Aloitetaan näin: Uskova(inen) sanoo: ”Minä uskon Jumalaan.”
Tällä hän tarkoittaa: Minä luotan ja turvaan Jumalaan ja siksi myös kiitän, ylistän ja palvon Häntä.
Tässä on kyseessä uskonnollinen usko ja hän siis ”harjoittaa” uskontoa. (Tässä tapauksessa kristinuskoa.)
Tämän lisäksi hän uskoo (= on sitä mieltä), että tämä jumala, johon hän uskoo, on myös olemassa. Hän on siis myös teisti, ja teismi on käsitys, että on olemassa (persoonallinen) jumala. (Teismiin kuuluu varmaan muutakin, esim. kysymykset Jumalan ominaisuuksista, mutta tuo lienee teismin lähtökohta.)
Teismin vastakohtana, ateismi on käsitys, että mitään jumalia ei ole olemassa.
Ateisti on henkilö, joka ei usko jumalien olemassaoloon. Ja koska hän ei usko jumalien olemassaoloon, hänellä ei myöskään ole uskonnollista uskoa mihinkään jumalaan.
Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä).
He eivät välttämättä edes sano: ”En usko Jumalaan.” He vain eivät usko, heiltä puuttuu uskonnollinen usko, heillä ei välttämättä ole koskaan sitä ollutkaan.
He eivät siis myöskään ”harjoita” uskontoa: he ovat uskonnottomia (parempia nimityksiä olisivat ehkä uskoton tai uskomaton, mutta valitettavasti nämä sanat on jo varattu muuhun käyttöön).
Melkein kaikissa ateismin esityksissä, jotka olen lukenut, sekoitetaan usko jumalaan ja käsitys jumalan olemassaolosta, vaikka kyseessä ovat eri asiat.
Pitäisi siis erottaa uskonnollinen usko ja käsitys jumalan olemassaolosta. Kun tämä erotus tehdään, monet ongelmat katoavat.
Ateismi/Usko(nno)ton
51
223
Vastaukset
En käsitä, miten nämä kaksi esittämääsi ateistityyppiä eroavat toisistaan?
- A. Teisti
Eihän siinä ole kuin yksi ateismin tyyppi: Ateisti on henkilö, joka ei usko Jumalan olemassaoloon.
Henkilö, jolla ei ole uskonnollista uskoa Jumalaan, on uskonnoton tai "uskoton".(Henkilö, jonka asenne on: En usko Jumalaan.) - jumalten tyttö
A. Teisti kirjoitti:
Eihän siinä ole kuin yksi ateismin tyyppi: Ateisti on henkilö, joka ei usko Jumalan olemassaoloon.
Henkilö, jolla ei ole uskonnollista uskoa Jumalaan, on uskonnoton tai "uskoton".(Henkilö, jonka asenne on: En usko Jumalaan.)Olet ihme jankkaaja.
>> Eihän siinä ole kuin yksi ateismin tyyppi: Ateisti on henkilö, joka ei usko Jumalan olemassaoloon.
Ei ole ateisti jos uskoo muuhun jumalaan.
>> Henkilö, jolla ei ole uskonnollista uskoa Jumalaan, on uskonnoton tai "uskoton".(Henkilö, jonka asenne on: En usko Jumalaan.)
Ei ole uskonnoton jos on muu uskonto. - A. Teisti
jumalten tyttö kirjoitti:
Olet ihme jankkaaja.
>> Eihän siinä ole kuin yksi ateismin tyyppi: Ateisti on henkilö, joka ei usko Jumalan olemassaoloon.
Ei ole ateisti jos uskoo muuhun jumalaan.
>> Henkilö, jolla ei ole uskonnollista uskoa Jumalaan, on uskonnoton tai "uskoton".(Henkilö, jonka asenne on: En usko Jumalaan.)
Ei ole uskonnoton jos on muu uskonto.Mitähän minä nyt olen jankannut?!... :)
(Vai onko se, että vastaan, kun kysytään, jankkaamista?)
Mutta kuulepas nyt kun tässä aloituksessa oli yksinkertaisuuden vuoksi käytetty esimerkkinä vain kristinuskoa, miten sitä nyt oli niin vaikeaa älytä? - Jumalten tyttö
A. Teisti kirjoitti:
Mitähän minä nyt olen jankannut?!... :)
(Vai onko se, että vastaan, kun kysytään, jankkaamista?)
Mutta kuulepas nyt kun tässä aloituksessa oli yksinkertaisuuden vuoksi käytetty esimerkkinä vain kristinuskoa, miten sitä nyt oli niin vaikeaa älytä?Jankkaat ketjussa että jumaliin uskomattomista ei kannattaisi käyttää nimitystä ateisti. Aloituksessa toki otit ensin jonkin esimerkin kristinuskosta mutta sitten aloit puhella ateismista yleisesti ja kirjoitella jumalasta pienellä j:llä. Ota tuosta nyt selvää minkä uskontojen suhteen haluat kieltä uudistaa kun perustelutkin ovat solmussa.
Esitän hiukan eri näkökulman asiaan. Tämä on arvailua ja pohdintaa. Kysymys, ei väite.
Kun ateisti sanoo että ei usko jumaliin, hän tarkoittaa yhtä asiaa: tietoteoreettista uskomista. Hän ei usko jumalien olemassaoloon ylimalkaan.
Kun uskova sanoo että uskoo jumalaan, hän tarkoittaa kahta asiaa yhtä aikaa:
1) Hän uskoo jumalan olemassaoloon
2) Hän uskoo jumalaan, kuten A.teisti esitti.
Kun teisti puhuu jumalaan uskomisesta, esim. kysyy ateistilta, miksi tämä ei usko Jumalaan, hän ei tarkoita pelkkää kysymystä Jumalan olemassaolosta, vaan sen kanssa yhtäaikaa kysymystä jumalan tunnustamisesta maailman herraksi, syntisten vapahtajaksi yms.
Kysymys ja vastaus ovat epäsymmetriset, koska ateisti voi vastata ainoastaan kysymyksen ensimmäiseen osaan. Mutta tämä ei tyydytä uskovaa, joka ei erota noita kahta kysymystä toisistaan. Hänelle ne ilmeisesti ovat yksi jakamaton kysymys.- A. Teisti
Käsittääkseni olet ymmärtänyt täysin, mitä yritin aloituksessani sanoa! :)
Ainoa huomautus:
Kun aloitat kappaleen "Kun teisti puhuu jumalaan uskomisesta", vaihtaisin sanan teisti sanaan uskova(inen). Viimeisessä kappaleessa sitten käytätkin sanaa uskova juuri kuten minäkin käyttäisin. Ei kristitty teisti kai koskaan kysykään, että uskotko jumalaan vaan nimenomaan että uskotko Jumalaan jolloin automaattisesti tullaan määritelleeksi nuo ominaisuudetkin.
