apua...

mun yksi jätkäkaveri käytti huumeit. voin sanoo että se oli todella sisältä raastavaa meininkiä silloin.. ei mun jätkäni jaksanut kuunnella ja puhuia aiheesta. mutta tappelin monta iltaa sitä vastaan.. yhdessä vaiheessa mä olin joka paikassa mihin se meni mukana, ja valvoin ettei se käyttäs huumeit. lopulta mä sanoin, että jos se heittää elämänsä menee, niin heitän mäkin. ja jos se tekee itsarin niin teen mäkin. toisin sanoen teen kaiken perässä. lopulta se avas itsensä mulle,(kulunut n. 2kk siitä kun huomasin/tiesin sen käyttävän) itki itki ja itki. en ole ikinä nähnyt miehen itkevän niin paljon. se anto mulle ne kaikki kamalat aineet, ja käski mun hävittää ne. pyysi todella turvaa multa. ja tänääkään päivänä tämä jätkä ei käytä mitään, ei edes tupakkaa ja juokin todella harvoin. se on nyt ysillä, mä itse olen kasilla. tästä kaikesta on kax vuotta aikaa.
tällä hetkellä me ollaan ihan vain kavereita, hyviä sellaisia. sen verran vielä että mä perjaattees pelastin (kiitän siitä itseäni että jaksoin olla sen jätkän rinnal sillon.) se elämän. tällä hetkel jätkön keskiarvo hipoo 8.7 ja sillon kun se käytti huumeit--> tuskin kävi koulus.... :)