Meksikko, Kuuba vai Dominikaaninen tasavalta talvella?

GBP oli valtaisa majoitukeskus. GBP sis. kolme isohkoa hotellia majoitusosiensa kera. Ko. valtaisia alue oli levittäytynyt laajalle ja OLI turvallinen. Eli, jollei pakosta halua lähteä Meksikossa reissailemaan omatoimisesti, niin, kun valitsee hyvän hotellin tai majoituskeskuksen, niin em. majoitus tiettyine retkineen, niin on täysi KYMPPI..

Olet oikeassa, "Pihalla kuin lumiukko", en ymmärrä tuollaisen matkailun antia.
Me olemme, erityisesti minä, kuljeskelleet kysytyissä Mexicossa, Dominikaanisessa Tasavallassa, ja sen lisäksi kaikissa Keski-Amerikan valtioissa, muutamassa Etelä-Amerikan valtiossa, sekä toisella puolella pallon Australiassa, emmekä ole ikinä vielä jääneet alkumatkailussakaan minkään hotellin ja oppaan armoille, vaan kierrelleet vapaasti kaikkialla, minne vain on aika riittänyt. Emme kovin usein edes ota matkaa hotellin kanssa, vain lennot.
Koskaan emme ole kokeneet todellista uhkaa, vaikka paikalliset ovat kovinkin nahistelleet samassa baarissakin. Taksit ja bussit ovat olleet ihan luotettavia sitä parikymmentä vuotta aiemmin nuijien kavereiden kadulta Dommarissa kahden aikaan yöllä nappaamaa ajoneuvoa, ei taksia. Tästä hyvästä he hiukan maksoivat, minä en, sain vain hienon kokemuksen nuijien mukana.
Mexico on turvallisimmasta päästä trooppisten valtioiden joukossa.
Olen aina lähtenyt bussiasemilla päivystävien majapaikan kauppaajien mukaan ilman ongelmia. Ei se tietenkään ole hyvä vaihtoehto, jos ei ymmärrä espanjan kieltä. Enkkua puhuvia kusetetaan taatusti. Toisaalta U.S.A.ssa kusetetaan eurooppalaisia tolloja yöaikaan, ja ammutaan auton vuokranneita rikkaan näköisiä saksalaisia.
Hyvää matkaa!

Perdone. kirjoitti:

Olet oikeassa, "Pihalla kuin lumiukko", en ymmärrä tuollaisen matkailun antia.
Me olemme, erityisesti minä, kuljeskelleet kysytyissä Mexicossa, Dominikaanisessa Tasavallassa, ja sen lisäksi kaikissa Keski-Amerikan valtioissa, muutamassa Etelä-Amerikan valtiossa, sekä toisella puolella pallon Australiassa, emmekä ole ikinä vielä jääneet alkumatkailussakaan minkään hotellin ja oppaan armoille, vaan kierrelleet vapaasti kaikkialla, minne vain on aika riittänyt. Emme kovin usein edes ota matkaa hotellin kanssa, vain lennot.
Koskaan emme ole kokeneet todellista uhkaa, vaikka paikalliset ovat kovinkin nahistelleet samassa baarissakin. Taksit ja bussit ovat olleet ihan luotettavia sitä parikymmentä vuotta aiemmin nuijien kavereiden kadulta Dommarissa kahden aikaan yöllä nappaamaa ajoneuvoa, ei taksia. Tästä hyvästä he hiukan maksoivat, minä en, sain vain hienon kokemuksen nuijien mukana.
Mexico on turvallisimmasta päästä trooppisten valtioiden joukossa.
Olen aina lähtenyt bussiasemilla päivystävien majapaikan kauppaajien mukaan ilman ongelmia. Ei se tietenkään ole hyvä vaihtoehto, jos ei ymmärrä espanjan kieltä. Enkkua puhuvia kusetetaan taatusti. Toisaalta U.S.A.ssa kusetetaan eurooppalaisia tolloja yöaikaan, ja ammutaan auton vuokranneita rikkaan näköisiä saksalaisia.
Hyvää matkaa!

Lue lisää

Jokainen matkustaa tyylillään. Olen Meksikossa noudattanut samanlaista varovaisuutta kuin yleensäkin noudatan ja minulle Meksiko on ollut turvallinen maa. Se ei tarkoita, ettei joskus voisi jotakin sattua.

Olen ollut rinkkareissuilla yleensä kolme-neljä viikkoa kerrallaan. Yksin kulkevan naisen on ollut Meksikossa vaivatonta matkustaa pitkän-matkan-busseilla ja maan sisäisillä lennoilla. Varaan yleensä vain ensimmäisen lennon jälkeisen yön majoituksen etukäteen, muuten hankin majapaikan, kun pääsen perille. Kun itse päättää reitit, näkee niin kaupunkeja kuin rantaakin. Pienillä paikkakunnilla olen käyttänyt myös kimppakyytejä, silloin kun pick-upin lavalla on turvalliseksi katsomiani pieniä lapsia ja mummosia.

Muut (naismatkustajat) ovat varmaan suunnilleen samaa mieltä näistä yleisistä ohjeista: En mene alueille, joita pidän vaarallisina. En humallu julkisilla paikoilla. Tiedän, missä olen. Osaan maan kieltä, edes vähän. Pimeällä liikun tutussa seurassa.