Konservatiivin kysyessä liberaalilta tämä sama kysymys siinä voi olla jo hyvin vahvasti mukana opillinen näkemys, tähän yhteen kysymykseen: uskotko Jumalaan voidaan sisällyttää koko oppi ja tehdä pesäero selväksi ja jopa osoittaa oman näkemyksen olevan ettei toisella ole uskoa lainkaan :)- saman kaltaisuus
a-teisti kirjoitti:
Ei kristitty teisti kai koskaan kysykään, että uskotko jumalaan vaan nimenomaan että uskotko Jumalaan jolloin automaattisesti tullaan määritelleeksi nuo ominaisuudetkin.
Konservatiivin kysyessä liberaalilta tämä sama kysymys siinä voi olla jo hyvin vahvasti mukana opillinen näkemys, tähän yhteen kysymykseen: uskotko Jumalaan voidaan sisällyttää koko oppi ja tehdä pesäero selväksi ja jopa osoittaa oman näkemyksen olevan ettei toisella ole uskoa lainkaan :)Eli siis (kiihko)uskova miettii uskooko tuo toinen, kun taas ateisti miettii voiko tuo toinen uskoa. Kumpikin oletusarvoisesti ajattelee toisesta ihmisesta, ettei hän todella usko. Sitten vielä kiistetään, etteivät ateistit monessa seikassa muka olisi melko paljon kiihkouskovaisten kaltaisia.
saman kaltaisuus kirjoitti:
Eli siis (kiihko)uskova miettii uskooko tuo toinen, kun taas ateisti miettii voiko tuo toinen uskoa. Kumpikin oletusarvoisesti ajattelee toisesta ihmisesta, ettei hän todella usko. Sitten vielä kiistetään, etteivät ateistit monessa seikassa muka olisi melko paljon kiihkouskovaisten kaltaisia.
Jos joku kertoo minulle uskovansa Jumalaan ei minulla ole syytä sitä kyseenalaistaa, eikä myöskään mitään syytä asettaa kenenkään uskon kriteereiksi mitään opillisia näkemyksiä. Usko Jumalaan riittää, millainen tahansa siihen että katson ihmisen olevan teisti.
Sitä kuinka uskon ja Jumalan määritelmään sisällytetään sitten erilaisia ehtoja, opillisia näkemyksiä ja dogmeja jotka olisi täytettävä jotta on ns. oikea uskova on nähty näillä palstoillakin ja kyllähän nämä määritelmät ovat konservatiivien näkemyksiä olleet.- kristitty *
kaarne ja muut.
"Kun teisti puhuu jumalaan uskomisesta, esim. kysyy ateistilta, miksi tämä ei usko Jumalaan, hän ei tarkoita pelkkää kysymystä Jumalan olemassaolosta, vaan sen kanssa yhtäaikaa kysymystä jumalan tunnustamisesta maailman herraksi, syntisten vapahtajaksi yms"
Ei se ihan noin ole. Ainakin itse olen vuosien varrella monesti kysynyt ihmisiltä, uskovatko he Jumalaan, ja olen tarkoittanut sillä sitä että uskovatko he Jumalan olemassaoloon. Noin he ovat sen kysymyksen myös ymmärtäneet. Johtuu ehkä siitä, että he ovat olleet maallistuneita ihmisiä, ja että ei ole oltu missään kristillisissä ympyröissä, vaan tavallisissa illanistujaisissa yms. En ole ruvennut puhumaan kristinuskon Jumalasta, vaan olen vain halunnut tietää, uskovatko he Jumalan olevan olemassa. Käsittääkseni kristityt kysyvät useinkin noin silloin, kun eivät oleta toisen uskovan kristinuskon dogmien mukaisesti tai edes tuntevan niitä tarpeeksi. kristitty * kirjoitti:
kaarne ja muut.
"Kun teisti puhuu jumalaan uskomisesta, esim. kysyy ateistilta, miksi tämä ei usko Jumalaan, hän ei tarkoita pelkkää kysymystä Jumalan olemassaolosta, vaan sen kanssa yhtäaikaa kysymystä jumalan tunnustamisesta maailman herraksi, syntisten vapahtajaksi yms"
Ei se ihan noin ole. Ainakin itse olen vuosien varrella monesti kysynyt ihmisiltä, uskovatko he Jumalaan, ja olen tarkoittanut sillä sitä että uskovatko he Jumalan olemassaoloon. Noin he ovat sen kysymyksen myös ymmärtäneet. Johtuu ehkä siitä, että he ovat olleet maallistuneita ihmisiä, ja että ei ole oltu missään kristillisissä ympyröissä, vaan tavallisissa illanistujaisissa yms. En ole ruvennut puhumaan kristinuskon Jumalasta, vaan olen vain halunnut tietää, uskovatko he Jumalan olevan olemassa. Käsittääkseni kristityt kysyvät useinkin noin silloin, kun eivät oleta toisen uskovan kristinuskon dogmien mukaisesti tai edes tuntevan niitä tarpeeksi.Joo, tuo oli yleistys, joka ei varmastikaan sovi jokaiseen uskovaiseen.
Kuvaamani kaltainen tilanne on usein nähty täällä palstalla ja pohdin juuri tuota tiettyä logiikkaa. En osaa sanoa kuinka yleinen tuo kahden erilaisen uskomisen yhdistäminen on, mutta siihen törmää toistuvasti. Joskus myös live-keskusteluissa törmää samaan.
Onko sulla näkemystä siitä, miksi kuitenkin osa keskusteluista käydään tuollaisessa epäsymmetrisessä tilanteessa?- kristitty *
kaarne kirjoitti:
Joo, tuo oli yleistys, joka ei varmastikaan sovi jokaiseen uskovaiseen.
Kuvaamani kaltainen tilanne on usein nähty täällä palstalla ja pohdin juuri tuota tiettyä logiikkaa. En osaa sanoa kuinka yleinen tuo kahden erilaisen uskomisen yhdistäminen on, mutta siihen törmää toistuvasti. Joskus myös live-keskusteluissa törmää samaan.
Onko sulla näkemystä siitä, miksi kuitenkin osa keskusteluista käydään tuollaisessa epäsymmetrisessä tilanteessa?Näillä lähinnä kristinuskoon keskittyneillä nettipalstoilla ihmiset tietävät yleensä kristinuskosta melko paljon. Siksi mennään suoraan yksityiskohtaisempiin asioihin.
Reaalielämässä ihmisten tietämys on siihen verrattuna heikkoa, eikä esim. kolmiyhteisyys sano heille mitään. Heille Jumala ja Jeesus ovat ihan eri asiat, ja Pyhä Henki on jokin kummallisuus, josta ei tiedetä, mikä se on. Jumalaan uskominen tarkoittaa heille sitä, että uskoo suunnilleen siihen kolmiyhteisyyden Isä-osaan. Se on heille uskomista korkeimpaan voimaan, joka on persoona, ja siksi se on heille yhtä kuin Jumala. Tuo siis noin yleensä, näppituntumalta.
Sitten voi tietysti olla kristittyjä, jotka menevät reaalielämässäkin "suoraan asiaan" ja haluavat tietää, onko toisella "oikea usko", vaikka toinen ei tietäisi kristinuskon perusasioista paljon mitään. Useimmin hän on kai kuitenkin jo osoittanut tietävänsä jonkin verran ja olevansa siitä kiinnostunut.
