Sillä ei ole merkitystä otetaanko veronpalautuksesta tai jostakin muusta, vaan sillä onko asia ulosotossa vireillä vai eikö. 5 vuoden vanhentumisaika lasketaan ulosoton vireilläolon päättymisestä.
Vanhentuminen voidaan katkaista muillakin tavoin ja eri tilanteissa on erilaisia vanhentumisaikoja. Tietyt maksut (verot, vakuutusmaksut, sairaalamaksut jne) vanhentuvat 5 vuodessa maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta lukien riippumatta mitä niille tapahtuu. Niiden vanhentumista ei ulosotolla voida katkaista. Tästä on sitten taas erotettava se, ettei vanhentuminen estä niiden perimiseksi ennen vanhentumista toimitetun ulosmittauksen loppuunsaattamista (rahaksimuuttoa).
0Äänestä
Nyt
ole uusi laki, joka määrittää vanhenemisajaksi kolme vuotta!?
0Äänestä
näin
Nyt kirjoitti:
ole uusi laki, joka määrittää vanhenemisajaksi kolme vuotta!?
Entäpä sitten jos velkojat uusivat saaataviensa perinnän? Ei kai ne velat mihinkään katoa jos asia pidetään vireillä. Kai sitä velkojillakin oikeidet on.
0Äänestä
korsto
näin kirjoitti:
Entäpä sitten jos velkojat uusivat saaataviensa perinnän? Ei kai ne velat mihinkään katoa jos asia pidetään vireillä. Kai sitä velkojillakin oikeidet on.
Mikäli velallinen on yksityishenkilö ja velkoja firma voidaan saaavaa ulosotossa periä max. 15 vuotta maksutuomion antamisesta. Tämä laki tuli voimaan 1.3.2004. Siirtymäsäännöksen mukaan 1.3.1993 ja sitä vanhempien tuomioiden perintä päättyy 1.3.2008.
Saatavan yleinen vanhentumisaika on nykyään 3 vuotta saatavan erääntymisestä, mutta kun tuomioistuin antaa velasta maksutuomion, on se voimassa 5 vuotta. Kummankin vanhentumisajan kuluminen voidaan katkaista ensinnäkin velallisen elinajan ja myös niin kauan kuin kuolinpesä on olemassa.
Ulosoton 15 vuoden määräaika ja vanhentuminen ovat siten eri asioita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sillä ei ole merkitystä otetaanko veronpalautuksesta tai jostakin muusta, vaan sillä onko asia ulosotossa vireillä vai eikö.
5 vuoden vanhentumisaika lasketaan ulosoton vireilläolon päättymisestä.
Vanhentuminen voidaan katkaista muillakin tavoin ja eri tilanteissa on erilaisia vanhentumisaikoja.
Tietyt maksut (verot, vakuutusmaksut, sairaalamaksut jne) vanhentuvat 5 vuodessa maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta lukien riippumatta mitä niille tapahtuu. Niiden vanhentumista ei ulosotolla voida katkaista. Tästä on sitten taas erotettava se, ettei vanhentuminen estä niiden perimiseksi ennen vanhentumista toimitetun ulosmittauksen loppuunsaattamista (rahaksimuuttoa).
ole uusi laki, joka määrittää vanhenemisajaksi kolme vuotta!?
Entäpä sitten jos velkojat uusivat saaataviensa perinnän? Ei kai ne velat mihinkään katoa jos asia pidetään vireillä. Kai sitä velkojillakin
oikeidet on.
Mikäli velallinen on yksityishenkilö ja velkoja firma voidaan saaavaa ulosotossa periä max. 15 vuotta maksutuomion antamisesta. Tämä laki tuli voimaan 1.3.2004. Siirtymäsäännöksen mukaan 1.3.1993 ja sitä vanhempien tuomioiden perintä päättyy 1.3.2008.
Saatavan yleinen vanhentumisaika on nykyään 3 vuotta saatavan erääntymisestä, mutta kun tuomioistuin antaa velasta maksutuomion, on se voimassa 5 vuotta. Kummankin vanhentumisajan kuluminen voidaan katkaista ensinnäkin velallisen elinajan ja myös niin kauan kuin kuolinpesä on olemassa.
Ulosoton 15 vuoden määräaika ja vanhentuminen ovat siten eri asioita.