Tarkastuslautakunta kehottaa TYÖTTÖMYYDEN TORJUNTAAN ja odottaa tulosalueilta vastauksia kysymyksiin ja suosituksiin aiempia vuosia korkeampitasoisina ja painottaa aikomusten ja pyrkimysten sijaan selvityksiä konkreettisista toimista.
Tarkastuslautakunnan kertomus vuodelta 2013 on mielenkiintoista luettavaa.
Strategia-arvioinnissaan lautakunta toteaa muun muassa, että "houkuteleva kuntakuva" ei ole toteutunut v. 2013. Kaupunki sai lautakunnan mukaan runsaasti negatiivista julkisuutta hyvän imagon sijaan.
Lainaa oli 47,7 miljoonaa, eli 2 391 euroa asukasta kohti. Vuoden aikana otettiin uutta lainaa 9,2 miljoonaa. Heinolan korkea työttömyys lisää sosiaaliturvan kustannuksia ja vähentää verotuloja. Työttömyysaste -13 oli 14,8 kun se oli Suomessa keskimäärin 8,2 %. Teollisuuden uudet toimialat -hankkeen kaupungin maksuosuus ylittyi 50 000 eurolla. Hankkeen tavoitteeksi oli asettu 120 uutta työpaikkaa, joista toteutui vain 49. Lautakunta pyytää selvitystä 50 000 ylityksestä.
Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungin tulee ottaa TYÖTTÖMYYDEN TORJUNTA lähitulevaisuudessa ensisijaiseksi tavoitteeksi.
Nuorisotakuuta ei ole pystytty hoitamaan. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys kasvoi. Työpaja Torpan toimintaan on suurta ruuhkaa, eikä paikkamäärää saatu lisättyä. Passiivisen työmarkkinatuen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla. Asian hoitaminen on ollut tehotonta.
Lautakunnan mukaan on toteutettu useita projekteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on ollut saada yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hankkeet ovat olleet sirpaleisia, mistä johtuen tulokset ovat olleet heikkoja. Kaupungin elinkeinotoiminta ei ole ollut riittävän aktiivista. Lisäksi se on ollut huonosti organisoitua ja toteutettua.
PIENHANKINTAOHJEEN puuttuminen aiheuttaa kustannustehottomuutta. Virkahenkilötoiminta asiassa on ollut moitittava. Pienhankintaohjetta ei ole laadittu ja käsitelty kaupunginhallituksessa. Asiaa on seurattu jo usean tilikauden ajan.
Pienhankintaohje tulee laatia ensi tilassa ja huolehtia myös siitä että sen sisältö ymmärretään toimijoiden kesken.
Tarkastuslautakunta suosittaa, että kulttuuritoimiston keskeistä sijaintia torin laidalla tulisi hyödyntää ja harkittava koko Itä-Hämeen alueen tapahtumien lipunmyynti ja markkinointityötä.
(Tiedoksi lautakunnalle, että mahdottomalta kuulostava ehdotus, kun tiedetään Sysmän Suvisoiton vieraillessa Heinolassa kulttuuritoimistossa ei tiedetty missä lippuja myytiin. Kehotettiin tilaamaan Heinolan esitykseen liput Sysmästä)
Tarkastuslautakunnan mukaan museon ilmaiskävijöiden määrä on suuri, mutta kesäteatterin vapaalipuista ei ole mainintaa. Kesäteatterin vapaalippujen määrää, millä perusteella niitä jaetaan ja kenelle ei ole määritelty. Lautakunta tiedusteli sivistystoimen laskutuskäytännöstä (mistä laskutuskäytännöstä?) kesäteatteripalvelujen osalta. Sivistystoimenjohtajan mukaan talouden hoito ja laskutus on LÄPINÄKYVÄÄ.
