ruokahalu

Meillä kissat on ainakin laatutietoisia. Vain "kalleimmat" ruuat kelpaa. =) Jos laitat "halpaa" ruokaa niin ei kelpaa.. Sillon syödään kuiva naksuja ja niitäkin hintsusti. Kyllä kissat osoittaa että niillä on nälkä mutta ei kelpaa ruoka niin ei kelpaa. Ei auta muuta kuin ostaa kalliita. Ja joskus on niinkin että tänään joku maku käy mutta ylihuomen se ei käy. Onhan se rasittavaa välillä.. Ja varsinkin kun nyt jouluna kisut sai sydäntä ja maksaa joululahjaks niin nyt ei kelpaa taas vaihteeks mikään ruoka.. mutta toivottavasti alkaa kohta kelpaamaan..

Että näin meillä..

pikkukissa kirjoitti:

Meillä kissat on ainakin laatutietoisia. Vain "kalleimmat" ruuat kelpaa. =) Jos laitat "halpaa" ruokaa niin ei kelpaa.. Sillon syödään kuiva naksuja ja niitäkin hintsusti. Kyllä kissat osoittaa että niillä on nälkä mutta ei kelpaa ruoka niin ei kelpaa. Ei auta muuta kuin ostaa kalliita. Ja joskus on niinkin että tänään joku maku käy mutta ylihuomen se ei käy. Onhan se rasittavaa välillä.. Ja varsinkin kun nyt jouluna kisut sai sydäntä ja maksaa joululahjaks niin nyt ei kelpaa taas vaihteeks mikään ruoka.. mutta toivottavasti alkaa kohta kelpaamaan..

Että näin meillä..

Lue lisää

meidän kissat ovat varsin kummallisia; eivät syö esim. lohta tai silakkaa, muikut menevät mutta nekin vähän huonosti. Purkkiruoka kelpaa joskus, yleensä ei, silloinkin sen pitää olla tuoretta, eli jos ostaa sellaisen säilykepurkillisen, niin siitä syödään yhdet annokset, mutta jääkaapissa säilytetty ei enää maistu. Lihaa syövät, sitäkin mieluummin huoneenlämpöisenä, kun jääkaappikylmänä. Raksut maistuvat onneksi molemmille, mutta ongelma tulee siinä kun toisella kissalla on erikoisruokavalio; tunnetustihan ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, joten molempien pitää saada juuri sitä ruokaa, joka ei ole tarkoitettu hänelle.

Lisäksi kissat ovat vielä toistensa vastakohtia ruokatottumuksiltaan: toinen syö innolla paljon ja heti, toisen ruokahalua pitää herätellä silittelemällä ja "haistattamalla" ruokaa, eikä silti välttämättä syö. Yleensä tämä vaikeammin syövä vielä herättelee ruokahaluaan kun toisen kuppi on jo tyhjä, ja joskus jopa odottaa että toinen on syönyt ennen kuin suostuu koskemaan omaan ruokaansa (jonka veli on jo siinä vaiheessa yleensä syönyt).

Näin meillä :)

teppu kirjoitti:

meidän kissat ovat varsin kummallisia; eivät syö esim. lohta tai silakkaa, muikut menevät mutta nekin vähän huonosti. Purkkiruoka kelpaa joskus, yleensä ei, silloinkin sen pitää olla tuoretta, eli jos ostaa sellaisen säilykepurkillisen, niin siitä syödään yhdet annokset, mutta jääkaapissa säilytetty ei enää maistu. Lihaa syövät, sitäkin mieluummin huoneenlämpöisenä, kun jääkaappikylmänä. Raksut maistuvat onneksi molemmille, mutta ongelma tulee siinä kun toisella kissalla on erikoisruokavalio; tunnetustihan ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, joten molempien pitää saada juuri sitä ruokaa, joka ei ole tarkoitettu hänelle.

Lisäksi kissat ovat vielä toistensa vastakohtia ruokatottumuksiltaan: toinen syö innolla paljon ja heti, toisen ruokahalua pitää herätellä silittelemällä ja "haistattamalla" ruokaa, eikä silti välttämättä syö. Yleensä tämä vaikeammin syövä vielä herättelee ruokahaluaan kun toisen kuppi on jo tyhjä, ja joskus jopa odottaa että toinen on syönyt ennen kuin suostuu koskemaan omaan ruokaansa (jonka veli on jo siinä vaiheessa yleensä syönyt).

