekä aivosoluja. Minä Olen.

Minä on olemisen kohde kaikkialla, missä jotakin on.

Itse oleminen on puolestaan kaiken perusta. Oleminen on luova tila. Sen kautta on kaikki, ja se on kaikissa sama. Anna sille nimi. Jumala? Tao? Kristus? Viisaus? Rakkaus? Ykseys? Sana mikä sana. Olemisen kokemus on tärkein. Olemisen kohde on vain todistus.

Mikä sinulla on "Kristus" sanaa vastaan? Tiedän ettei todellinen olemuksesi loukkaannu sanoista, vaan korkeintaan se henkilö joka kuvittelet ja luulet olevasi loukkaantuu.

Syvin olemuksesi on vapaa ennakkoluuloista tai mielipiteistä. Syvin olemuksesi on liittynyt kaiken käsittävään minuuteen, joka ei tee jakoa yhdestä kahteen.

"Rohkenisin väittää että olet takertunut Kristukseen."

Ehkä Kristus onkin takertunut minuun, jos Kristuksella tarkoitetaan olemista. Minä on olemisen kohde, siis toisin sanoen Kristus on minussa.

Voidaan sanoa, että oleminen on todella takertunut kaikkeuteen. Kaikkeus edustaa minuutta, ja minuus kaikkeutta.

joplin kirjoitti:

"mikä ”minä” ?. Huomaatko että dualismista ei pääse eroon kun rupeaa määrittelemään."

En tiedä luitko selvyydeksi.

Mitä tarkoitan minällä? Tarkoitan minällä kaikkea. Se käsittää niin kukat kuin mehiläisetkin, ihmiskunnan ja solut, maailman kaikkeuden ja alkeishiukkaset.

Tarkoitan minällä kaikkea, mikä on olemisen kohteena. Ainetta ja energiaa. Tietoisuutta sekä aivosoluja. Minä Olen.

Minä on olemisen kohde kaikkialla, missä jotakin on.

Itse oleminen on puolestaan kaiken perusta. Oleminen on luova tila. Sen kautta on kaikki, ja se on kaikissa sama. Anna sille nimi. Jumala? Tao? Kristus? Viisaus? Rakkaus? Ykseys? Sana mikä sana. Olemisen kokemus on tärkein. Olemisen kohde on vain todistus.

Mikä sinulla on "Kristus" sanaa vastaan? Tiedän ettei todellinen olemuksesi loukkaannu sanoista, vaan korkeintaan se henkilö joka kuvittelet ja luulet olevasi loukkaantuu.

Syvin olemuksesi on vapaa ennakkoluuloista tai mielipiteistä. Syvin olemuksesi on liittynyt kaiken käsittävään minuuteen, joka ei tee jakoa yhdestä kahteen.

"Rohkenisin väittää että olet takertunut Kristukseen."

Ehkä Kristus onkin takertunut minuun, jos Kristuksella tarkoitetaan olemista. Minä on olemisen kohde, siis toisin sanoen Kristus on minussa.

Voidaan sanoa, että oleminen on todella takertunut kaikkeuteen. Kaikkeus edustaa minuutta, ja minuus kaikkeutta.

Lue lisää

Voi kun sinä olet tosissasi !!

Zen on itselleen naurava "uskonto". Uskallatko sinä nauraa itsellesi ?

Ihminen seisoo oman itsensä varjossa ja valittaa maailman pimeyttä. Mikä sinua estää valaistumasta ?

Että silleen.

Mitä minulla on Kristus-sanaa vastaan ?
Jos se on sinulle maailmasi peruspilari, senkun toistelet mantraasi. Mutta niinkuin _toivoin_, toisella palstalla.
En pidä lasten itkusta konserteissa, vaikka ymmärrän että lasta ei saa estää itkemästä.

En loukkaantunut minua koskevasta psykoanalyysistäsi. En aio julkaista analyysiäni olemuksestasi.

Tekstissä lukee "Siinä tilassa ei ollut tietoinen
persoonallisesta minästä"

kuvaa ensimmäistä ylösnousemusta, tietoisuutta siitä, että on Kristuksessa "Jumala valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut,,(Ef.1:18),ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa," (2:1-6).

Kun on vapahdettu rikoksista ja synneistä, sekä asetettu taivaallisiin, niin Kyllä sitä voi ylösnousemukseksi sanoa? Tästä samasta ensimmäisestä ylösnousemuksesta" kertoo Ilm.20:4-6). "Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää vaikka olisi kuollut.»"
-Eino-

*Eino kirjoitti:

kuvaa ensimmäistä ylösnousemusta, tietoisuutta siitä, että on Kristuksessa "Jumala valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut,,(Ef.1:18),ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa," (2:1-6).

