Tämä on sitten aika rankka tapaus... täysin fiktiivinen, onneksi. ;) Ei ehkä mielestänne puhdas rakkauruno, mutta ainakin osin sitäkin. Äsken väsäsin. Jos ette tyrmää täysin, niin saatan joskus laittaa muitakin tuherruksiani.
********************************
Valuvat värit
Syljet raivon sanoja suustasi, vauhkoina hevosina laukkaavia.
Kaadat minut maahan, annat iskujen tömistä päälleni,
kunnes ohimoni alkavat jyskyttää tulta.
Maistan veren suussani, näen lumen allani värjäytyvän punaiseksi.
Rakkauden väri, Elämän veri.
Vihaan sinua.
Haluan, että rusikoit minua kunnes alan elää ja tuntea.
Valuta vereni tämän kuolevan päivän talviseen harmauteen.
Valuta värit elämääni takaisin, riko minut ja polta palaset.
Haluan syntyä uudelleen ja paeta kanssasi.
Rakastan sinua.
Älä jätä minua tähän. Kerää sirpaleeni, piilota ne laatikkoosi.
Vie minut kotiin ja hoivaa haavojani.
Älä anna minun kuolla.
Suutele minua, kun huuleni vielä hehkuvat verestä.
~ Auratar ~
********************************
Valuvat värit
Syljet raivon sanoja suustasi, vauhkoina hevosina laukkaavia.
Kaadat minut maahan, annat iskujen tömistä päälleni,
kunnes ohimoni alkavat jyskyttää tulta.
Maistan veren suussani, näen lumen allani värjäytyvän punaiseksi.
Rakkauden väri, Elämän veri.
Vihaan sinua.
Haluan, että rusikoit minua kunnes alan elää ja tuntea.
Valuta vereni tämän kuolevan päivän talviseen harmauteen.
Valuta värit elämääni takaisin, riko minut ja polta palaset.
Haluan syntyä uudelleen ja paeta kanssasi.
Rakastan sinua.
Älä jätä minua tähän. Kerää sirpaleeni, piilota ne laatikkoosi.
Vie minut kotiin ja hoivaa haavojani.
Älä anna minun kuolla.
Suutele minua, kun huuleni vielä hehkuvat verestä.
~ Auratar ~
Vastaukset 7
Vanhimmat
Destruktiivistä tekstiä
Siitä huolimatta hyvä runo
Meni vähän angstiseksi kieltämättä. Yritin visioida äärimmäisen raakaa ja tuhoavaa suhdetta, jossa kuitenkin on vielä jäljellä särkynyttä, viiltävää rakkautta. Ja vielä löytää siitä jotakin kaunista.
Kiitos kommentista, vaikka lyhyt olikin. Jospa joku muu uskaltaisi sanoa vielä jotakin... :)
Runo on todella hyvä ja kuvaa masokistista ihmistä joka nauttii tuskasta. Kirjoittajalla täytyy olla kokemuksia tälläisesta,en usko muuten kenenkään pystyvän näin uskottavaan tekstiin.
Tuska ja nautinto, toistensa vastakohtia ja joskus ne kuuluvat yhteen, jollakin kieroutuneella tavalla.
Kiitos! Tietyssä mielessä olet oikeassa, olen joskus saanut nautintoa itseni kiduttamisesta, esim. ylenpalttisella liikunnalla, joka jo ylittää kivun rajat. Samoin minulla joskus useampi vuosi sitten oli varsin itsetuhoista käytöstä. Kun on oikein paha olla, haluaisi kokea kipua, jotta tuntisi edes jotakin.
Oletko muuten huomannut, että juuri näin siinä käy; kirjoitat tänne tajunnanvirralla puolihuolimattoman runosi, ja samassa joku lukee sinua kuin avointa kirjaa! Tuli aika alaston olo...
Mutta kiitos, mukavinta oli, kun sanoit tekstiäöni uskottavaksi. :)
Olen huomannut, mutta minun kohdallani se mitä kirjoitan on myös osa minua, en osaa kirjoittaa muuta kuin kokemastani, tai tietenkin osaan ,mutta sen sitten huomaa tunteen puutteena.
Joten joka runoni asettaa minut alttiiksi ns. riisumiselle.
runo oli minusta todella "kaunis"... tosin voiko "väkivaltaa " kutsua kauniiksi... no kuitenkin... minun on ainakin kovin vaikea kirjoittaa positiivista tekstiä... poimin oikein kivoja ideoita runostasi... jos saan ;)
Saat poimia "ideoita", mutta sovitaanko, ettet ota sitten suoraan tuossa sanamuodossa, etkä myöskään keksimiäni kielikuvia? Mutta ideoita toki saat omiin juttuihisi muokata. :)
Varmaan paljonkin minun jutuistani on jostain kirjallisuudesta tms. ihan tiedostamatta ideoitua.
Minunkin runoni ovat todella synkkiä, kuulemma... *pyörittelee silmiään*