Näin meillä :)

Lue lisää

Kiitos viesteistänne. Vastaan tässä kaikille yhteisesti.

Teppu kirjoitti: "Lisäksi kissat ovat vielä toistensa vastakohtia ruokatottumuksiltaan: toinen syö innolla paljon ja heti, toisen ruokahalua pitää herätellä silittelemällä ja "haistattamalla" ruokaa, eikä silti välttämättä syö".
Juuri näin on suurinpiirtein meilläkin. Tämä sairastunut syö vain raksuja, sisäelimiä, kalaa ja lihaa. Jälkimmäisiä kolmea epäsäännöllisesti silloin kun emäntä muistaa tuoda. Nuolee purkkiruuasta hyytelöt ympäriltä ja haarukalla syöttäen syö jopa muutaman palasen.
Juttu alkoi käsittääkseni siitä kun kalliin raksupussin jälkeen ostin halvempaa market-raksua ja söi sitä vähän nihkeästi. Nirsoiluksi ajattelin ja ostin kuitenkin pussin loputtua toisen pussin samaa market-raksua. Nirsoilu jatkui pitkään, täysin oma vikani kun en kiinnittänyt huomiota.
Ensimmäinen lääkärikään ei aavistanut, sanoi ummetukseksi ja antoi paraffiiniöljyä. Kiva tuo Anteron viittaus... :/ Mennyt syksy olisi jäänyt muistoihini negatiivisena ilman tätä periodiakin. No, uusi vuosi ja uudet kujeet.

Tintsu kirjoitti:

Kiitos viesteistänne. Vastaan tässä kaikille yhteisesti.

Teppu kirjoitti: "Lisäksi kissat ovat vielä toistensa vastakohtia ruokatottumuksiltaan: toinen syö innolla paljon ja heti, toisen ruokahalua pitää herätellä silittelemällä ja "haistattamalla" ruokaa, eikä silti välttämättä syö".
Juuri näin on suurinpiirtein meilläkin. Tämä sairastunut syö vain raksuja, sisäelimiä, kalaa ja lihaa. Jälkimmäisiä kolmea epäsäännöllisesti silloin kun emäntä muistaa tuoda. Nuolee purkkiruuasta hyytelöt ympäriltä ja haarukalla syöttäen syö jopa muutaman palasen.
Juttu alkoi käsittääkseni siitä kun kalliin raksupussin jälkeen ostin halvempaa market-raksua ja söi sitä vähän nihkeästi. Nirsoiluksi ajattelin ja ostin kuitenkin pussin loputtua toisen pussin samaa market-raksua. Nirsoilu jatkui pitkään, täysin oma vikani kun en kiinnittänyt huomiota.
Ensimmäinen lääkärikään ei aavistanut, sanoi ummetukseksi ja antoi paraffiiniöljyä. Kiva tuo Anteron viittaus... :/ Mennyt syksy olisi jäänyt muistoihini negatiivisena ilman tätä periodiakin. No, uusi vuosi ja uudet kujeet.

Lue lisää

Tuttuja juttuja ovat moiset nirsoilut. Hieman niihin voi kuitenkin vaikuttaa eräillä järjestelyillä ja toimenpiteillä.

Tärkein on se, että ruoka tarjotaan kissalle huonelämpimänä. Eivät kissat luonnossakaan koske kylmiin hiiriin, vaan jättävät ne haaskansyöjien välipaloiksi.

Muoviset ruoka-astiat voivat imeä itseensä pilaantuneen safkan tuoksun, joka ei lähde pesemälläkään. Kissa luottaa hajuaistiinsa jättäen hyvänkin aterian syömättä, jos se tuoksuu hänestä epämiellyttävältä. Käytä hyväksi havaittuja teräksisiä tai keraamisia kuppeja kissallasi. Pidä ruoka-astiat puhtaina.

Kissa on petoeläin ja sen ruoka on liha. Mitä tuoreempi sen parempi. "Lämpimänä" verisenä annospusseihin pakastettu naudanliha on suositeltavinta. Puoliksi sulaneena lihan paloittelu saksilla käy kätevästi.