Kun on vapahdettu rikoksista ja synneistä, sekä asetettu taivaallisiin, niin Kyllä sitä voi ylösnousemukseksi sanoa? Tästä samasta ensimmäisestä ylösnousemuksesta" kertoo Ilm.20:4-6). "Jeesus sanoi hänelle: »Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää vaikka olisi kuollut.»"
-Eino-

Lue lisää

Pieni huomautus.

Paavali ei kuvaa tuossa ensimmäistä ylösnousemusta, jota käsitettä käytetään konkreettisesta taphtumasta toisaalla Raamatussa, vaan Pyhän Hengen saamista.

Samasta Hengestä toisaalla käytetään nimitystä Jeesuksen Kristuksen Henki, joka uskovissa vaikuttaa.

Tuo kohta 2:1 kuuluu "Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne"

Siis antanut elämän Hengen, Kristuksen Hengen noihin seurakuntalaisiin asumaan, että se heissä vaikuttaa.

Pyhän Hengen saaminen on tietenkin valtava kokemus ja konkreettinen yhteys Jumalaan on suorastaan käsittämätön aluksi, juuri uskoon tulleelle, mutta siinä ei puhuta sielullisesta valaistumisesta, ei ajatusten tyhjentämisestä, ei transpersoonallisesta tilasta, vaan syntien anteeksisaamisesta Jeesukselta, hänen veren uhrinsa kautta.

"Mistä, miksi meidän pitäisi valaistua?"

Muista erillinen minä ei ole todellinen. Se on väännös. Tämän väärän minän kadottaminen, johtaa todellisen löytämiseen.

Muista erillinen minä luo eripuraisuutta. Se luo sotia, kärsimystä yms. Muista erillinen minä ei palvele kenenkään ihmisyyttä, se ei palvele luomakuntaa, eikä maailman kaikkeuden ykseyttä. Muista erillinen minä on erilaisten virusten ja haitallisten bakteerien kulkuväylä ihmiskuntaan. Siksi ihmiskunnan pitäisi valaistua.

Kun muista erillinen minä saa kuoliniskun, ihmisen todellinen olemus saa hallintavallan. Tämä olemus on meissä kaikissa sama. Se on siis koko ihmiskunnan syvin olemus ja identiteetti. Yksi antaa sille nimen Kristus, toinen kutsuu sitä syväksi tietoisuudeksi, kolmas Taoksi.

Siis lyhyesti meidän tulisi valaistua pois omasta itsekkäästä ja muista erillisestä minästä, jotta voisimme kokea todeksi elämän ykseyden kaikkialla ja kaikissa.

"Ja mitä sinä sitten teet tällä valaistumisellasi?"

Ei ole enää ketään minää, joka tekisi tällä valaistumisella yhtään mitään.

Käytännön elämässä valaistuminen näkyy itsestään toteutuvina hyveinä. Kristus ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan.

"Mitä sinä teet(tai olet tehnyt)toisella tavalla kun olet "valaistunut"?"

Ei ole enää ketään, joka tekisi jotakin toisella tavalla. On vain suuri olemassa olon kokemus, jonka luonne toteutuu sanoissa: "Sen, minkä tahtoisitte teille tehtävän, tehkää te myös samoin heille."

joplin kirjoitti:

"Mistä, miksi meidän pitäisi valaistua?"

Muista erillinen minä ei ole todellinen. Se on väännös. Tämän väärän minän kadottaminen, johtaa todellisen löytämiseen.

Muista erillinen minä luo eripuraisuutta. Se luo sotia, kärsimystä yms. Muista erillinen minä ei palvele kenenkään ihmisyyttä, se ei palvele luomakuntaa, eikä maailman kaikkeuden ykseyttä. Muista erillinen minä on erilaisten virusten ja haitallisten bakteerien kulkuväylä ihmiskuntaan. Siksi ihmiskunnan pitäisi valaistua.

Kun muista erillinen minä saa kuoliniskun, ihmisen todellinen olemus saa hallintavallan. Tämä olemus on meissä kaikissa sama. Se on siis koko ihmiskunnan syvin olemus ja identiteetti. Yksi antaa sille nimen Kristus, toinen kutsuu sitä syväksi tietoisuudeksi, kolmas Taoksi.

Siis lyhyesti meidän tulisi valaistua pois omasta itsekkäästä ja muista erillisestä minästä, jotta voisimme kokea todeksi elämän ykseyden kaikkialla ja kaikissa.

