Homeopaatti ystäväni näytti minulle tämän palstan ja seurasin sitä noin viikon!
Aikaisemmin kuvittelin ja luulin tietäväni, että kaikki skeptikot ovat viisaita ja hyvin tieteellisiä ja perustavat kaiken sanomansa todistettuihin tieteellisiiin faktoihin ja tietenkin ovat herrasmiehinä hyvin kohteliaita ja toisten mielipidettä ja kokemuksia kunnioittavia!!
Mutta mikä kauhea yllätys tämä palsta olikaan!!!
Tätä palstaa viikon luettuani käsitykseni skeptikoista romuttui täysin!!!
Nyt käsitän, että skeptikot ovat täysin epäkohteliaita ja toisia kunnioittamattomia epäasiallisia ja toisinajattelijoita kaikin tavoin mollaavia "barbaareja"!!!!
Nyt pidän skeptikoita lähinnä vajaa-älyisinä barbaareina, joiden ainoa tarkoitus on haukkua ja mollata toisinajattelijoita kaikin tavoin!!!!!
Ja henkilökohtaisella kokemuksella ei näytä skeptikoille olevan mitään merkitystä!!!!!!
Näillä skeptikoilla ei ole hajuakaan tieteellisyydestä tai tieteellisestä todistelusta!!!!!!
Olen täysin pettynyt teidän skeptikoiden kulttuuriin!!!!!!!
Aikaisemmin kuvittelin ja luulin tietäväni, että kaikki skeptikot ovat viisaita ja hyvin tieteellisiä ja perustavat kaiken sanomansa todistettuihin tieteellisiiin faktoihin ja tietenkin ovat herrasmiehinä hyvin kohteliaita ja toisten mielipidettä ja kokemuksia kunnioittavia!!
Mutta mikä kauhea yllätys tämä palsta olikaan!!!
Tätä palstaa viikon luettuani käsitykseni skeptikoista romuttui täysin!!!
Nyt käsitän, että skeptikot ovat täysin epäkohteliaita ja toisia kunnioittamattomia epäasiallisia ja toisinajattelijoita kaikin tavoin mollaavia "barbaareja"!!!!
Nyt pidän skeptikoita lähinnä vajaa-älyisinä barbaareina, joiden ainoa tarkoitus on haukkua ja mollata toisinajattelijoita kaikin tavoin!!!!!
Ja henkilökohtaisella kokemuksella ei näytä skeptikoille olevan mitään merkitystä!!!!!!
Näillä skeptikoilla ei ole hajuakaan tieteellisyydestä tai tieteellisestä todistelusta!!!!!!
Olen täysin pettynyt teidän skeptikoiden kulttuuriin!!!!!!!
Vastaukset 38
Vanhimmat
Det stämmer!
Mutta sehän on sitä tiedettä, jota tiedemiehemme toistelee toistelemasta päästyään!
Kun itse ei kykene matkii toisia ja kääntää vaan asiat 180 astetta. Et kai sinä lapsiriepu luule, että juttuasi kukaan uskoo. Huutomerkkien suurikaan määrä ei tee väitteistäsi valideja, päin vastoin. Ne vain osoittavat kuinka pahasti sinulla viiraa skepofobiossasi.
Et ole toisinajattelija; et ajattele edes toiisinaan. Apinoit muita, kun et muuta osaa ja läiskit tekstin perään lapsellisesti huutomerkkejä.
Ylioppilastakaan sinusta ei ikinä tullut. Hyvä kun sait säälistä peruskoulun päästötodistuksen. Siksi kai ylioppilas onkin nimimerkkisi, kun valkolakki on sinun osamäärillesi täysin tavoittamaton päämäärä. Hyvä jos peruskoulun...
Tämä edellinen viesti todisti juuri sitä ihteään. Kun ei muuta keksitä, niin solvataan kirjoittajaa, jota ei mitenkään edes tunneta. Kertoo paljon kirjoittajan omasta pienuudesta.