Monissa markettisafkoissa on täyteaineena liikaa viljaa ja magnesiumpitoisuus niin suuri, että virtsaongelmat yli kaksivuotiailla kolleilla ovat arkipäivää. Kissan lyhyt suoli ei ehdi käyttää viljaa ravinnoksi, eikä eläin saa myöskään turkin kunnolle tärkeitä hivenaineita.

Ruoka-aikojen käyttöönotto on herättänyt useiden nirsojen kissojen ruokahalun. He ruokailevat kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Ruokakupit ovat vain tunnin ajan kerrallaan kissojen käytössä ja sitten ne korjataan pois. Eiväthän hiiret luonnossakaan ole jatkuvasti kissan nenän edessä.

Meillä on tarjottu aamupäivällä naudanlihaa ja illalla hyvälaatuisia raksuja. Omakohtaisia kokemuksia nirsoilusta ei ole, mutta paljon olen kuullut näistä tapauksista. Usein niissä on löytynyt joku yhdistävä tekijä, johon kissan omistaja ei ole kiinnittänyt huomiota.

Antero kirjoitti:

Tuttuja juttuja ovat moiset nirsoilut. Hieman niihin voi kuitenkin vaikuttaa eräillä järjestelyillä ja toimenpiteillä.

Tärkein on se, että ruoka tarjotaan kissalle huonelämpimänä. Eivät kissat luonnossakaan koske kylmiin hiiriin, vaan jättävät ne haaskansyöjien välipaloiksi.

Muoviset ruoka-astiat voivat imeä itseensä pilaantuneen safkan tuoksun, joka ei lähde pesemälläkään. Kissa luottaa hajuaistiinsa jättäen hyvänkin aterian syömättä, jos se tuoksuu hänestä epämiellyttävältä. Käytä hyväksi havaittuja teräksisiä tai keraamisia kuppeja kissallasi. Pidä ruoka-astiat puhtaina.

Kissa on petoeläin ja sen ruoka on liha. Mitä tuoreempi sen parempi. "Lämpimänä" verisenä annospusseihin pakastettu naudanliha on suositeltavinta. Puoliksi sulaneena lihan paloittelu saksilla käy kätevästi.

Monissa markettisafkoissa on täyteaineena liikaa viljaa ja magnesiumpitoisuus niin suuri, että virtsaongelmat yli kaksivuotiailla kolleilla ovat arkipäivää. Kissan lyhyt suoli ei ehdi käyttää viljaa ravinnoksi, eikä eläin saa myöskään turkin kunnolle tärkeitä hivenaineita.

Ruoka-aikojen käyttöönotto on herättänyt useiden nirsojen kissojen ruokahalun. He ruokailevat kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Ruokakupit ovat vain tunnin ajan kerrallaan kissojen käytössä ja sitten ne korjataan pois. Eiväthän hiiret luonnossakaan ole jatkuvasti kissan nenän edessä.

Meillä on tarjottu aamupäivällä naudanlihaa ja illalla hyvälaatuisia raksuja. Omakohtaisia kokemuksia nirsoilusta ei ole, mutta paljon olen kuullut näistä tapauksista. Usein niissä on löytynyt joku yhdistävä tekijä, johon kissan omistaja ei ole kiinnittänyt huomiota.

Lue lisää

Suosittelen Hill´s a/d ruokaa nirsoille kissoille, se on kallista mutta täysin hintansa väärtti. a/d on purkkiruokaa (kehitetty toipilaille) ja sen pystyy vatkaamaan löysäksi velliksi ja vetämään jopa ruiskuun (ruiskusta helppo vaikka "pakkosyöttää" aluksi). Tuota ruokaa suositellaan esim. suolisto-ongelmissa, koska se ei ole liian kovaa vaurioituneelle suolen pinnalle ja sillä on paranemista edistävä vaikutus (yleisesti sairauksiin ei pelkästään suolen osalta).

Sitten, kuten Antero jo kertoi, kissan ruoan tulee olla vähintään huoneenlämpöistä, mieluummin vaikka hiukan lämpimämpääkin (kylmä ruoka vatsassa kuluttaa myös energiaa turhaan).