"Ja mitä sinä sitten teet tällä valaistumisellasi?"

Ei ole enää ketään minää, joka tekisi tällä valaistumisella yhtään mitään.

Käytännön elämässä valaistuminen näkyy itsestään toteutuvina hyveinä. Kristus ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan.

"Mitä sinä teet(tai olet tehnyt)toisella tavalla kun olet "valaistunut"?"

Ei ole enää ketään, joka tekisi jotakin toisella tavalla. On vain suuri olemassa olon kokemus, jonka luonne toteutuu sanoissa: "Sen, minkä tahtoisitte teille tehtävän, tehkää te myös samoin heille."

Lue lisää

mikä sua sitten estää elämästä niinkuin "valaistunut" vaikket olisikaan valaistunut?


Vaikka huomio, "kaikki yhdessä, yksi kaikessa" ,poistaakin ison kasan eksistentiaalisia ongelmia, ei se kuitenkaan poista sotia, nälkää ja sairauksia tai maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta jne.

Kirjoitit myös vaaistumisen tilasta:
"Ei ole enää ketään, joka tekisi jotakin toisella tavalla. On vain suuri olemassa olon kokemus, jonka luonne toteutuu sanoissa: "Sen, minkä tahtoisitte teille tehtävän, tehkää te myös samoin heille.""

Olen täysin erimieltä, tuollainen näkemys maailman luonteesta on vain booooring, tylsä.
Vähän samanlainen kuin uskovaisten "taivas" . (Mutta tämä nyt olikin henkilökohtainen mielipide.)

Niin, ja mikä estää tekemästä muille sitä mitä tahtoisit heidän tekevän sinulle jo nyt?

All kirjoitti:

mikä sua sitten estää elämästä niinkuin "valaistunut" vaikket olisikaan valaistunut?


Vaikka huomio, "kaikki yhdessä, yksi kaikessa" ,poistaakin ison kasan eksistentiaalisia ongelmia, ei se kuitenkaan poista sotia, nälkää ja sairauksia tai maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta jne.

Kirjoitit myös vaaistumisen tilasta:
"Ei ole enää ketään, joka tekisi jotakin toisella tavalla. On vain suuri olemassa olon kokemus, jonka luonne toteutuu sanoissa: "Sen, minkä tahtoisitte teille tehtävän, tehkää te myös samoin heille.""

Olen täysin erimieltä, tuollainen näkemys maailman luonteesta on vain booooring, tylsä.
Vähän samanlainen kuin uskovaisten "taivas" . (Mutta tämä nyt olikin henkilökohtainen mielipide.)

Niin, ja mikä estää tekemästä muille sitä mitä tahtoisit heidän tekevän sinulle jo nyt?

Lue lisää

Puhunko epäselvästi, kun ette ymmärrä sanojani?

"mikä sua sitten estää elämästä niinkuin "valaistunut" vaikket olisikaan valaistunut?"

MINÄ

"Niin, ja mikä estää tekemästä muille sitä mitä tahtoisit heidän tekevän sinulle jo nyt?"

MINÄ

"tuollainen näkemys maailman luonteesta on vain booooring, tylsä."

Leipä on syntynyt alunperin yhdestä jyvästä, mutta se ruokkii monta. Onhan se tylsää verrattuna irakin verilöylyyn tai amerikan presidentin vaaleihin tai nokian uuteen kamerakännykkään.

"...tai maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta jne."

Vain sellainen minä, joka on muista erillinen, luo eriarvoisuutta.

Itsensä oivaltaminen on samaa kuin löytää Kristus. Olemassa olo.

Joka on löytänyt itsensä, ei pyri saamaan mitään itselleen.

Se, joka haalii itselleen tavaraa, ei tiedä kenelle sitä kokoaa.

Ihminen, joka on oivaltanut itsensä, ei nouse sotaan, koska ei ole enää ketään joka nousisi sotaan, eikä ketään, jota vastaan sotia.

Joka on löytänyt itsensä, ei kokoa itselleen aarteita, koska ei ole enää ketään kenelle niitä koota, eikä ketään keneltä varastaa.

Ihmiskunnan ykseys johtaa myös sen fyysiseen tervehtymiseen. Ensin paranee mieli, sitten ruumis.

Kun kaikki lasketaan yhteen saadaan yksi.

Paljolla puheella on loppu. Aamen. Mutta hiljaisuus on ikuista.

joplin kirjoitti:

Puhunko epäselvästi, kun ette ymmärrä sanojani?