(Tietääköhän lautakunta, että väliaikatarjoilussa ei ole kassakonetta eikä kuitteja anneta ja kirjanpito on sekaisin kaupungn kirjanpidon kanssa. Kesäteatterin tulosta ei tiedetä eikä sitä, miten tulot kaupungille tilitetään. Paljonko kesätatterin menoista maksaa kaupunki ja mitä vähennetää lipputuloista. Onko kesäteatteri kaupungin tulosalue, kun lipputulot ovat noin 600 000 euroa ja lisäksi väliaikatarjoilu. Seurataanko kesäteatterin budjetin toteutumista jne. Mitä sivistystoimenjohtaja tarkoittaa läpinäkyvyydellä?)
Valtuustoaloitteita tehtiin 24 kpl vuoden 2013 aikana, joista käsittelemättä oli 24 kpl ja kuntalaisaloitteita 2 kpl, joista käsittelemättä oli 1 kpl.
Tarkastuslautakunnan kertomus vuodelta 2013 on valtuuston kokouksen liitteenä 26.5.2014, pykälä 57.
Tarkastuslautakunnan kertomus vuodelta 2013 on mielenkiintoista luettavaa.
Strategia-arvioinnissaan lautakunta toteaa muun muassa, että "houkuteleva kuntakuva" ei ole toteutunut v. 2013. Kaupunki sai lautakunnan mukaan runsaasti negatiivista julkisuutta hyvän imagon sijaan.
Lainaa oli 47,7 miljoonaa, eli 2 391 euroa asukasta kohti. Vuoden aikana otettiin uutta lainaa 9,2 miljoonaa. Heinolan korkea työttömyys lisää sosiaaliturvan kustannuksia ja vähentää verotuloja. Työttömyysaste -13 oli 14,8 kun se oli Suomessa keskimäärin 8,2 %. Teollisuuden uudet toimialat -hankkeen kaupungin maksuosuus ylittyi 50 000 eurolla. Hankkeen tavoitteeksi oli asettu 120 uutta työpaikkaa, joista toteutui vain 49. Lautakunta pyytää selvitystä 50 000 ylityksestä.
Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungin tulee ottaa TYÖTTÖMYYDEN TORJUNTA lähitulevaisuudessa ensisijaiseksi tavoitteeksi.
Nuorisotakuuta ei ole pystytty hoitamaan. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys kasvoi. Työpaja Torpan toimintaan on suurta ruuhkaa, eikä paikkamäärää saatu lisättyä. Passiivisen työmarkkinatuen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla. Asian hoitaminen on ollut tehotonta.
Lautakunnan mukaan on toteutettu useita projekteja ja hankkeita, joiden tavoitteena on ollut saada yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hankkeet ovat olleet sirpaleisia, mistä johtuen tulokset ovat olleet heikkoja. Kaupungin elinkeinotoiminta ei ole ollut riittävän aktiivista. Lisäksi se on ollut huonosti organisoitua ja toteutettua.
PIENHANKINTAOHJEEN puuttuminen aiheuttaa kustannustehottomuutta. Virkahenkilötoiminta asiassa on ollut moitittava. Pienhankintaohjetta ei ole laadittu ja käsitelty kaupunginhallituksessa. Asiaa on seurattu jo usean tilikauden ajan.
Pienhankintaohje tulee laatia ensi tilassa ja huolehtia myös siitä että sen sisältö ymmärretään toimijoiden kesken.
Tarkastuslautakunta suosittaa, että kulttuuritoimiston keskeistä sijaintia torin laidalla tulisi hyödyntää ja harkittava koko Itä-Hämeen alueen tapahtumien lipunmyynti ja markkinointityötä.