Liha on parasta kissan ravintoa - hiiren jälkeen - mutta kaupasta ostettuna siitä on poistettu nekin osat joita kissan elimistö tarvitsisi eli se on liian "puhdasta". Pelkkää lihaa syöville pitäisi antaa kalkki/vitamiinilisää esim. pirskattia.

Possun sydän on todellista herkkua mutta osalla siitä menee vatsa löysälle, joten varovasti alkuun harjoitellen siitä tulee hyvä lisuke ruokavalioon.

Laadukkaat raksut sisältävät kaikki kissan tarvitsemat ainesosat joten sen ympärille voi rakentaa sopivan ruokavalion lisäämällä lihaa, sydäntä, kalaa (1 krt viikossa) nämä tietysti raakana, laadukkaita purkkeja ja juomaksi hyla-kermaa, kermaviiliä, piimää jne. ja tietysti se tärkein juttu eli raikas vesi.

Nutriplus-geelillä on joihinkin kissoihin ruokahalua lisäävä vaikutus, joten sitä kannattaa kokeilla nirsolle kissalle. Geeli on vitamiini valmiste jossa on kaikki tarvittava ja sekin on tarkoitettu lähinnä sellaisille jotka eivät syystä tai toisesta syö/pysty syömään normaalisti (kuten leikkauspotilaat, toipilaat jne.) joten liikaa ei saa antaa. Itse käytän geeliä näyttelyissä, sellaisille kissoille jotka eivät suostu syömään ruokaa näyttelyn aikana.

mamma39 kirjoitti:

Suosittelen Hill´s a/d ruokaa nirsoille kissoille, se on kallista mutta täysin hintansa väärtti. a/d on purkkiruokaa (kehitetty toipilaille) ja sen pystyy vatkaamaan löysäksi velliksi ja vetämään jopa ruiskuun (ruiskusta helppo vaikka "pakkosyöttää" aluksi). Tuota ruokaa suositellaan esim. suolisto-ongelmissa, koska se ei ole liian kovaa vaurioituneelle suolen pinnalle ja sillä on paranemista edistävä vaikutus (yleisesti sairauksiin ei pelkästään suolen osalta).

Sitten, kuten Antero jo kertoi, kissan ruoan tulee olla vähintään huoneenlämpöistä, mieluummin vaikka hiukan lämpimämpääkin (kylmä ruoka vatsassa kuluttaa myös energiaa turhaan).

Liha on parasta kissan ravintoa - hiiren jälkeen - mutta kaupasta ostettuna siitä on poistettu nekin osat joita kissan elimistö tarvitsisi eli se on liian "puhdasta". Pelkkää lihaa syöville pitäisi antaa kalkki/vitamiinilisää esim. pirskattia.

Possun sydän on todellista herkkua mutta osalla siitä menee vatsa löysälle, joten varovasti alkuun harjoitellen siitä tulee hyvä lisuke ruokavalioon.

Laadukkaat raksut sisältävät kaikki kissan tarvitsemat ainesosat joten sen ympärille voi rakentaa sopivan ruokavalion lisäämällä lihaa, sydäntä, kalaa (1 krt viikossa) nämä tietysti raakana, laadukkaita purkkeja ja juomaksi hyla-kermaa, kermaviiliä, piimää jne. ja tietysti se tärkein juttu eli raikas vesi.

Nutriplus-geelillä on joihinkin kissoihin ruokahalua lisäävä vaikutus, joten sitä kannattaa kokeilla nirsolle kissalle. Geeli on vitamiini valmiste jossa on kaikki tarvittava ja sekin on tarkoitettu lähinnä sellaisille jotka eivät syystä tai toisesta syö/pysty syömään normaalisti (kuten leikkauspotilaat, toipilaat jne.) joten liikaa ei saa antaa. Itse käytän geeliä näyttelyissä, sellaisille kissoille jotka eivät suostu syömään ruokaa näyttelyn aikana.

Lue lisää

Ruokakupit on posliinia ja ruokin aamulla herätessäni ja heti työstä tultuani eli suht säännölliset ruoka-ajat niillä onkin. Siinä ei ehdi lämmittää ruokaa, olisiko ideaa lämmittää aina (paitsi uusi avattu purkki) mikrossa? Aamulla jämät jää päiväksi seisomaan kuppiin, joskus ovat syöneet tyhjäksi, useimmiten ei.