"mikä sua sitten estää elämästä niinkuin "valaistunut" vaikket olisikaan valaistunut?"

MINÄ

"Niin, ja mikä estää tekemästä muille sitä mitä tahtoisit heidän tekevän sinulle jo nyt?"

MINÄ

"tuollainen näkemys maailman luonteesta on vain booooring, tylsä."

Leipä on syntynyt alunperin yhdestä jyvästä, mutta se ruokkii monta. Onhan se tylsää verrattuna irakin verilöylyyn tai amerikan presidentin vaaleihin tai nokian uuteen kamerakännykkään.

"...tai maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta jne."

Vain sellainen minä, joka on muista erillinen, luo eriarvoisuutta.

Itsensä oivaltaminen on samaa kuin löytää Kristus. Olemassa olo.

Joka on löytänyt itsensä, ei pyri saamaan mitään itselleen.

Se, joka haalii itselleen tavaraa, ei tiedä kenelle sitä kokoaa.

Ihminen, joka on oivaltanut itsensä, ei nouse sotaan, koska ei ole enää ketään joka nousisi sotaan, eikä ketään, jota vastaan sotia.

Joka on löytänyt itsensä, ei kokoa itselleen aarteita, koska ei ole enää ketään kenelle niitä koota, eikä ketään keneltä varastaa.

Ihmiskunnan ykseys johtaa myös sen fyysiseen tervehtymiseen. Ensin paranee mieli, sitten ruumis.

Kun kaikki lasketaan yhteen saadaan yksi.

Paljolla puheella on loppu. Aamen. Mutta hiljaisuus on ikuista.

Lue lisää

olet tosissasi ja paatoksellinen. Kuin Kristus ?
Minun kokemani valaistunut ihminen on rento, huumorintajuinen. Sympaattinen ja empaattinen.

Joutilaan vaellus on huoletonta. Pyhää.

tao kirjoitti:

olet tosissasi ja paatoksellinen. Kuin Kristus ?
Minun kokemani valaistunut ihminen on rento, huumorintajuinen. Sympaattinen ja empaattinen.

Joutilaan vaellus on huoletonta. Pyhää.

Lue lisää

Sinun tuntemasi valaistunut? Kuka hän on? Jos et tunne itseäsi, niin et tunne muitakaan. Sinun persoonasi on tietoisuudessa, joka koostuu luetuista kirjoista. Kuvittelet olevasi ja näin et tunne sitä joka oikeasti olet!

Sinulla on mielikuva valaistuneesta, jonka sanot tuntevasi. Mutta kun et tunne itseäsi, niin et voi tuntea Valaistunuttakaan.

joplin kirjoitti:

Puhunko epäselvästi, kun ette ymmärrä sanojani?

"mikä sua sitten estää elämästä niinkuin "valaistunut" vaikket olisikaan valaistunut?"

MINÄ

"Niin, ja mikä estää tekemästä muille sitä mitä tahtoisit heidän tekevän sinulle jo nyt?"

MINÄ

"tuollainen näkemys maailman luonteesta on vain booooring, tylsä."

Leipä on syntynyt alunperin yhdestä jyvästä, mutta se ruokkii monta. Onhan se tylsää verrattuna irakin verilöylyyn tai amerikan presidentin vaaleihin tai nokian uuteen kamerakännykkään.

"...tai maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta jne."

Vain sellainen minä, joka on muista erillinen, luo eriarvoisuutta.

Itsensä oivaltaminen on samaa kuin löytää Kristus. Olemassa olo.

Joka on löytänyt itsensä, ei pyri saamaan mitään itselleen.

Se, joka haalii itselleen tavaraa, ei tiedä kenelle sitä kokoaa.

Ihminen, joka on oivaltanut itsensä, ei nouse sotaan, koska ei ole enää ketään joka nousisi sotaan, eikä ketään, jota vastaan sotia.

Joka on löytänyt itsensä, ei kokoa itselleen aarteita, koska ei ole enää ketään kenelle niitä koota, eikä ketään keneltä varastaa.

Ihmiskunnan ykseys johtaa myös sen fyysiseen tervehtymiseen. Ensin paranee mieli, sitten ruumis.

Kun kaikki lasketaan yhteen saadaan yksi.

Paljolla puheella on loppu. Aamen. Mutta hiljaisuus on ikuista.

Lue lisää

Ai jaa, mä en vaan tunne itse ketään tollasta "Minää" joka estää tekemästä kaikkee?