Osuit aivan asian ytimeen eli kirjoittaja käyttäytyi juuri aloittajan kirjoittaman kaavan mukaisesti! Eli me kaikki tiedämme sanomattakin, että mikä tuon vastaajan henkinen ja älyllinen tilanne ja taso on.
Vaikea uskoa, että on olemassa noin tyhmiä skeptikoita, mutta todistit juuri vastauksellasi olevasi tämän palstan tyhmin skeptikko!
Sovit täydellisesti aloittajan kuvaamaan malliin skeptikoista, kun jonkun viesti ei miellytä sinua, niin aloitat raivoisan hyökkäyksen mollaamalla, nimittelemällä, haukkumalla ja vähättelemällä kyseistä viestin lähettäjää!
Yhdellä sanalla, olet idiootti!
Ymmärrätkö nyt, miten idioottimaisesti käyttäydyt palstalla?
No tuskinpa vain, koska eihän idiootti ymmärrä olevansa idiootti!
_!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
!!!!!!!!!!!!!!!!?!
?????????_??
"Allopaattinen lääketiede (koululääketiede) on Kuhnin kuvaamaa normaalitiedettä parhaimmillaan. Olemme kuitenkin lähestymässä hetkeä jolloin lääketieteessä tapahtuu paradigman vaihto ja sekavat teoriat saavat antaa tilaa uusille, todellisuutta paremmin kuvaaville malleille.
Murrosta pidättelee vielä hetken se tosiasia, että allopaattisen lääkebisneksen kannalta sen perustana olevan teorian heikkoudet ovat paremminkin siunaus kuin kirous. Mikäli allopaattinen lääketiede korjaisi perusteorioidensa heikkoudet, tuhoaisi se samalla oman tuottoisan liiketoimintansa.
Väitänkin, että allopaattinen lääketiede on tätä nykyä lähinnä tieteelliseksi hiottu menetelmä jonka avulla yksilö kyetään oireita peittelemällä saattelemaan pois homeostaasista.
Tämän jälkeen voidaankin siirtyä core-bisnekseen eli kontrolloimaan ja säätelemään saavutettua epätasapinotilaa kemikaalien ja kirurgian avulla. Kyseessä on siis nerokas bisnesmalli joka takoo rahaa sitä enemmän mitä suurempi osa kansasta saadaan ajautumaan pois homeostaasista.
Tämän pohjalta käy ymmärrettäväksi myös se, miksi allopaattinen lääketiede jatkuvasti vähättelee ruokavalion ja elämäntapojen merkitystä terveyden ylläpidossa sekä tukee ruokavaliosuosituksia joita noudattamalla homeostaasin ylläpitäminen on pidemmällä tähtäimellä lähes mahdotonta.
Allopaattinen lääketieteemme on liiketoiminnan ala joka takoo suuria voittoja homeostaasista sivuun ajautuneiden massojen tietämättömyyden kustannuksella.
Näillä voitoilla voidaan huoletta synnyttää tusinoittain parhaaseen katseluaikaan näytettäviä lääkärisarjoja sekä ”dokumentteja” joiden tarkoituksena on myydä allopaattinen inkvisitio massoille edistyksellisenä tieteenä.
Ikävä tosiasia kuitenkin on, että käynti allopaattisen lääkärin vastaanotolla jättää ongelmien alkusyyn lähes poikkeuksetta hoitamatta samalla kun niistä kertovat oireet pyritään piilottamaan jollain puoli-ilmaisella öljypohjaisella kemikaalilla jonka patenttitodistus, pseudotieteelliset tilastotutkimukset sekä ennen kaikkea massiivinen markkinointikoneisto on muuttanut ihmelääkkeeksi. "
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa! Tiesitkö tämän?
http://www.pcuf.fi/~msiivola/para2000/artikkelit/teuvo/tiede_rajatieto_skeptismi_5.html
Kirjoittajalla taitaa olla hieman "parametrit" sekaisin.