Tuon kummemmin en osaa sanoa. Mutta siis normaalisti asiaan vaikuttaa se, kuinka paljon toisen oletetaan tuntevan kristinuskoa.
- O'ou
"He eivät siis myöskään ”harjoita” uskontoa: he ovat uskonnottomia (parempia nimityksiä olisivat ehkä uskoton tai uskomaton, mutta valitettavasti nämä sanat on jo varattu muuhun käyttöön)"
Uskonnoton on minustakin hieman huonosti sopiva määritelmä, jos jumalaan uskomaton henkilö (=ateisti) kuvaa sillä itseään. Nimittäin on paljon ihmisiä, jotka uskovat jonkinlaiseen jumalaan, mutta eivät kuulu järjestyneisiin uskontoihin, eivätkä harjoita palvontamenoja. Hekin ovat uskonnottomia.
Monet käyttävätkin sanaa uskonnoton siksi, koska kokevat sanalla ateisti olevan ihmisten mielissä negatiivinen arvolataus. Ikäänkuin eivät kehtaa sanoa suoraan ja käyttävät tätä kiertoilmaisuna.
"ateismi on käsitys, että mitään jumalia ei ole olemassa."
Minusta tuo kuvaa positiivista (gnostista) ateismia. Minä itse sanoisin, etten omaa tuota käsitystä. Minun käsitykseni on, että jumalia saattaa olla olemassa, vaikkakin nähdäkseni hyvin pienellä todennäköisyydellä, mutta minulla ei ole riittäviä perusteita uskoa niihin. Niinpä olen a-gnostinen ateisti.- A. Teisti
>>"Uskonnoton on minustakin hieman huonosti sopiva määritelmä, jos jumalaan uskomaton henkilö (=ateisti) kuvaa sillä itseään. Nimittäin on paljon ihmisiä, jotka uskovat jonkinlaiseen jumalaan, mutta eivät kuulu järjestyneisiin uskontoihin, eivätkä harjoita palvontamenoja. Hekin ovat uskonnottomia."
Uskonnoton on todella vähän huono termi, se viittaa liikaa uskonnon "ulkoisiin puoliin" eli uskonnollisiin menoihin ja rituaaleihin, pitäisi keksiä parempi. Esim, "uskoton" olisi paljon parempi.
Mutta jos henkilö on ateisti, hänen pitääkin kutsua itseään ateistiksi. Minusta kuitenkin tämä termi "uskonnoton" sisältää myös ateistit. Tarkoitan tällä termillä "uskonnoton" henkilöä, jolla ei ole uskonnollista uskoa jumalaan. Uskontoihin todellakin kuuluu myös muita piirteitä.
Uskonnon harjoittaminen esim. palvonnan muodossa on uskonnon ulkoinen puoli, mutta jos henkilö uskoo "jonkinlaiseen jumalaan" hän ei mielestäni ole uskonnoton (edellä tarkoittamassani merkityksessä) tai ateisti (jos hän uskoo, että tämä jumala on olemassa), vaan uskova.
>>"Minusta tuo kuvaa positiivista (gnostista) ateismia. Minä itse sanoisin, etten omaa tuota käsitystä. Minun käsitykseni on, että jumalia saattaa olla olemassa, vaikkakin nähdäkseni hyvin pienellä todennäköisyydellä, mutta minulla ei ole riittäviä perusteita uskoa niihin. Niinpä olen a-gnostinen ateisti."
Käytin sanamuotoa "ateismi on käsitys, että mitään jumalia ei ole olemassa." siksi, että se olisi samanmuotoinen kuin teismin määritelmä ja että se (nähtävästi epäonnistuneesti) sisältäisi sekä positiivisen että negatiivisen ateismin eli lauseet:
Positiivinen ateisti: Uskon (olen sitä mieltä), että mitään jumalia ei ole olemassa.
Negatiivinen ateisti: En usko (todisteiden puutteessa), että jumalia on olemassa.
Tarkoitukseni oli ilmaista: "Ateistilla ei ole uskoa jumalien olemassaoloon."
(No tulipahan ainakin sekavaa tekstiä!)
Siinä mielessä olet oikeassa että teismi (usko siihen että vähintäänkin jokin jumala on olemassa) ja uskonnollinen vakaumus ( teologinen näkemys todellisuudesta), ovat kaksi erillistä asiaa silloin kun puhutaan konsepteista.
Huolimatta tästä, jotta jollakin voi olla teologinen käsitys todellisuudesta, tämä käsitys ensisijaisesti vaatii olettamuksen jonka mukaan jokin jumala on olemassa.
Mikä tarkoittaa sitä että kannan ottaminen tähän teologiseen käsitykseen, argumentoiminen uskonnollisen henkilön kanssa, välttämättömästi johtaa myös siihen että argumentissa otetaan kantaa jumalien olemassaoloon.
Tai oikeastaan olisi parempi sanoa että tällaisessa tapauksessa argumentointi johtaa välttämättömästä kannan ottamiseen siihen käsitykseen jumalasta jonka kyseinen henkilö on esittänyt.
>>> Melkein kaikissa ateismin esityksissä, jotka olen lukenut, sekoitetaan usko jumalaan ja käsitys jumalan olemassaolosta, vaikka kyseessä ovat eri asiat. > Pitäisi siis erottaa uskonnollinen usko ja käsitys jumalan olemassaolosta. Kun tämä erotus tehdään, monet ongelmat katoavat."Teismin vastakohtana, ateismi on käsitys, että mitään jumalia ei ole olemassa."
Ateismiin riittää mainiosti, ettei usko yhteenkään teistiseen jumalaan. On aivan turhaa ja perusteetonta koettaa korottaa ateismia kunkin erilaisen jumalhahmon kieltämiseksi.
"Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä)."
Usein tuollaiset ihmiset ovat hinduja, sikhejä tai muhamettilaisia, jolloin heiltä ei uskonnollista uskoa, tai sen harjoittamista, voi katsoa puuttuvan.- A. Teisti
>>””Teismin vastakohtana, ateismi on käsitys, että mitään jumalia ei ole olemassa."
Ateismiin riittää mainiosti, ettei usko yhteenkään teistiseen jumalaan. On aivan turhaa ja perusteetonta koettaa korottaa ateismia kunkin erilaisen jumalhahmon kieltämiseksi.”>””Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä)."
Usein tuollaiset ihmiset ovat hinduja, sikhejä tai muhamettilaisia, jolloin heiltä ei uskonnollista uskoa, tai sen harjoittamista, voi katsoa puuttuvan.” A. Teisti kirjoitti:
>>””Teismin vastakohtana, ateismi on käsitys, että mitään jumalia ei ole olemassa."
Ateismiin riittää mainiosti, ettei usko yhteenkään teistiseen jumalaan. On aivan turhaa ja perusteetonta koettaa korottaa ateismia kunkin erilaisen jumalhahmon kieltämiseksi.”>””Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä)."