MINÄ olen Tao kirjoitti:

Sinun tuntemasi valaistunut? Kuka hän on? Jos et tunne itseäsi, niin et tunne muitakaan. Sinun persoonasi on tietoisuudessa, joka koostuu luetuista kirjoista. Kuvittelet olevasi ja näin et tunne sitä joka oikeasti olet!

Sinulla on mielikuva valaistuneesta, jonka sanot tuntevasi. Mutta kun et tunne itseäsi, niin et voi tuntea Valaistunuttakaan.

Lue lisää

sinun pitää hankkia.
En kirjoittanut "tuntemani valaistunut" vaan "kokemani valaistunut".

Jos nyt rauhoittuisit. Pyyhi ennakkoluulojen seitti silmistäsi ja unohda harhasi.

Anyway, luulen tuntevani itseni paremmin kuin mitä sinä minut tunnet.

tao kirjoitti:

sinun pitää hankkia.
En kirjoittanut "tuntemani valaistunut" vaan "kokemani valaistunut".

Jos nyt rauhoittuisit. Pyyhi ennakkoluulojen seitti silmistäsi ja unohda harhasi.

Anyway, luulen tuntevani itseni paremmin kuin mitä sinä minut tunnet.

Lue lisää

"luulen tuntevani itseni paremmin kuin mitä sinä minut tunnet." (Tao) No, riittääkö se siis sinulle? Olet vähään tyytyväinen, hyve sekin!

Timo K kirjoitti:

"luulen tuntevani itseni paremmin kuin mitä sinä minut tunnet." (Tao) No, riittääkö se siis sinulle? Olet vähään tyytyväinen, hyve sekin!

Ei se riitä että tunnen itseni paremmin kuin "Minä olen Tao", sehän ei ole vielä paljon mitään. Mutta tunnen itseni niin hyvin kuin voin.

Itse asiassa tulet väittäneeksi, että koska tunnen itseni paremmin kuin "Minä olen Tao"
ja kun minun itsetuntemukseni ei ole riittävä, esitti "Minä olen Tao" siis riittämättömin perustein arvion minusta.

Sinä sanoit sen.

Hei, eikö keskitytä johonkin muuhun. Jyrisevää taolaista tyyneyttäni ei tämmöinen hetkauta.
Jos haluat viimeisen sanan niin lupaan olla vastaamatta.

All kirjoitti:

Ai jaa, mä en vaan tunne itse ketään tollasta "Minää" joka estää tekemästä kaikkee?

"mä en vaan tunne itse ketään tollasta "Minää" joka estää tekemästä kaikkee?"

Missä voi nähdä erillisen minän?

Ehjä näkeminen näkee erillisen minän kansallisuuksissa (olen suomalainen, olen amerikkalainen, olen juutalainen...), instituutioissa (kirkko, perhe...), yhteiskuntarakenteissa, sekä yksilötasolla titteleissä, nimissä ja nimityksissä.

Maailman aika erottaa sinut universaalista "kokonaiskuvasta" erilliseksi yksilöksi, ja luo sinulle muista erillisen minän, joka sitten kuvittelet olevasi. Sinä olet sitä ja minä olen tätä.

Tämä keinotekoisesti kyhätty minä estää rakkauden ja ykseyden toteutumista maailman kaikkeudessa, luomakunnassa sekä ihmiskunnassa.

Itsensä oivaltaminen on kuolemista pois toisistaan erillisten yksilöiden maailmasta. Se on valaistumista pois varjoista, jotka jakavat ihmiskunnan erillisiksi minä-persooniksi.

Itsensä oivaltaminen on kokonaiskuvan löytämistä. Se on ehjän minuuden löytämistä. Tämä minuus edustaa kaikkeutta, ja kaikkeus tätä minuutta.

Minä Olen sisältää kaiken. Jos minusta puuttuisi yksikin hiekanjyvä tai jonkin elävän olennon solu tai aineen atomi, en olisi enää kokonainen vaan jaettu.

Kaikkeus sisältää minuuden. Aineellinen ja aineeton maailman kaikkeus edustaa kokonaisena minua. Jos siitä puuttuisi jotakin, en olisi enää ehjä, kokonainen.

Kun sanon, että minä en olisi, tarkoitan minällä kaikkeutta. Puhun kaikkeudesta käsin, siis itsestäni käsin.

Jokainen ihminen, elävä olento tai solu, sekä aineen atomi, on kokonainen vasta tässä kaiken kattavassa minuudessa. Minä Olen.

joplin kirjoitti:

"mä en vaan tunne itse ketään tollasta "Minää" joka estää tekemästä kaikkee?"