Parametri on vain turhautunut!
Skeptismi ja psi - tiedettä vai turhaumia?
Seitsemisen vuotta sitten suoritti skeptismiksi kutsuttu mielipiteenmuokkausliike maihinnousun Suomen kamaralle, asiaan kuuluvan mainosrummutuksen saattelemana. Kun tulokkaalla on jo ollut aikaa osoittaa ominaislaatunsa, on sopiva hetki tarkastella, mitä sen rauhaan kuuluu. Aivan viime aikoina on Suomessa harjoitetun skeptismin julkisuuteen näkyvässä toiminnassa alkanut ilmetä merkkejä, jotka viittaavat siihen, että se on joutunut luopumaan ylevältä kalskahtavista ihanteistaan. Ovatko toiminnan tuloksettomuuden paljastuminen ja harhakuvitelmien haihtuminen tähän syynä? Skeptismin tutkimukselle se ei olisi mikään yllätys, sillä vastaavanlainen murrosilmiö on tuttu myös skeptisen liikehdinnän emämaasta Yhdysvalloissa. Ja aivan kuten Yhdysvalloissa aiemmin, niin myös Suomessa skeptismin otteet ovat nyttemmin selvästi kiristymässä. Kun tietää skeptismin "kovat", kylmyyttä henkivät, ateistiset ja materialistiset pohjavirtaukset, ei tämä kehitys lupaa hengenmaailmojen rajavaeltajalle varmaankaan sen parempaa kuin aikaisemminkaan. Ehkä on kuitenkin hyvä olla perillä tämän kummajaisen toimintatavoista ja tavoitteista; ken käärmeen tuntee, ei käärmettä pelkää.
Taikauskon ja epäuskon taivaallinen tanssi
Mitä skeptismi on? Siitä voisi varmaan kirjoittaa paksun kirjan, mutta oikeastaan tämän merkillisen lintusen alasampumiseen riittäisi mainiosti yksi ainoa asiantuntijalausunto: "Sen vuoksi rationalistit eivät vielä nykyäänkään myönnä minkäänlaisten parapsykologisten kokemusten olemassaoloa, koska se voisi murskata heidän maailmankuvansa". Koska se voisi murskata heidän maailmankuvansa. Carl Gustav Jungin, vuosisatamme suurimman ihmismielen tuntijan karut sanat eivät totisesti jätä tulkinnan varaa. Mutta ehkäpä skeptismiä - järkeisuskon viisastelevaa rintaperillistä - kannattaa katsoa hieman tarkemmin. Tehkäämme siis niin ja seuratkaamme kappaleen matkaa epäilevän älyn outoja harhapolkuja Salon Gahlinin kuolemattoman ajatelman hengessä: "Poikamies on mieshenkilö, joka oppii erehdyksestä, minkä muut miehet tekevät".
Skeptisyyden käsite kätkee monia vivahteita, mutta siitä voidaan erottaa kaksi pääsuuntausta. Julkisuudessa näyttäytyvän, varsin meluisasti ja usein kovin epäkorrektisti käyttäytyvän epäilemisen muodon voisi ristiä asenneskeptismiksi. Suomalaisen järjestöskeptismin "raamattu" Paholaisen asianajaja määrittelee sen seuraavasti: "Skeptisyys on asenne tai näkökulma, ei mikään uskonto eikä ideologia". Toista päämuunnelmaa voisimme kutsua asiaskeptismiksi. Tällöin on kysymyksessä se terve epäily, jota jokainen normaali ihminen vaistomaisesti noudattaa arkielämässään. Asiaskeptismi suhtautuu käsittelemiinsä ilmiöihin puolueettomasti, omaksumatta esitettäviin väitteisiin mitään etukäteiskantaa, asennetta tai näkökulmaa. Yhdysvalloissa käytävässä keskustelussa asenneskeptikkoja kutsutaan "kovan linjan skeptikoiksi" (hard-line skeptics) ja asiaskeptikkoja "kriittisiksi skeptikoiksi" (critical skeptics). Asiaskeptisessä terveessä epäilyssä ei ole mitään ihmeellistä eikä liiemmin tutkimisen aihettakaan, niinpä skeptismillä seuraavassa tarkoitetaan yksinomaisesti asenneskeptismiä.