Usein tuollaiset ihmiset ovat hinduja, sikhejä tai muhamettilaisia, jolloin heiltä ei uskonnollista uskoa, tai sen harjoittamista, voi katsoa puuttuvan.”" mitä oikein tarkoitat?! "
Kieltäminen on tarpeeton vaatimus. Uskon puute riittää.
" Vai haluatko tahallasi olla ymmärtämättä, mitä kirjoitetaan? :) "
Pois se minusta. Käsitin aloituksen tavoitteeksi nimenomaan pureutua semantiikkaan, jolloin tarkkudessa ei ainakaan auta lipsua. Jos tavoite oli höpötellä joutavia, niin pyydän anteeksi tapaani osallistua keskusteluun.- A. Teisti
A10097 kirjoitti:
" mitä oikein tarkoitat?! "
Kieltäminen on tarpeeton vaatimus. Uskon puute riittää.
" Vai haluatko tahallasi olla ymmärtämättä, mitä kirjoitetaan? :) "
Pois se minusta. Käsitin aloituksen tavoitteeksi nimenomaan pureutua semantiikkaan, jolloin tarkkudessa ei ainakaan auta lipsua. Jos tavoite oli höpötellä joutavia, niin pyydän anteeksi tapaani osallistua keskusteluun.>>"" mitä oikein tarkoitat?! "
Kieltäminen on tarpeeton vaatimus. Uskon puute riittää.">"" Vai haluatko tahallasi olla ymmärtämättä, mitä kirjoitetaan? :) "
Pois se minusta. Käsitin aloituksen tavoitteeksi nimenomaan pureutua semantiikkaan, jolloin tarkkudessa ei ainakaan auta lipsua. Jos tavoite oli höpötellä joutavia, niin pyydän anteeksi tapaani osallistua keskusteluun. A. Teisti kirjoitti:
>>"" mitä oikein tarkoitat?! "
Kieltäminen on tarpeeton vaatimus. Uskon puute riittää.">"" Vai haluatko tahallasi olla ymmärtämättä, mitä kirjoitetaan? :) "
Pois se minusta. Käsitin aloituksen tavoitteeksi nimenomaan pureutua semantiikkaan, jolloin tarkkudessa ei ainakaan auta lipsua. Jos tavoite oli höpötellä joutavia, niin pyydän anteeksi tapaani osallistua keskusteluun."Tämän aloituksen pointti oli juuri siinä, että minusta uskon puute ei riitä ateismiin."
Se onkin vitsikästä, sillä juuri teistisen uskon puuttuminen on se seikka, joka riittää ateismin kriteeriksi. (Puuttuu ateisteilta. Ei puutu teisteiltä.)
Jumalan kiittäminen ja palvominen taas ovat asioita, jotka voivat puuttua ihmiseltä, vaikka hän ei ateisti olisikaan.- A. Teisti
A10097 kirjoitti:
"Tämän aloituksen pointti oli juuri siinä, että minusta uskon puute ei riitä ateismiin."
Se onkin vitsikästä, sillä juuri teistisen uskon puuttuminen on se seikka, joka riittää ateismin kriteeriksi. (Puuttuu ateisteilta. Ei puutu teisteiltä.)
Jumalan kiittäminen ja palvominen taas ovat asioita, jotka voivat puuttua ihmiseltä, vaikka hän ei ateisti olisikaan.>>"Se onkin vitsikästä, sillä juuri teistisen uskon puuttuminen on se seikka, joka riittää ateismin kriteeriksi."
No hyvä on, mutta kaikki ateistit eivät ole tuota mieltä. Olen huomannut, että tälläkin palstalla liikkuu ateisteja, jotka ovat samaa mieltä kanssani, ettei pelkkä uskon puute riitä. He eivät vain viitsi sanoa sitä, koska heti alkaa hirveä "painostus"... A. Teisti kirjoitti:
>>"Se onkin vitsikästä, sillä juuri teistisen uskon puuttuminen on se seikka, joka riittää ateismin kriteeriksi."
No hyvä on, mutta kaikki ateistit eivät ole tuota mieltä. Olen huomannut, että tälläkin palstalla liikkuu ateisteja, jotka ovat samaa mieltä kanssani, ettei pelkkä uskon puute riitä. He eivät vain viitsi sanoa sitä, koska heti alkaa hirveä "painostus"...Kaikkien ateistien ei tarvitse olla kovin rationaalisia, vaikka taipumus loogiseen ajatteluun sattuisikin korrelloimaan positiivisesti ateistisuuden kanssa.
- A. Teisti
A10097 kirjoitti:
Kaikkien ateistien ei tarvitse olla kovin rationaalisia, vaikka taipumus loogiseen ajatteluun sattuisikin korrelloimaan positiivisesti ateistisuuden kanssa.
Mielestäsi esim. filosofi Ernest Nagel ei ole rationaalinen?
A. Teisti kirjoitti:
Mielestäsi esim. filosofi Ernest Nagel ei ole rationaalinen?
Jos jollakin aikuisella ihmisellä on vaikeuksia ymmärtää, että teistisen uskon puuttuminen riittää ateismin kriteeriksi, niin aivan ehdottomasti pidän kyseisen henkilön ajattelua tämän seikan osalta epärationaalisena.
A. Teisti kirjoitti:
Mielestäsi esim. filosofi Ernest Nagel ei ole rationaalinen?
Vielä: Jos Nagel on kertonut, ettei ateismi tarkoita teistisen uskon puutetta, niin laitapa linkkivinkki. Olisi hyvä aihe keskustella laajemminkin.
- A. Teisti
A10097 kirjoitti:
Vielä: Jos Nagel on kertonut, ettei ateismi tarkoita teistisen uskon puutetta, niin laitapa linkkivinkki. Olisi hyvä aihe keskustella laajemminkin.
Englanninkielisessä wikipediassa kirjoitaan esim. näin:
”Ernest Nagel contradicts Smith's definition of atheism as merely "absence of theism", acknowledging only explicit atheism as true "atheism".”
Siihen liitetty linkki:
"I shall understand by "atheism" a critique and a denial of the major claims of all varieties of theism ... atheism is not to be identified with sheer unbelief ... Thus, a child who has received no religious instruction and has never heard about God, is not an atheist – for he is not denying any theistic claims. Similarly in the case of an adult who, if he has withdrawn from the faith of his father without reflection or because of frank indifference to any theological issue, is also not an atheist – for such an adult is not challenging theism and not professing any views on the subject."
(Nagel, Ernest (1959). "Philosophical Concepts of Atheism". Basic Beliefs: The Religious Philosophies of Mankind.)
Mitä muuten tarkoitat tuolla teistisellä uskolla? Otit sen esille jossain vaiheessa. - A. Teisti
A. Teisti kirjoitti:
Englanninkielisessä wikipediassa kirjoitaan esim. näin:
”Ernest Nagel contradicts Smith's definition of atheism as merely "absence of theism", acknowledging only explicit atheism as true "atheism".”