Missä voi nähdä erillisen minän?

Ehjä näkeminen näkee erillisen minän kansallisuuksissa (olen suomalainen, olen amerikkalainen, olen juutalainen...), instituutioissa (kirkko, perhe...), yhteiskuntarakenteissa, sekä yksilötasolla titteleissä, nimissä ja nimityksissä.

Maailman aika erottaa sinut universaalista "kokonaiskuvasta" erilliseksi yksilöksi, ja luo sinulle muista erillisen minän, joka sitten kuvittelet olevasi. Sinä olet sitä ja minä olen tätä.

Tämä keinotekoisesti kyhätty minä estää rakkauden ja ykseyden toteutumista maailman kaikkeudessa, luomakunnassa sekä ihmiskunnassa.

Itsensä oivaltaminen on kuolemista pois toisistaan erillisten yksilöiden maailmasta. Se on valaistumista pois varjoista, jotka jakavat ihmiskunnan erillisiksi minä-persooniksi.

Itsensä oivaltaminen on kokonaiskuvan löytämistä. Se on ehjän minuuden löytämistä. Tämä minuus edustaa kaikkeutta, ja kaikkeus tätä minuutta.

Minä Olen sisältää kaiken. Jos minusta puuttuisi yksikin hiekanjyvä tai jonkin elävän olennon solu tai aineen atomi, en olisi enää kokonainen vaan jaettu.

Kaikkeus sisältää minuuden. Aineellinen ja aineeton maailman kaikkeus edustaa kokonaisena minua. Jos siitä puuttuisi jotakin, en olisi enää ehjä, kokonainen.

Kun sanon, että minä en olisi, tarkoitan minällä kaikkeutta. Puhun kaikkeudesta käsin, siis itsestäni käsin.

Jokainen ihminen, elävä olento tai solu, sekä aineen atomi, on kokonainen vasta tässä kaiken kattavassa minuudessa. Minä Olen.

Lue lisää

Niin, esimerkiksi juuri meditaatiossa minämme vetäytyy yhä kauemmas "syvyyteen/pimeyteen" ja näin menettää yksilöllisen ainutlaatuisuutensa.
>> Alempana, syvempänä pimeydessä

Gigul216 kirjoitti:

Niin, esimerkiksi juuri meditaatiossa minämme vetäytyy yhä kauemmas "syvyyteen/pimeyteen" ja näin menettää yksilöllisen ainutlaatuisuutensa.
>> Alempana, syvempänä pimeydessä

Lue lisää

"Ruumis on hiiltä ja lopulta "pohjalla" on lopullinen eli kaikki mitä maailma on ja psyyke on maailma."

Ruumis ja psyyke ovat ainetta, alkuisin yhdestä aineen alkuatomista. Samasta alkuatomista on lähtöisin koko aineellinen maailmankaikkeus. Tämä aineen alkuatomi on siis koko maailmankaikkeuden kohtu, alkusolu.

Oleminen sen sijaan ei ole ainetta. Se voisi olla energiaa. Tästä en ole vielä aivan varma.

Kun oleminen ottaa itselleen muodon, se alkaa muovata ainetta. Aineellisesta maailmankaikkeudesta tulee olemisen kohde, objekti. Näin syntyy Minä Olen.

Ehjä minuus rakentuu maailmankaikkeuden palasista kokonaiseksi olemisen kohteeksi. Oleminen synnyttää jakamattoman persoonan.

Oleminen tulee maailmaan alkusolun kautta, ja näin se mukana kaikessa mikä on jaettu ja tullaan jakamaan. Ja koska oleminen on yksi, se myös kokoaa erillisiksi atomeiksi hajonneen maailmankaikkeuden yhdeksi.

Oleminen siis synnyttää aineellisen kosmoksen fission kautta ja tulee itse yhdeksi, kokonaiseksi persoonaksi kosmoksen kanssa fuusion kautta.

"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."

"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi..."

Minä Olen

joplin kirjoitti:

"Ruumis on hiiltä ja lopulta "pohjalla" on lopullinen eli kaikki mitä maailma on ja psyyke on maailma."

Ruumis ja psyyke ovat ainetta, alkuisin yhdestä aineen alkuatomista. Samasta alkuatomista on lähtöisin koko aineellinen maailmankaikkeus. Tämä aineen alkuatomi on siis koko maailmankaikkeuden kohtu, alkusolu.

Oleminen sen sijaan ei ole ainetta. Se voisi olla energiaa. Tästä en ole vielä aivan varma.