"Meillä on tarjottu aamupäivällä naudanlihaa ja illalla hyvälaatuisia raksuja." Tuolla ruokavaliolla ei meidänkään kisu nirsoilisi. Tämä nirsoilija rakastaa lihaa, kalaa, munuaista, maksaa ja sydäntä. Epäilenpä rotuominaisuudeksi (rotu ei tiedossa).

A/d-ruiskuruokinnalla se suolisto lähtikin käyntiin. "ruiskusta helppo vaikka pakkosyöttää aluksi" - heh, sen jälkeen kun sai voimiansa takaisin en ihan sanoisi että helppo. Aluksi joo. Liityn suosittelijoihin.

Ei siis kannata ajatella että kyllä se kissa alkaa syömään sitten kun itse haluaa niinkuin allekirjoittanut teki. Toivottavasti tämä keskustelu on avuksi jollekin, säästyy nelinumeroinen lekurilasku ja paljon huolta ja kipua.

mamma39 kirjoitti:

Suosittelen Hill´s a/d ruokaa nirsoille kissoille, se on kallista mutta täysin hintansa väärtti. a/d on purkkiruokaa (kehitetty toipilaille) ja sen pystyy vatkaamaan löysäksi velliksi ja vetämään jopa ruiskuun (ruiskusta helppo vaikka "pakkosyöttää" aluksi). Tuota ruokaa suositellaan esim. suolisto-ongelmissa, koska se ei ole liian kovaa vaurioituneelle suolen pinnalle ja sillä on paranemista edistävä vaikutus (yleisesti sairauksiin ei pelkästään suolen osalta).

Sitten, kuten Antero jo kertoi, kissan ruoan tulee olla vähintään huoneenlämpöistä, mieluummin vaikka hiukan lämpimämpääkin (kylmä ruoka vatsassa kuluttaa myös energiaa turhaan).

Liha on parasta kissan ravintoa - hiiren jälkeen - mutta kaupasta ostettuna siitä on poistettu nekin osat joita kissan elimistö tarvitsisi eli se on liian "puhdasta". Pelkkää lihaa syöville pitäisi antaa kalkki/vitamiinilisää esim. pirskattia.

Possun sydän on todellista herkkua mutta osalla siitä menee vatsa löysälle, joten varovasti alkuun harjoitellen siitä tulee hyvä lisuke ruokavalioon.

Laadukkaat raksut sisältävät kaikki kissan tarvitsemat ainesosat joten sen ympärille voi rakentaa sopivan ruokavalion lisäämällä lihaa, sydäntä, kalaa (1 krt viikossa) nämä tietysti raakana, laadukkaita purkkeja ja juomaksi hyla-kermaa, kermaviiliä, piimää jne. ja tietysti se tärkein juttu eli raikas vesi.

Nutriplus-geelillä on joihinkin kissoihin ruokahalua lisäävä vaikutus, joten sitä kannattaa kokeilla nirsolle kissalle. Geeli on vitamiini valmiste jossa on kaikki tarvittava ja sekin on tarkoitettu lähinnä sellaisille jotka eivät syystä tai toisesta syö/pysty syömään normaalisti (kuten leikkauspotilaat, toipilaat jne.) joten liikaa ei saa antaa. Itse käytän geeliä näyttelyissä, sellaisille kissoille jotka eivät suostu syömään ruokaa näyttelyn aikana.

Lue lisää

Mitäs on nämä laadukkaat raksut? Miten on jotkut kaupasta saatavat Friskies/Whiskars raksut tai vastaavat? Vai pitääkö hakea jostain jotain erikois raksuja?

Meillä on nämä pussi ruuat herkkua. Varsinkin se "lapsille" tarkoitettu pussiruoka. Mutta kun katsoo niitä tuoteselosteita niin niissä on enemmän erillaisia lisäaineita "tämä antaa kissalle kiiltävän turkin ja tämä on ehdottomasti tarpeellista jne.." että en tiedä vaikuttaako ne kissan suolistoon tai johonkin vähän turhakin liikaa?!

Meillä on kyllä sama systeemi eli aamulla ennen töihin lähtöä kissat saa ruokaa kippoon jonka ne syö joskus varsinkin jos ruoka on sydäntä tai jotain vastaavaa. Töistä tultua korjaan astiat pois ja illemmalla kissat saa toisen annoksen ruokaa. Kipot kyllä ovat muovia että voisin kokeilla toisenlaisia kippoja ja tietysti ruuan lämmittämistä.