Skeptismin jäljet voidaan johtaa siihen "Jumalan asianajajan" ja "Paholaisen asianajajan" väliseen vuoropuheluun, joka katolisen kirkon piirissä kehittyi eräänlaiseksi maanpäällisen vaelluksensa päättäneen "hyvän ihmisen" sisäänpääsytutkinnoksi pyhimyskuntaan. Katolisuus oli ja on edelleenkin valmis hyväksymään ihmeet, mutta Paholaisen asianajajan tehtäväksi tuli etsiä niille luonnollisia selityksiä. Tätä voidaan pitää skeptismin ensimmäisenä kehitysvaiheena: ihmeelle pyrittiin löytämään vaihtoehtoisia selityksiä, mutta ihmeen mahdollisuutta sinänsä ei torjuttu. Kun protestanttinen liike irtautui katolisuudesta, ihmeistä tuli sille valtapoliittinen valttikortti: se ei tarvinnut pyhimyksiä ja saattoi siten leimata ihmeet katolisuuteen kuuluvaksi taikauskoksi. Asettaessaan väitteet yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolosta kokonaisuudessaan epäilyksenalaiseksi protestantismi tuli tahtomattaan toimineeksi "rationalismin savuverhona", kuten joku historioitsija on asian ilmaissut.
Orastava tieteellinen ajattelu toi skeptisyyteen 1600-luvun loppua lähestyttäessä uuden kerrostuman: ihmeiden luonnonlakien vastaisuuteen vedoten alettiin epäillä aiempienkin, jopa raamatullisten ihmeiden todenperäisyyttä. Satakunta vuotta myöhemmin skeptismi lopulta vakiintui nykyiseen muotoonsa sen tieteellisen kädenväännön myötä, minkä taivaalta putoilevat kivet (meteoriitit) saivat aikaan. Meteoriittien mahdottomuuteen uskova sveitsiläinen säätieteilijä Deluc tuli määritelleeksi skeptismin periolemuksen lähes täydellisesti todetessaan, että jos taivaalta tipahtaisi palava kivi hänen jalkoihinsa, hän myöntäisi kyllä nähneensä sen, mutta ei sittenkään uskoisi! Epäuskosta oli tullut ikään kuin nurinpäin käännettyä taikauskoa, kuten Goethe asian sattuvasti ilmaisi.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Happamia!
Sanoi kettu skeposista!
Tietoisku skepon uskonnosta.
http://raimonikula.net/skepsis/index.htm
Mikä olikaan koko tämän avauksen asia? Solvata muita heidän mielipiteittensä takia.
> Mikä olikaan koko tämän avauksen asia?
Voihan se joillekin olla kovinkin vaikeaa ymmärtää. Eikö faktoja saisikaan kertoa?
Pitäisikö toistella vain joitain fraaseja ja solvata, kuten eräät tekevät?
Sinunko mielipiteet ovat ainutta oikeaa faktaa ja oikeuttaa solvaamaan muita, jotka ovat erimieltä kanssasi?
Mitä solvaamista avauksessa on? Avaaja kertoo tuntemuksensa ja näkemyksensa skepon esitysten perusteella! Eikö saisi kertoa? Heti ruvetaan solvaamaan. Miksi?
Täysin keksittyä paskaa. Halveksi ketä haluat, mutta tarinaasi uskoo ken haluaa. Vai muka homeopaatti ystävä jne.......
Joku hörhö soodansyöjä keksinyt taas kivan tarinan.