Kun oleminen ottaa itselleen muodon, se alkaa muovata ainetta. Aineellisesta maailmankaikkeudesta tulee olemisen kohde, objekti. Näin syntyy Minä Olen.

Ehjä minuus rakentuu maailmankaikkeuden palasista kokonaiseksi olemisen kohteeksi. Oleminen synnyttää jakamattoman persoonan.

Oleminen tulee maailmaan alkusolun kautta, ja näin se mukana kaikessa mikä on jaettu ja tullaan jakamaan. Ja koska oleminen on yksi, se myös kokoaa erillisiksi atomeiksi hajonneen maailmankaikkeuden yhdeksi.

Oleminen siis synnyttää aineellisen kosmoksen fission kautta ja tulee itse yhdeksi, kokonaiseksi persoonaksi kosmoksen kanssa fuusion kautta.

"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."

"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi..."

Minä Olen

Lue lisää

aina sitä erehtyy katsomaan ymmärtäisikö jotain mutta ei vaan ymmärrä.
Vai oliko se niin että luulen vain että en ymmärrä.

Help, selittäkää muut !

tao kirjoitti:

aina sitä erehtyy katsomaan ymmärtäisikö jotain mutta ei vaan ymmärrä.
Vai oliko se niin että luulen vain että en ymmärrä.

Help, selittäkää muut !

Ymmärrys käsittää sinut, et sinä ymmärrystä.

Ymmärrystä ei voi ymmärtää muutoin kuin ymmärtämällä ettei sitä voi ymmärtää. Tässä näyttäytyy koko ymmärrys. Siinä on koko viisaus.

Eli näkemällä ettei ymmärrä, ymmärtää yht´äkkiä kaiken. Ymmärrys on siinä ettei ymmärrä. Ymmärrys toimii ainoastaan siellä missä ei enää ymmärretä.

Näin on, koska ei ole enää ketään, joka ymmärtäisi, on vain ymmärrys, joka käsittää kaiken.

Ymmärryksen suhteen olemme siis yhdenveroiset. Kun ymmärrämme, emme ymmärrä. Kun taas emme enää ymmärrä, ymmärrys ymmärtää meidät.

joplin kirjoitti:

Ymmärrys käsittää sinut, et sinä ymmärrystä.

Ymmärrystä ei voi ymmärtää muutoin kuin ymmärtämällä ettei sitä voi ymmärtää. Tässä näyttäytyy koko ymmärrys. Siinä on koko viisaus.

Eli näkemällä ettei ymmärrä, ymmärtää yht´äkkiä kaiken. Ymmärrys on siinä ettei ymmärrä. Ymmärrys toimii ainoastaan siellä missä ei enää ymmärretä.

Näin on, koska ei ole enää ketään, joka ymmärtäisi, on vain ymmärrys, joka käsittää kaiken.

Ymmärryksen suhteen olemme siis yhdenveroiset. Kun ymmärrämme, emme ymmärrä. Kun taas emme enää ymmärrä, ymmärrys ymmärtää meidät.

Lue lisää

sana.

Sitä voi ihminen tietämättään kirjoittaa pelkkää verbaalista sanahelinää.(viittaan edellinen viesti);)

Tärkeämpää kuin kinastelu siitä, mitä valaistuminen on, on luoda sellainen ilmapiiri, että "keksimistä" voi tapahtua.

Ilman mitään oivaltamista ei "valaistumistakaan voi tapahtua jos ja kun se edes on tarpeen(so what).

All kirjoitti:

sana.

Sitä voi ihminen tietämättään kirjoittaa pelkkää verbaalista sanahelinää.(viittaan edellinen viesti);)

Tärkeämpää kuin kinastelu siitä, mitä valaistuminen on, on luoda sellainen ilmapiiri, että "keksimistä" voi tapahtua.

Ilman mitään oivaltamista ei "valaistumistakaan voi tapahtua jos ja kun se edes on tarpeen(so what).

Lue lisää

Totta. Kyselevä, etsivä ja utelias ilmapiiri palvelee oivaltamista enemmän kuin valmiita vastauksia antava.

Yleensä valmiit vastaukset ovatkin vain muista erillisen minän halua päteä tiedoilla tai ymmärryksellä.

Sen sijaan Itsensä oivaltanella ihmisellä ei ole tarvetta päteä. Minän kadottua ei ole enää tarvetta olla mitään erityistä.

All kirjoitti:

sana.