Siihen liitetty linkki:
"I shall understand by "atheism" a critique and a denial of the major claims of all varieties of theism ... atheism is not to be identified with sheer unbelief ... Thus, a child who has received no religious instruction and has never heard about God, is not an atheist – for he is not denying any theistic claims. Similarly in the case of an adult who, if he has withdrawn from the faith of his father without reflection or because of frank indifference to any theological issue, is also not an atheist – for such an adult is not challenging theism and not professing any views on the subject."
(Nagel, Ernest (1959). "Philosophical Concepts of Atheism". Basic Beliefs: The Religious Philosophies of Mankind.)
Mitä muuten tarkoitat tuolla teistisellä uskolla? Otit sen esille jossain vaiheessa.Lisään tähän vielä Smithin käsityksen, johon edellä viitataan:
"George H. Smith (1979) suggested that: "The man who is unacquainted with theism is an atheist because he does not believe in a god. This category would also include the child with the conceptual capacity to grasp the issues involved, but who is still unaware of those issues. The fact that this child does not believe in god qualifies him as an atheist." Smith coined the term implicit atheism to refer to "the absence of theistic belief without a conscious rejection of it" and explicit atheism to refer to the more common definition of conscious disbelief."
Minusta nämä "implisiittiset ateistit" eivät ole ateisteja, eksplisiittiset taas ovat, sekä negatiiviset että positiiviset. (Jotkut tosin laskevat implisiittiset ateistitkin negatiivisiin ateisteihin, mutta minä en tätä kannata.) A. Teisti kirjoitti:
Englanninkielisessä wikipediassa kirjoitaan esim. näin:
”Ernest Nagel contradicts Smith's definition of atheism as merely "absence of theism", acknowledging only explicit atheism as true "atheism".”
Siihen liitetty linkki:
"I shall understand by "atheism" a critique and a denial of the major claims of all varieties of theism ... atheism is not to be identified with sheer unbelief ... Thus, a child who has received no religious instruction and has never heard about God, is not an atheist – for he is not denying any theistic claims. Similarly in the case of an adult who, if he has withdrawn from the faith of his father without reflection or because of frank indifference to any theological issue, is also not an atheist – for such an adult is not challenging theism and not professing any views on the subject."
(Nagel, Ernest (1959). "Philosophical Concepts of Atheism". Basic Beliefs: The Religious Philosophies of Mankind.)
Mitä muuten tarkoitat tuolla teistisellä uskolla? Otit sen esille jossain vaiheessa.Siteeraamaasi Nagelin ajattelua voidaan pitää rationaalisena suhteessa aikalaisnäkemykseen, mikäli ateismi nähtiin tuolloin yleisesti vastarintaliikkeenä jumaliin / Jumalaan uskomiselle. Nykyisessä tilanteessa tuollainen pohdinta kuitenkin olisi epärationaalista.
Teistisellä uskolla tarkoitan uskoa persoonallisiin jumaliin ( ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Teismi ).A. Teisti kirjoitti:
Lisään tähän vielä Smithin käsityksen, johon edellä viitataan:
"George H. Smith (1979) suggested that: "The man who is unacquainted with theism is an atheist because he does not believe in a god. This category would also include the child with the conceptual capacity to grasp the issues involved, but who is still unaware of those issues. The fact that this child does not believe in god qualifies him as an atheist." Smith coined the term implicit atheism to refer to "the absence of theistic belief without a conscious rejection of it" and explicit atheism to refer to the more common definition of conscious disbelief."
Minusta nämä "implisiittiset ateistit" eivät ole ateisteja, eksplisiittiset taas ovat, sekä negatiiviset että positiiviset. (Jotkut tosin laskevat implisiittiset ateistitkin negatiivisiin ateisteihin, mutta minä en tätä kannata.)Vauvojen kohdalla ateismi olisi nahdotonta, jos ateistisuuden katsottaisiin olevan tiedostettu asema tai vaativan sitä uskonnonvastaisuutta. Mutta ainakaan minä en näe syytä ladata moisia lisämääreitä ateismille.
- Ekstaasin aktuaalio
A. Teisti kirjoitti:
Mielestäsi esim. filosofi Ernest Nagel ei ole rationaalinen?
Tämä teidän keskustelu oli aivan loistavaa luettavaa. Kiitos siitä.
https://www.youtube.com/watch?v=0kkrLNrenYU
"Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä).
He eivät välttämättä edes sano: ”En usko Jumalaan.” He vain eivät usko, heiltä puuttuu uskonnollinen usko, heillä ei välttämättä ole koskaan sitä ollutkaan.
He eivät siis myöskään ”harjoita” uskontoa: he ovat uskonnottomia (parempia nimityksiä olisivat ehkä uskoton tai uskomaton, mutta valitettavasti nämä sanat on jo varattu muuhun käyttöön)."
Uskonnotonkin on ongelmallinen siinäsuhteessa, että ihmisellä voi olla usko mieleiseensä jumalaan (olla siis teisti). Muttei kuitenkaan harjoita/tunnusta mitään tiettyä, tunnettua uskontoa.
"Melkein kaikissa ateismin esityksissä, jotka olen lukenut, sekoitetaan usko jumalaan ja käsitys jumalan olemassaolosta, vaikka kyseessä ovat eri asiat.
Pitäisi siis erottaa uskonnollinen usko ja käsitys jumalan olemassaolosta. Kun tämä erotus tehdään, monet ongelmat katoavat."
Vielä en oikein saa langan päästä kiinni, mitä ja minkälaista keskustelua tuolla tarkoitat. Eli esimerkkiä tällaisesta keskustelusta tai arkumentista olisi hyvä saada keskustelun eteenpäin viemiseksi.>>>Vielä en oikein saa langan päästä kiinni, mitä ja minkälaista keskustelua tuolla tarkoitat.
- A. Teisti
qwertyilija kirjoitti:
>>>Vielä en oikein saa langan päästä kiinni, mitä ja minkälaista keskustelua tuolla tarkoitat.
Tuotahan minä "eräässä mielessä" tarkoitan.
Ateismia käsittelevissä kirjoituksissa ateismi aluksi ensin määritellään: ateisti on henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon. Jossakin vaiheessa esitetään käsitys, että ateismiksi riittää se, että henkilö ei usko jumalaan (uskonnollinen usko), ja sitten kun odottaisi perusteluja tälle, aletaan kuitenkin heti taas puhua käsityksestä jumalan olemassaolosta. A. Teisti kirjoitti:
Tuotahan minä "eräässä mielessä" tarkoitan.
Ateismia käsittelevissä kirjoituksissa ateismi aluksi ensin määritellään: ateisti on henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon. Jossakin vaiheessa esitetään käsitys, että ateismiksi riittää se, että henkilö ei usko jumalaan (uskonnollinen usko), ja sitten kun odottaisi perusteluja tälle, aletaan kuitenkin heti taas puhua käsityksestä jumalan olemassaolosta."Ateismia käsittelevissä kirjoituksissa ateismi aluksi ensin määritellään: ateisti on henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon. Jossakin vaiheessa esitetään käsitys, että ateismiksi riittää se, että henkilö ei usko jumalaan (uskonnollinen usko), ja sitten kun odottaisi perusteluja tälle, aletaan kuitenkin heti taas puhua käsityksestä jumalan olemassaolosta."
