Olen aina ollut kiusattu, ala-asteen olin kokonaan yksin, vasta kuudennella kerroin opettajalle, joka ihmetteli miksi seisoin yksin koulun pihalla, enkä ollut missään mukana.
Yläasteella olin pelkästään seiskan kiusattu,tai en kiusattu, mutta yksinäinen
Nyt olen lukiossa ja aluksi kaikki meni hyvin, mutta nyt tuntuu taas siltä kun kaverit alkaisivat kaikota ympäriltäni
Koskaan ei ole ollut varsinaista kiusaamista, koska olen lopettanut sen ensimmäisten kertojen jälkeen, olen isokokoinen ja akrea löytyy sen verran että pienemmät kalpenevat.
Kuinka tällaisesta kaverittomuuskierteestä pääsee eroon???
Yläasteella olin pelkästään seiskan kiusattu,tai en kiusattu, mutta yksinäinen
Nyt olen lukiossa ja aluksi kaikki meni hyvin, mutta nyt tuntuu taas siltä kun kaverit alkaisivat kaikota ympäriltäni
Koskaan ei ole ollut varsinaista kiusaamista, koska olen lopettanut sen ensimmäisten kertojen jälkeen, olen isokokoinen ja akrea löytyy sen verran että pienemmät kalpenevat.
Kuinka tällaisesta kaverittomuuskierteestä pääsee eroon???
Vastaukset 2
Vanhimmat
moi... mulla ei ollut ala-asteella mitään kaveriongelmia, mutta nyt yläasteella(9 luokka) minulla ei ole ollut kuin yksi kaveri kolmena vuonna ja sekin vain silloin tällöin(kerran kuussa)...
kavereita saisi varmasti jos menisi harrastuksiin jossa on samanhenkisiä ihmisiä, mutta itse en kehtaa mennä, koska pelkään et nauraa mulle.... kokeile sinä mennä johonkin kiinnostamaasi harrastukseen..........
Jooh, tuo on varmaan todella ikävää..
Entä jos tutustuisin harrastusten kautta uusiin ihmisiin, joilla ei ole mitään ennakkoluuloja, tms, saisit varmasti ystäviä... Harrastukset auttavat monessa mielessä...