Olet siis sairastunut miasmaan, joka valvottaa sinua öisin ja aiheuttaa pakonomaista soopan kirjoittelua öisin.
Jos sinulla, skepo, on miasma, niin kannattaa mennä homeopaatin vastaanotolle.
Homeopaatti poistaa sinulta, skepolts, tuon miasmasi soodasta, joka sinua näköjään vaivaa YÖT ja päivät.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Vain skepo saa olla skeptinen. Muilta se on ankarasti kielletty. Vain skepon skeptisyys on hyväksyttävää! Muiden skeptisyys on sitä huuhaata!
Muiden skeptisyys on vain huuhaata ja sitä solvaamista!
höpöhöpö pelaat vaan järjestöjesi ja lääketieteesi puolesta että saisit jatkaa uraasi ja kaikki uskoisivat mitä sanot sillä hinnalla hyvä palkkas
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Varsin uskottavaa, sillä lähes kaikki skeptikot ovat narsisteja.
Allopaattinen lääketiede (koululääketiede) on Kuhnin kuvaamaa normaalitiedettä parhaimmillaan. Olemme kuitenkin lähestymässä hetkeä jolloin lääketieteessä tapahtuu paradigman vaihto ja sekavat teoriat saavat antaa tilaa uusille, todellisuutta paremmin kuvaaville malleille.
Murrosta pidättelee vielä hetken se tosiasia, että allopaattisen lääkebisneksen kannalta sen perustana olevan teorian heikkoudet ovat paremminkin siunaus kuin kirous. Mikäli allopaattinen lääketiede korjaisi perusteorioidensa heikkoudet, tuhoaisi se samalla oman tuottoisan liiketoimintansa.
Väitänkin, että allopaattinen lääketiede on tätä nykyä lähinnä tieteelliseksi hiottu menetelmä jonka avulla yksilö kyetään oireita peittelemällä saattelemaan pois homeostaasista.
Tämän jälkeen voidaankin siirtyä core-bisnekseen eli kontrolloimaan ja säätelemään saavutettua epätasapinotilaa kemikaalien ja kirurgian avulla. Kyseessä on siis nerokas bisnesmalli joka takoo rahaa sitä enemmän mitä suurempi osa kansasta saadaan ajautumaan pois homeostaasista.
Tämän pohjalta käy ymmärrettäväksi myös se, miksi allopaattinen lääketiede jatkuvasti vähättelee ruokavalion ja elämäntapojen merkitystä terveyden ylläpidossa sekä tukee ruokavaliosuosituksia joita noudattamalla homeostaasin ylläpitäminen on pidemmällä tähtäimellä lähes mahdotonta.
Allopaattinen lääketieteemme on liiketoiminnan ala joka takoo suuria voittoja homeostaasista sivuun ajautuneiden massojen tietämättömyyden kustannuksella.
Näillä voitoilla voidaan huoletta synnyttää tusinoittain parhaaseen katseluaikaan näytettäviä lääkärisarjoja sekä ”dokumentteja” joiden tarkoituksena on myydä allopaattinen inkvisitio massoille edistyksellisenä tieteenä.
Ikävä tosiasia kuitenkin on, että käynti allopaattisen lääkärin vastaanotolla jättää ongelmien alkusyyn lähes poikkeuksetta hoitamatta samalla kun niistä kertovat oireet pyritään piilottamaan jollain puoli-ilmaisella öljypohjaisella kemikaalilla jonka patenttitodistus, pseudotieteelliset tilastotutkimukset sekä ennen kaikkea massiivinen markkinointikoneisto on muuttanut ihmelääkkeeksi. "
Kuinka tämä on ymmärrettävä?
http://www.hs.fi/kotimaa/a1379381641424
Linkittäminen väärälle pastalle ei ole mitenkään ymmärrettävää.