Ainakin itselleni on vaikea tehdä eroa näiden kahden välillä kerta kummassakin henkilö ei omaa uskoa jumalaan. Vaikka näiden välillä pieni ero onkin, tuskin kuitenkaan keskustelun kannalta on kovinkaan vaikea havaita henkilön puhuvan samasta epäuskosta jumalhahmoja kohtaan.- A. Teisti
atac kirjoitti:
"Ateismia käsittelevissä kirjoituksissa ateismi aluksi ensin määritellään: ateisti on henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon. Jossakin vaiheessa esitetään käsitys, että ateismiksi riittää se, että henkilö ei usko jumalaan (uskonnollinen usko), ja sitten kun odottaisi perusteluja tälle, aletaan kuitenkin heti taas puhua käsityksestä jumalan olemassaolosta."
Ainakin itselleni on vaikea tehdä eroa näiden kahden välillä kerta kummassakin henkilö ei omaa uskoa jumalaan. Vaikka näiden välillä pieni ero onkin, tuskin kuitenkaan keskustelun kannalta on kovinkaan vaikea havaita henkilön puhuvan samasta epäuskosta jumalhahmoja kohtaan.Ero onkin käytännössä aika pieni, jos esim. uskovainen ja ateisti (siinä mielessä kuin sen käsitän) ovat keskustelemassa keskenään. Uskovainen uskoo Jumalaan ja on tietenkin sitä mieltä, että tämä jumala on myös olemassa. Ateisti ei usko Jumalan (kuten ei muidenkaan jumalien) olemassaoloon eikä hänellä ole (uskonnollista) uskoa Jumalaan.
Mutta jos otetaan kolmas henkilö, joka ei usko Jumalaan, mutta kuitenkin ajattelee, että jonkinlainen jumaluus saattaa hyvinkin olla olemassa. Tässä ero tulee ilmi, onko tämä henkilö ateisti? Jumalaan uskomattomuudesta ei välttämättä seuraa ateismi. A. Teisti kirjoitti:
Ero onkin käytännössä aika pieni, jos esim. uskovainen ja ateisti (siinä mielessä kuin sen käsitän) ovat keskustelemassa keskenään. Uskovainen uskoo Jumalaan ja on tietenkin sitä mieltä, että tämä jumala on myös olemassa. Ateisti ei usko Jumalan (kuten ei muidenkaan jumalien) olemassaoloon eikä hänellä ole (uskonnollista) uskoa Jumalaan.
Mutta jos otetaan kolmas henkilö, joka ei usko Jumalaan, mutta kuitenkin ajattelee, että jonkinlainen jumaluus saattaa hyvinkin olla olemassa. Tässä ero tulee ilmi, onko tämä henkilö ateisti? Jumalaan uskomattomuudesta ei välttämättä seuraa ateismi."Mutta jos otetaan kolmas henkilö, joka ei usko Jumalaan, mutta kuitenkin ajattelee, että jonkinlainen jumaluus saattaa hyvinkin olla olemassa. Tässä ero tulee ilmi, onko tämä henkilö ateisti? Jumalaan uskomattomuudesta ei välttämättä seuraa ateismi."
Lähimmin negatiivinen ateisti. Vaikka eihän positiivinenkaan kiellä mahdollisen jumalan olemassaoloa. Siitä vain ei kukaan ole vielä tunonut tarpeeksi vakuuttavia todisteita esille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignostismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apateismi
- Satunnain lukija
Mielenkiintoista pohdintaa.
Oma käsitykseni ateismista on enempikin muotoa, että perustuen omaksumaani tietoon sekä ihmistuntemukseen ja niistä muodostamaani käsitykseen ympäröivästä maailmasta minulla ei ole syytä olettaa, että jumalia olisi olemassa.
En sotkisi sanaa usko ensinkään ateismiin, koska se antaa kuvan, että ateismi olisi jollain tavalla "uskon" asia, vaikka se useiman kohdalla perustuu tietoihin ja havaintoihin ja niistä tehtyihin harkituihin johtopäätöksiin.- A. Teisti
Näyttää siltä, että olet tietoisesti ja eksplisiittisesti ateisti, kuten ilmeisesti kaikki tällä palstalla kirjoittavat ateistit... :)
- Satunnainen lukija
A. Teisti kirjoitti:
Näyttää siltä, että olet tietoisesti ja eksplisiittisesti ateisti, kuten ilmeisesti kaikki tällä palstalla kirjoittavat ateistit... :)
Täytyy sanoa, että itse vierastan käsiteitä:
"ateismi on uskon puutetta jumallaan/jumaliin" tai "ateisti ei usko, että jumalaa/jumalia ei ole olemassa"
Mielestäni kumpikin määritelmä kumpuaa uskonnollisesta (teistisestä) maailmankatsomuksesta ja niiden tarkoitus on selittää uskovalle mikä ja mitä ateismi on. Kumpikaan ilmaisu ei kerro, että useimmiten (ei pitäisi yleistää) ateistisen maailmankatsomuksen takana on rationaalinen ymmärrys.
Ajoittain tunnen tämän kaltaiset keskustelut hivenen vieraaksi, koska aikoinaan (kauan, kauan, sitten; kylässä kaukana, kaukana, täältä - mutta kuitenkin pääkaupunki seudulla :) ) ei tunnettu sanaa ateismi - ne ihmiset jotka eivät kuuluneet kirkkoon olivat hylkiöitä (nykyisin kai sanottaisiin friikkejä?) ja me opimme pitämään suumme kiinni.
Oliko aloittajan takaa-ajama väite se, että ateistit pitävät uskonnottomia automaattisesti aina ateisteina?
- A. Teisti
Oikeastaan tuostakin on kysymys. Minä tarkoitan uskonnottomalla ihmistä, jolta puuttuu usko jumalaan (kirjoitetaan se nyt pienellä) ja usko tässä yhteydessä tietenkin tarkoittaa uskonnollista uskoa, uskoa uskonnollisessa mielessä. Ateistilla minä tarkoitan ihmistä, jolla on tietonen käsitys tai mielipide, että mitään jumalaa ei ole olemassa. Silloin hänellä ei tietenkään ole myöskään uskonnollista uskoa.
Ehkä pitäisi kaikesta huolimatta ottaa käyttöön sana uskoton, uskonnoton saa monet ajattelemaan uskontoa kaikkine osa-alueineen.
Uskoton tarkoittaa nykykielessäyleensä henkilöä, joka on pettänyt puolisoaan, mutta käyttö on ilmeisesti vähentynyt. Yleensä sanotaan vain: "se s**t*n*n p*sk* petti minua". Uskoton on aikaisemmin tarkoittanut myös henkilöä, joka ei usko jumalaan. A. Teisti kirjoitti:
Oikeastaan tuostakin on kysymys. Minä tarkoitan uskonnottomalla ihmistä, jolta puuttuu usko jumalaan (kirjoitetaan se nyt pienellä) ja usko tässä yhteydessä tietenkin tarkoittaa uskonnollista uskoa, uskoa uskonnollisessa mielessä. Ateistilla minä tarkoitan ihmistä, jolla on tietonen käsitys tai mielipide, että mitään jumalaa ei ole olemassa. Silloin hänellä ei tietenkään ole myöskään uskonnollista uskoa.