(Tiedoksi lautakunnalle, että mahdottomalta kuulostava ehdotus, kun tiedetään Sysmän Suvisoiton vieraillessa Heinolassa kulttuuritoimistossa ei tiedetty missä lippuja myytiin. Kehotettiin tilaamaan Heinolan esitykseen liput Sysmästä)
Tarkastuslautakunnan mukaan museon ilmaiskävijöiden määrä on suuri, mutta kesäteatterin vapaalipuista ei ole mainintaa. Kesäteatterin vapaalippujen määrää, millä perusteella niitä jaetaan ja kenelle ei ole määritelty. Lautakunta tiedusteli sivistystoimen laskutuskäytännöstä (mistä laskutuskäytännöstä?) kesäteatteripalvelujen osalta. Sivistystoimenjohtajan mukaan talouden hoito ja laskutus on LÄPINÄKYVÄÄ.
(Tietääköhän lautakunta, että väliaikatarjoilussa ei ole kassakonetta eikä kuitteja anneta ja kirjanpito on sekaisin kaupungn kirjanpidon kanssa. Kesäteatterin tulosta ei tiedetä eikä sitä, miten tulot kaupungille tilitetään. Paljonko kesätatterin menoista maksaa kaupunki ja mitä vähennetää lipputuloista. Onko kesäteatteri kaupungin tulosalue, kun lipputulot ovat noin 600 000 euroa ja lisäksi väliaikatarjoilu. Seurataanko kesäteatterin budjetin toteutumista jne. Mitä sivistystoimenjohtaja tarkoittaa läpinäkyvyydellä?)
Valtuustoaloitteita tehtiin 24 kpl vuoden 2013 aikana, joista käsittelemättä oli 24 kpl ja kuntalaisaloitteita 2 kpl, joista käsittelemättä oli 1 kpl.
Tarkastuslautakunnan kertomus vuodelta 2013 on valtuuston kokouksen liitteenä 26.5.2014, pykälä 57.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Politiikka täällä on läpimätää sekä veronmaksajien raskasta kusetusta.
Pienhankinta ohjeet tulee olemaan viimeinen naula arkkuun, että mitään tarvikkeita ikinä tullaan hankkimaan paikallisilta yrittäjiltä. Kyllä kiinalaiset, virolaiset ja saksalaiset myy kaiken halvemmalla. Heinola nousuun pienhankintaohje kerralla.
Eiköhän se pienhankintaohje tarkoita luottokorteilla ostettuja satojen tuhansien eurojen ostoksia. Sivistystoimi oli käyttänyt First Card -kortteja syystä tai toisesta kaikkein eniten. Ei kai veronmaksajien piikkiin voi ostaa mitä tahansa, ilman että luottokorttien käyttöä ohjeistetaan tai valvotaan.
Kirjoitti Jarmo Laitinen.
Ensi vuonna Heinola maksaa kelalle passiivisesta työmarkkinatuesta 1,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonnakin toista miljoonaa. Ensi vuonna laki muuttuu 500 työttömyyspäivästä 300 päivään, ja kuntien osuus kasvaa samassa suhteessa. Terveisiä talousseminaariin, mistä 1,5 miljoonaa? Otetaanko sosiaali- ja terveystoimesta palveluja heikentämällä vai keskushallinnosta, vai kannattaisiko pitkäaikaistyöttömiä työllistää ja tukea esim. Jyränkölän työllistämisprojektiä?
Heinola otti viime vuonna 9,2 miljoonaa uutta lainaa, josta puolet käytettiin vanhan velan maksuun. Mihin lainan toinen puoli käytettiin. Vaikka velkaa otettiin 9,2 miljoonaa lisää, niin investoinnit olivat jäissä. Homekouluja ei korjattu tai rakennettu uusia, infraan ei sijoitettu, mihin siis 4,6 miljoonaa uutta lainaa käytettiin?
Paljonko Tallinnan talousseminaari tulee veronmaksajille maksamaan. Mitä sanovat paikalliset hotelli- ja ravintolayrittäjät. Onko parempi viedä valtuutetut kalliiseen virolaiseen hotelliin ja maksaa matkat ym. Onko riittävästi First Card luottokortteja mukana Viron talousseminaaris ja kelpaavatko ne Virossa?
Miten rahoitetaan tulevat suuret investoinnit, joita on siirretty?