Liittyy se, koska suositellaan vaihtoehtoisia hoityoja:
"Terveyden riskejä hoidetaan liikaa lääkkeillä", Sillanaukee lausuu ministeriön verkkouutisissa.
Sillanaukee korostaa asiantuntijoidenkin olevan eri mieltä siitä, kuinka laajalti terveysriskejä, kuten kohonnutta verenpainetta tai verensokeria, kannattaa hoitaa ennalta lääkkeillä.
Hän kannustaakin ihmisiä huolehtimaan terveydestään elintapavalinnoilla. Lääkkeitä ei kuitenkaan pidä jättää ottamatta tai vaihtaa luontaistuotteisiin omin nokkineen, vaan asiasta on aina ensin neuvoteltava lääkärin kanssa, Sillanaukee muistuttaa.
Erityisen ylilääkittynä ryhmänä Sillanaukee pitää vanhuksia.
Kansliapäällikkö arvioi, että ihmiset joutuvat vastaisuudessa ottamaan lisää vastuuta terveydestään.
Terveydenhoitojärjestelmältä tämä edellyttää valmentajan rooliin hyppäämistä: ihminen hoitaa itse itseään muun muassa syömällä terveellisesti sekä harrastamalla hyöty- ja muuta liikuntaa. Järjestelmä paitsi kipsaa murtumat ja leikkaa umpisuolet, myös tukee ja motivoi terveiden elämäntapojen tiellä taapertajaa."
media="all"
.comment > .inline-form {
padding: 0;
border: none;
float: right;
-webkit-box-shadow: none;
-moz-box-shadow: none;
box-shadow: none;
width: 490px;
}
12468167media="all"
.inline-form {
border-color: #A3D7FD;
-webkit-box-shadow-color: rgba(0, 0, 0, 0.4);
-moz-box-shadow-color: rgba(0, 0, 0, 0.4);
box-shadow-color: rgba(0, 0, 0, 0.4);
12468167media="all"
.inline-form {
padding: 10px;
z-index: 1;
margin: 10px 0;
border: 1px solid;
position: relative;
-webkit-box-shadow: 0 7px 8px -8px;
-moz-box-shadow: 0 7px 8px -8px;
box-shadow: 0 7px 8px -8px;
clear: both;
}
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
user agent stylesheetdiv {
display: block;
}
Inherited from div#comment-73093167.comment.forum-comment-content.comment-published.even.highlighted
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
Inherited from div.indented
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
Inherited from div#comments.flat_thread
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
Inherited from div#S24_midcol
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
Inherited from div#S24_maincol
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
Inherited from div#S24_contentwrap
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
}
Inherited from div.S24_masterwrap
12468167media="all"
html, body, div, span, applet, object, iframe, h1, h2, h3, h4, h5, h6, p, blockquote, pre, a, abbr, acronym, address, big, cite, code, del, dfn, em, font, img, ins, kbd, q, s, samp, small, strike, sub, sup, tt, var, dl, dt, dd, ol, ul, li, fieldset, form, label, legend, table, caption, tbody, tfoot, thead, tr, th, td, input {
border: 0;
font-family: inherit;
font-size: 100%;
font-style: inherit;
font-weight: inherit;
margin: 0;
padding: 0;
vertical-align: baseline;
Minkä värinen tori pilas`. Hyvärinen Vihtori, ylioppilas. Ylioppilaan tiedoilla asetetaan tiedemiehet toissijaiseen asemaan.
Onneksi ylioppilastodistus antaa valmiudet tieteellisten ja vertaisarvoitujen tutkimusten nonchaleeramiseen.
"Onneksi ylioppilastodistus antaa valmiudet tieteellisten ja vertaisarvoitujen tutkimusten nonchaleeramiseen."
Ei siihen ylioppilastodistusta tarvita!
Ihan tavallinen apukoulun käynyt skeptikko duunari pystyy aivan samaan nonchaleeramiseen!
Heheheheheee!
Juuri näin olen minäkin ymmärtänyt!
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"