Ehkä pitäisi kaikesta huolimatta ottaa käyttöön sana uskoton, uskonnoton saa monet ajattelemaan uskontoa kaikkine osa-alueineen.
Uskoton tarkoittaa nykykielessäyleensä henkilöä, joka on pettänyt puolisoaan, mutta käyttö on ilmeisesti vähentynyt. Yleensä sanotaan vain: "se s**t*n*n p*sk* petti minua". Uskoton on aikaisemmin tarkoittanut myös henkilöä, joka ei usko jumalaan.>>>Ateistilla minä tarkoitan ihmistä, jolla on tietoinen käsitys tai mielipide, että mitään jumalaa ei ole olemassa.
- A. Teisti
qwertyilija kirjoitti:
>>>Ateistilla minä tarkoitan ihmistä, jolla on tietoinen käsitys tai mielipide, että mitään jumalaa ei ole olemassa.
Esimerkiksi tämä kuuluisa vastasyntynyt lapsi. Hän ei usko jumalaan (ainakaan ennen kuin hänet myöhemmin mahdollisesti indoktrinoidaan), mutta ei hän mielestäni ole ateisti, sen enempää kuin teistikään.
Ei ateistin tarvitse olla varma, riittää että hän ei näe tai koe olevan syytä tai perusteita uskoa jumalien olemassaoloon. A. Teisti kirjoitti:
Esimerkiksi tämä kuuluisa vastasyntynyt lapsi. Hän ei usko jumalaan (ainakaan ennen kuin hänet myöhemmin mahdollisesti indoktrinoidaan), mutta ei hän mielestäni ole ateisti, sen enempää kuin teistikään.
Ei ateistin tarvitse olla varma, riittää että hän ei näe tai koe olevan syytä tai perusteita uskoa jumalien olemassaoloon.ok
"Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä)."
Tuo selitysosio tuossa suluissa on omituinen. Mielestäni "epäluottamusta", "hyljintää" tai "kiittämättömyyttä" ei voi harjoittaa sellaista olentoa kohtaan, jota ei pidä totena. Ihminen voi olla ainoastaan passiivinen/kannaton mielikuvitusolentoa kohtaan - vaikka toki olentoon uskomisen seuraukset voivat aiheuttaa mielipiteitä. Mutta varmaan et viestissä tarkoittanut että ateistit aktiivisesti kieltävät jumalat, vaan puhuit vain omasta näkökulmastasi (kr. Jumala on olemassa = fakta), Jumalasta kuin mistä tahansa henkilöstä.
En aivan ymmärtänyt, mitä ajoit teksissä takaa.
"Melkein kaikissa ateismin esityksissä, jotka olen lukenut, sekoitetaan usko jumalaan ja käsitys jumalan olemassaolosta, vaikka kyseessä ovat eri asiat."
Millä tavoin eri asiat? Tarkoitatko ateismi (onko jumalia olemassa?) vs. agnotismi (voimmeko saada tietoa siitä, onko jumalia olemassa)? Siis nämä kaksi eri kysymystä?
"Pitäisi siis erottaa uskonnollinen usko ja käsitys jumalan olemassaolosta. Kun tämä erotus tehdään, monet ongelmat katoavat."
Miksi pitäisi, millaiset ongelmat? Toki on hyvä ymmärtää termien merkitysero. Mutta minä en näe tämän asian suhteen mitään ongelmaa - ne ovat vain kaksi eri kysymystä, joihin kumpaankin on vastattava erikseen. En usko että yliluonnollisia jumalolentoja voisi olla olemassa, enkä usko että olemattoman olemassaolosta voidaan saada täydellistä todistetta (olen agnostinen ateisti). Agnotismi ja ateismi eivät täten ole kaksi erillistä ihmisryhmää, vaan jokainen ihminen vastaa molempiin kysymyksiin. Useiten olenkin nähnyt nämä sotkettavan siten, että uskovainen väittää että olen agnostikko enkä ateisti (vaikka olen molempia).
Toivonkin aloittajalta selvennystä siihen, mitkä kaksi asiaa hänestä pitäisi erottaa toisistaan. Ja mitä ongelmia niiden sekoittamisesta koituu. Kiitokset asiallisesta aloituksesta.- A. Teisti
Tuossa oli kovin monta kysymystä, mutta vastaan lyhyesti.
Mielestäni pitäisi erottaa uskon puute (Jumalaan tai jumaliin yleensä) ja käsitys jumalan olemassaolemattomuudesta. Ateismi pitäisi rajoittaa kielteiseen käsitykseen jumalien olemassaolosta, niin että esim. Suomessa kadulla kävelevä ihminen, joka ei satu olemaan uskonnollinen eikä usko Jumalaan, onkin äkkiä tietämättään ateisti ja varmasti hölmistyisi, jos hänelle kerrottaisiin, että oletpas muuten ateisti.
Varsinkin kun ajatus, että pelkkä uskon puute riittää ateismiin, näyttää johtavan jopa siihen, että vastasyntyneet lapset ja jopa vasemman jalan saappaat ovat ateisteja. Ateisteja olisivat siis myös hevoset, kissat, kivet, tuuli, ukonilma... A. Teisti kirjoitti:
Tuossa oli kovin monta kysymystä, mutta vastaan lyhyesti.
Mielestäni pitäisi erottaa uskon puute (Jumalaan tai jumaliin yleensä) ja käsitys jumalan olemassaolemattomuudesta. Ateismi pitäisi rajoittaa kielteiseen käsitykseen jumalien olemassaolosta, niin että esim. Suomessa kadulla kävelevä ihminen, joka ei satu olemaan uskonnollinen eikä usko Jumalaan, onkin äkkiä tietämättään ateisti ja varmasti hölmistyisi, jos hänelle kerrottaisiin, että oletpas muuten ateisti.
Varsinkin kun ajatus, että pelkkä uskon puute riittää ateismiin, näyttää johtavan jopa siihen, että vastasyntyneet lapset ja jopa vasemman jalan saappaat ovat ateisteja. Ateisteja olisivat siis myös hevoset, kissat, kivet, tuuli, ukonilma..."Suomessa kadulla kävelevä ihminen, joka ei satu olemaan uskonnollinen eikä usko Jumalaan, onkin äkkiä tietämättään ateisti ja varmasti hölmistyisi, jos hänelle kerrottaisiin, että oletpas muuten ateisti."