Kissoilla ei juurikaan ole ollut löysää vatsaa tai vastaavia ongelmia ja tosiaan jos tuntuu ettei ne ole syöneet niin kun ostaa jotain sisäelimiä niin johan taas kelpaa ja ainahan kissoilla on raksuja kipossa. Ja tuoretta vetta vaihdetaan kahdesti päivässä kupissa..

Tintsu kirjoitti:

Ruokakupit on posliinia ja ruokin aamulla herätessäni ja heti työstä tultuani eli suht säännölliset ruoka-ajat niillä onkin. Siinä ei ehdi lämmittää ruokaa, olisiko ideaa lämmittää aina (paitsi uusi avattu purkki) mikrossa? Aamulla jämät jää päiväksi seisomaan kuppiin, joskus ovat syöneet tyhjäksi, useimmiten ei.

"Meillä on tarjottu aamupäivällä naudanlihaa ja illalla hyvälaatuisia raksuja." Tuolla ruokavaliolla ei meidänkään kisu nirsoilisi. Tämä nirsoilija rakastaa lihaa, kalaa, munuaista, maksaa ja sydäntä. Epäilenpä rotuominaisuudeksi (rotu ei tiedossa).

A/d-ruiskuruokinnalla se suolisto lähtikin käyntiin. "ruiskusta helppo vaikka pakkosyöttää aluksi" - heh, sen jälkeen kun sai voimiansa takaisin en ihan sanoisi että helppo. Aluksi joo. Liityn suosittelijoihin.

Ei siis kannata ajatella että kyllä se kissa alkaa syömään sitten kun itse haluaa niinkuin allekirjoittanut teki. Toivottavasti tämä keskustelu on avuksi jollekin, säästyy nelinumeroinen lekurilasku ja paljon huolta ja kipua.

Lue lisää

tuskin tuo lihan "himo" mikään rotuominaisuus on vaan lähinnä lajiominaisuus, kissahan on lihansyöjä. Oppimisen puute raa´an lihan syöntiin näyttää olevan yksi syy jos kissa ei raakaa lihaa syö. Itselläni on tuontinaaras joka ei koskaan ole syönyt raakaa kokolihaa, sydäntä tai kalaa, kylläkin kypsää seitiä ja pennuille tehtyä "mössöä" (raakaa jauhelihaa hylakermaa jauhettua penturaksua mixattuna) ja vain omien pentujensa ruokinnan aikana, ei muulloin.

Kaikki muut kissat meillä syövät kokolihaa (joka päivä 1 ateria, illalla) ja pennut opetetaan jo 4-5 viikon iässä kokolihan syöntiin.

Jos ruoka on huoneenlämmössä (ei jääkaapissa), ei sitä tarvitse erikseen lämmittää, ellei sitten halua kokeilla maistuuko se paremmin hiukan lämmitettynä. Jos käyttää isoja purkkeja ja antaa niistä useamman kerran (mikäli kissa syö samaa ruokaa 2 krt päivässä), on syytä tyhjentää ruoka metallipurkista pois - avattuna purkin pinnasta alkaa, hapen vaikutuksesta liueta "myrkkyjä" ruokaan ja ruoan haju myös muuttuu=kissa ei sitä syö.

Laaturaksuista vielä kerran, markettien raksut eivät ole ns. laaturaksuja (merkistä riippumatta) vaan klinikoiden ja/tai eläinkauppojen valikoimista löytyy parhaat merkit. Hintakaan ei loppujen lopuksi tule juurikaan kalliimmaksi kuin markettien halvoilla raksuilla, koska kissa tarvitsee laadukkaita raksuja vähemmän kuin noita "jauhomössöjä" ja lääkärikulut jäävät minimiin (esim. virtsakivi vaivat) sekä useissa eläinkaupoissa on myös irtomyyntiä (suurista säkeistä) ja silloin kilohinta on valmiiksi pakattuja pikkupusseja halvempi.

laaturaksuja löytyy seuraavilta merkeiltä Hill´s, Royal Canin, Nutro, Pro Plan, Pro Pack, Eukanuba jne.