Tulihan noita kirjoitusvirheitä, mutta "pihalla kuin lumiukko" taisi poimia haluamansa asiat kirjoituksestani. Tarkoitus oli poppooni kanssa lähteä Aasiaan matkalle, mutta tietyt kommentit ärsyttivät niin paljon, että määränpää muuttui Carmeniin ja, kun tärkeä matkakumppani esitti mieltymyksensä, että onhan hotla rannalla, niin säkällä Carmen vaihtui Akumaliin. Grand Bahia Principe käsitti osat Akuma, Coba ja Tulum. Kaikki em. osat olivat huikeita, mutta jälkimmäisin jäi poppoolleni em. vieraimmaksi. Ja, koska matka piti sis. täyshoidon, niin ruokaa oli tarjolla enemmän kuin mitä ruokaa jaksoi syödä. Golfauton tyyppiset veturit vetivät päivästä toiseen perässään useita vaunuja ja useat sadat ihmiset matkustivat em. kuljetuksella ko. osien välillä rannalle, syömään, majoituksiinsa jne. Ruokailla sai myös A'la Carte-listalta kolmesti viikossa, mutta tämä vaati etukäteisvarauksen. Minä ruokailin poppooni kanssa 4-5 krt. A'la Carte ravintoloissa. Tietämättömyyttämme meiltä laskutettiin kahden em. ruokailun yhteydessä juomat, koska tarjoilija ei osannut englantia ja tarjosi viinilistaa ja emme osanneet pyytää talon viiniä. Talon viinit olivat ilmaisia. Majoituskeskus oli upee, ruoka upeaa, ilmasto upee, siisteys upee, palvelu upee jne. Matkanjärjestä päivysti yhdessä osassa aina tiettynä kellonaikana joka päivä ja matkanjärjestäjään sai yhteyden puhelimitse koska vain. Puhelut maksoivat ainakin meille paljon. Kävimme Chichen Itzassa matkanjärjestäjän retkellä ja retki oli upee, kävimme omatoimiretkellä Playa Paraison PARATIISIRANNALLA ja Akumalin OIKEALLA kilpikonnarannalla ja Carmeniin menimme piskuisella collectiivolla ja vettä satoi kaatamalla. Carmenissa emme käytännöllisesti katsoen löytäneen mihinkään. Eka taksi hajosi kotiipäin tullessa ja toka taxi ajoi sivutielle puolivälissä paluumatkaa, kunnes kääntyi, kun sanoin selkeällä englannin kielellä, ettei olla kiinnostuttu television viihteestä eikä aiota ostaakaan telkkaria, koska meillä tv jo on! Sydän pomppasi kurkkuun ja istuin loppumatkan vain odottaen sitä, että pääsen turvallisesti takaisin Grand Bahia Principeen. Kun kävimme Carmenissa, niin Carmenissa ei paukkunut, vaan satoi. Kotimaassa lentokenttäbussia odotellessa tapasimme pariskunnan, joka kertoi, että suomalaiset tuttavat olivat välttyneet luodeilta, mutta olivat olleet juuri silloin Carmenin kaupungissa, kun kultakauppa oli ryöstetty ja luodit olivat viuhahdelleet. Ja usko nyt sitten tai älä, mutta kun em. kuulin, niin masennun, koska lentokoneessa olin varma, että palaamme joskus vielä Meksikoon. Muutoinkaan ko. pariskunta ei ollut oikein lomaansa tyytyväinen. Eli maan meininki on vähän sama kuin Floridassa, muttet välttämättä osaa ennakoida, että mikä on uhkana ko. maassa. Halusin nähdä Cancunin, mutta kolmesti Meksikossa ollut pariskunta esmenteli ja tästä syystä, niin en lähtenyt taxilla enkä muullakaan kulkuneuvolla seikkailemaan Cancuniin. Majoituskeskus oli upee, joten aika, joka majoituskeskuksessa kului, niin oli laatuaikaa, koskamajoituskeskuksessa oli järjestettyä ohjelmaa valtavasti. Silti kaipasin maassa Espanjan (heh heh) taxien turvallisuutta. Mene nyt maahan ja elä omalla tavallasi ja en ole sinulle kirjoituksistasi mitenkään katkera, mutta näkisinpä sinut tai kuulisin, kun palaat takaisin Suomeen, että minkälainen lomasi oli, jos kerran et mitään pelkää ja menet maassa minne haluat

Molemmat on koluttu eli vähän hiffaamme jo maiden meininkiä. Jos vapaalipun saisin jompaan kumpaan maahan, niin en kyl tietäisi, ett kumpaan mieluimmin sinkoaisin. Mutt, kandee yrittää teijän kaikkien muidenkin..

Näyttää siltä, etä ihmiset eivät hokaa alueiden kokoa maailmalla liikkuessaan.
Florida on kutakuinkin Suomen kokoinen osavaltio, ja poikkeaa melkoisesti niin luonnon kuin ihmisluonteiden ja turvallisuudenkin suhteen muista U.S.A:n osavaltioista. Sama pätee Mexicon osavaltioiden kanssa; jossain osavaltiossa on todella vaarallista liikuskella turistin näköisenä.
Mutta useimmilla alueilla Yucatanilla ei ole mitään ongelmaa, jos ei huijauksia lasketa mukaan. Sen lajin yrittäjiä on sielläkin, kuten kaikissa muissakin tropiikin lomavaltioissa. Useita alueita -osavaltioita on siis turvallisia myös Mexicossa.
Itsekkin olen nähnyt paikallisia sotilaspartioita syynäämässä matkustajia, samoin Guatemalassa, Boliviassa ja Nicaraguassa. Jopa Dominikaanisen jollain alueella näin kävi. Varsinaista vaaraa en kuitenkaan tuntenut syntyneen.

Eli jos ei itse hae ongelmia, ei niitä ihan niin vain tule.
Hyvää ja turvallista lomamatkaa halukkaille!