Sitä voi ihminen tietämättään kirjoittaa pelkkää verbaalista sanahelinää.(viittaan edellinen viesti);)

Tärkeämpää kuin kinastelu siitä, mitä valaistuminen on, on luoda sellainen ilmapiiri, että "keksimistä" voi tapahtua.

Ilman mitään oivaltamista ei "valaistumistakaan voi tapahtua jos ja kun se edes on tarpeen(so what).

Lue lisää

All, tämä ei koske sinua.

Sanahelinän tahto, taito ja taipumus säilyvät loppuun asti. Kauniimmin päin asia selitetään niin, että kirjoittaminen on älyllisesti vaativaa, vähän niin kuin polkupyöräily, että kerran opittuna se ei koskaan unohdu.
Voi se kyllä olla niinkin, että verbaalinen ilmaus ei vaadi paljon mitään. Kielellä voi tienata leipänsä, vaikka tapulissa olisi pelkkiä lepakoita.
En tietenkään tarkoita itseäni.

Epäily substanssikatteiden puuttumisesta on helposti kompensoitavissa lisäämällä tärkeyttä. Tärkeänä olemisen ylipainoisuus on tosi rankka laji. Ylenmäärin tärkeänä oleminen jarruttaa ajattelemisen keskinopeutta, heikentää kykyä lukea tilanteita ja syö hapen huumorilta.
Paha on kenenkään ylipainoisesta tärkeydestä mennä leikkiä laskemaan vaikka toinen olisi jo pullistunut lähelle kriittistä poksahtamispistettä.
...

Joku saattoi tunnistaa että tämäkin on lainaus.
Tai sitten omaa tekstiä, kuka sen tietää kuka MINÄ OLEN.
Tämmöinen nimimerkkihän voi olla vaikka ryhmä.

tao kirjoitti:

All, tämä ei koske sinua.

Sanahelinän tahto, taito ja taipumus säilyvät loppuun asti. Kauniimmin päin asia selitetään niin, että kirjoittaminen on älyllisesti vaativaa, vähän niin kuin polkupyöräily, että kerran opittuna se ei koskaan unohdu.
Voi se kyllä olla niinkin, että verbaalinen ilmaus ei vaadi paljon mitään. Kielellä voi tienata leipänsä, vaikka tapulissa olisi pelkkiä lepakoita.
En tietenkään tarkoita itseäni.

Epäily substanssikatteiden puuttumisesta on helposti kompensoitavissa lisäämällä tärkeyttä. Tärkeänä olemisen ylipainoisuus on tosi rankka laji. Ylenmäärin tärkeänä oleminen jarruttaa ajattelemisen keskinopeutta, heikentää kykyä lukea tilanteita ja syö hapen huumorilta.
Paha on kenenkään ylipainoisesta tärkeydestä mennä leikkiä laskemaan vaikka toinen olisi jo pullistunut lähelle kriittistä poksahtamispistettä.
...

Joku saattoi tunnistaa että tämäkin on lainaus.
Tai sitten omaa tekstiä, kuka sen tietää kuka MINÄ OLEN.
Tämmöinen nimimerkkihän voi olla vaikka ryhmä.

Lue lisää

Voit puhua paljon, jottei sinun tarvitsisi sanoa mitään.

Tahtoisin palata jo aiheeseen. Mitä on valaistuminen? Onko siinä vielä mukana joku muista erillinen kokija?

Voinko sanoa, "minä olen valaistunut"? Ketä tarkoitan silloin minällä?

Voinko valaistua muista erillisenä henkilönä? Eli voidaanko jostakin sanoa, hän on valaistunut yksilö?

Vai onko valaistuminen vain ykseyden tila, jonka oivaltamalla, muista erillinen minä katoaa? Onko valaistuminen vain jo olemasssa oleva tila? Nyt-hetki?

Onko muista erillisiksi yksilöiksi jakautunut maailma vain seuraus vain siitä, etten ole kadottanut minääni?

Eli jos olisin kadottanut minäni, näkisinkö enää maailman osittuneisuutta lainkaan? Onko maailman kaikkeuden ykseys siis jo olemassa oleva todellisuus, jonka näkemisen vain oma minäni estää?

Kiva kun kerroit kokemuksesi. Mulle kävi kerran siten että tietoisuudesta hävisi kaikki ajatukset, samalla hävisi tietoisuus kehosta ja maailmasta. Vain tietoisuus jäi jäljelle. Kun ajatus palasi tietoisuuteen palasi samalla hetkellä kaikki muukin.

Mielenkiintoisinta jutussa on se että tietoisuus pysyi muuttumattomana oli se tietoinen ajauksista tai ajatuksettomasta tilasta.