Ateismi tarkoittaa sitä ettei usko jumalien olemassaoloon, ei usko uskonnon sanomaa jumalista todeksi. Toki voi silti uskoa jumaliin olematta uskonnollinen (= ei vietä uskonnollisia perinteitä, uskoo johonkin määrittelemättömään suurempaan). Tällainen ihminen ei sitten olekaan ateisti vaan teisti. Mikä on kielteinen käsitys jumalista? Minulla ei sellaista ole, olen luullakseni niiden suhteen yhtä neutraali kuin mm. keijujen suhteen. Mutta toki näitä "tietämättään ateisteja" on nykyisinkin, ja sen luulen johtuvan siitä, että ateismista (jumaluskon puutteesta) puhuminen on vielä nykyäänkin tabu Suomessa. Asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä olisi aina hyvä. Stereotypiat saattaisivat karista ateisti-käsitteenkin päältä.
"Varsinkin kun ajatus, että pelkkä uskon puute riittää ateismiin, näyttää johtavan jopa siihen, että vastasyntyneet lapset ja jopa vasemman jalan saappaat ovat ateisteja."
Vastasyntynyt vauva on aika vaikea määritellä. Häntä ei voi kutsua teistiksi, koska hänen ajattelukykynsä ei riitä jumalien pohtimiseen - ja samasta syystä hän ei voi olla tietoisesti ateistikaan, uskomatta jumaliin. Aiemmin minäkin ajattelin, että kaikki syntyvät ateisteina, vetäen suoran yhtäläisyysmerkin uskonnottomuuteen. Edelleen olen sitä mieltä että kaikki syntyvät uskonnottomina, mutta mikään -isti ei varmaan voi olla ennen kuin kykenee asioita tietoisesti pohtimaan.
En tosiaan tiedä onko tällaiselle ateismista ja teismistä neutraalille olotilalle mitään erityistä nimitystä. Em. saapas&vastasyntynyt-periaatteellahan voisi vakaumuksetonta peruskouluakin kutsua ateistiseksi. Koululaitos ei kuitenkaan ota kantaa jumalien olemassaolon todenmukaisuuteen (näin ei pitäisi olla edes uskonnontunnilla). Tieteelliset havainnot tosin saattavat näyttää jollekulle jumalille vaihtoehtoiselta selitysmallilta, toisaalta samat tieteelliset tulokset näyttävät toisesta vain todistukselta jumalan/-lien taidoista. Monihan uskoo yhtä aikaa mm. evoluutioon ja kr. Jumalaan.- A. Teisti
kerettitytto kirjoitti:
"Suomessa kadulla kävelevä ihminen, joka ei satu olemaan uskonnollinen eikä usko Jumalaan, onkin äkkiä tietämättään ateisti ja varmasti hölmistyisi, jos hänelle kerrottaisiin, että oletpas muuten ateisti."
Ateismi tarkoittaa sitä ettei usko jumalien olemassaoloon, ei usko uskonnon sanomaa jumalista todeksi. Toki voi silti uskoa jumaliin olematta uskonnollinen (= ei vietä uskonnollisia perinteitä, uskoo johonkin määrittelemättömään suurempaan). Tällainen ihminen ei sitten olekaan ateisti vaan teisti. Mikä on kielteinen käsitys jumalista? Minulla ei sellaista ole, olen luullakseni niiden suhteen yhtä neutraali kuin mm. keijujen suhteen. Mutta toki näitä "tietämättään ateisteja" on nykyisinkin, ja sen luulen johtuvan siitä, että ateismista (jumaluskon puutteesta) puhuminen on vielä nykyäänkin tabu Suomessa. Asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä olisi aina hyvä. Stereotypiat saattaisivat karista ateisti-käsitteenkin päältä.
"Varsinkin kun ajatus, että pelkkä uskon puute riittää ateismiin, näyttää johtavan jopa siihen, että vastasyntyneet lapset ja jopa vasemman jalan saappaat ovat ateisteja."
Vastasyntynyt vauva on aika vaikea määritellä. Häntä ei voi kutsua teistiksi, koska hänen ajattelukykynsä ei riitä jumalien pohtimiseen - ja samasta syystä hän ei voi olla tietoisesti ateistikaan, uskomatta jumaliin. Aiemmin minäkin ajattelin, että kaikki syntyvät ateisteina, vetäen suoran yhtäläisyysmerkin uskonnottomuuteen. Edelleen olen sitä mieltä että kaikki syntyvät uskonnottomina, mutta mikään -isti ei varmaan voi olla ennen kuin kykenee asioita tietoisesti pohtimaan.
En tosiaan tiedä onko tällaiselle ateismista ja teismistä neutraalille olotilalle mitään erityistä nimitystä. Em. saapas&vastasyntynyt-periaatteellahan voisi vakaumuksetonta peruskouluakin kutsua ateistiseksi. Koululaitos ei kuitenkaan ota kantaa jumalien olemassaolon todenmukaisuuteen (näin ei pitäisi olla edes uskonnontunnilla). Tieteelliset havainnot tosin saattavat näyttää jollekulle jumalille vaihtoehtoiselta selitysmallilta, toisaalta samat tieteelliset tulokset näyttävät toisesta vain todistukselta jumalan/-lien taidoista. Monihan uskoo yhtä aikaa mm. evoluutioon ja kr. Jumalaan.>>>>”"Mutta toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan (= he eivät luota ja turvaa Jumalaan, eivätkä siksi myöskään kiitä, ylistä tai palvo häntä)."
Tuo selitysosio tuossa suluissa on omituinen. Mielestäni "epäluottamusta", "hyljintää" tai "kiittämättömyyttä" ei voi harjoittaa sellaista olentoa kohtaan, jota ei pidä totena. Ihminen voi olla ainoastaan passiivinen/kannaton mielikuvitusolentoa kohtaan - vaikka toki olentoon uskomisen seuraukset voivat aiheuttaa mielipiteitä. Mutta varmaan et viestissä tarkoittanut että ateistit aktiivisesti kieltävät jumalat, vaan puhuit vain omasta näkökulmastasi (kr. Jumala on olemassa = fakta), Jumalasta kuin mistä tahansa henkilöstä.”
>>>A. Teisti >Uskova(inen) sanoo: ”Minä uskon Jumalaan.” Tällä hän tarkoittaa: Minä luotan ja turvaan Jumalaan ja siksi myös kiitän, ylistän ja palvon Häntä.
- A. Teisti
”>>>Uskova(inen) sanoo: ”Minä uskon Jumalaan.” Tällä hän tarkoittaa: Minä luotan ja turvaan Jumalaan ja siksi myös kiitän, ylistän ja palvon Häntä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuinka Riikka Purra on parantanut Suomen kansalaisen elämää?
Haastan kaikki perussuomalaisten kannattajat kertomaan konkreettisia esimerkkejä kuinka Riikka Purran harjoittama politi793877Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo693687Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks402203Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä522169- 582064
- 511746
- 271429
Vuoksesi kaiken
Tekisin vuoksesi kaiken. Enemmänkin. Kunpa tietäisi ja hyväksyisit sen. Ymmärtäisit, en voi elää ilman sinua. En halua1151173Kehu kaivattuasi
Mikä hänessä on parasta? Jos osaat kertoa muuta kuin ulkonäköön liittyvää, niin ansaitset mitalin.1051133- 601099